Elovena-kaurahiutaleiden ympäristövaikutukset

RavintoRaision Elovena-kaurahiutaleiden ympäristövaikutuksia selvitettiin käyttäen elinkaariarviointia. Raaka-aine tuotettiin enimmäkseen Pirkanmaalla sekä osin Hämeessä ja Satakunnassa. Hiutaleet valmistettiin Nokialla. Tutkimus kohdistui tuotantoketjun keskeisiin lenkkeihin lähtien tuotantopanosten kuten lannoitteiden valmistuksesta ja edeten viljelyn, jalostuksen ja pakkaamisen kautta kaupan jakeluun. Niin ikään arvioitiin energiankulutusta puuronvalmistuksessa ja siitä syntyviä päästöjä. Ympäristönkuormitukseen sisällytettiin vaikutukset ilmaston lämpenemiseen, happamoitumiseen, vesistöjen rehevöitymiseen ja alailmakehän otsonin syntymiseen.

Alkutuotanto aiheutti valtaosaltaan tuotannon ympäristökuormitukset ja –vaikutukset. Pellolta huuhtoutuva typpi ja fosfori rehevöittivät vesistöjä. Ilmaston lämpenemispotentiaaliin oli keskeisin merkitys lannoitteista denitrifioituvalla typpioksiduulilla sekä työkoneiden käytön, kauran kuivauksen ja kalkituksen hiilidioksidipäästöillä. Maatiloilla tapahtunut viljely ja viljankuivaus aiheuttivat 44 % tuotantoketjun fossiilisista hiilidioksidipäästöistä. Viljan kuivaus suhteellisesti suurimpana yksittäisenä hiilidioksidin tuottajana sai aikaan noin 22 % koko tuotantoketjun CO2 –päästöistä. Tilan työkoneiden käytöstä aiheutuvilla orgaanisilla haihtuvilla yhdisteillä oli suurin merkitys alailmakehän otsoniin. Koko ketjun happamoitumispotentiaalista 40 % koostui lannoitteista haihtuvasta ammoniakista ja työkoneista aiheutuvista typen oksideista. Etenkin rikki- ja hiilidioksidipäästöt kauran jalostuksessa ovat pudonneet huomattavasti viime vuosina, kun laitoksen höyryn tuotanto tapahtuu bio- ja maakaasulla raskaan polttoöljyn sijasta.

Puuron valmistus sähköliedellä synnytti moninkertaiset hiilidioksidipäästöt kaurahiutaleiden tuotantoon verrattuna. Puuron valmistus sähköliedellä vaikutti merkittävästi myös ilmaston lämpenemiseen. Jos puuro tehdään mikroaaltouunissa, päästöt ilmaan ja niihin liittyvät ympäristövaikutukset supistuvat, kun tarkastellaan pelkästään ruuanvalmistuksen vaikutuksia kotitalouksissa. (RiKo)