Emmental Sinileima – juuston tuotantoketjun ympäristövaikutukset ja parannusmahdollisuudet

Emmentaljuuston tuotannon ja käytön ympäristövaikutuksia määritettiin elinkaariarvioinnilla. Tarkastelun kohteina olivat ilmaston lämpeneminen, happamoituminen ja vesistöjen rehevöityminen. Alkutuotantoon niveltyi suurin osa ympäristövaikutuksista. Rehevöityminen johtui enimmäkseen peltoviljelystä. Happamoitumispotentiaaliin vaikutti lannasta ja virtsasta haihtuva ammoniakki. Eläinten ruoansulatuksessa syntyvä metaani osallistui keskeisesti ilmaston lämpenemiseen.

Ravinnekuormitusta voidaan säädellä mm. tuotantomenetelmin. Jos lisätään huomattavasti väkirehun ja valkuaisen osuutta lehmien ruokinnassa, lantaan joutuu enemmän ravinteita. Lannan mukana peltojen ja edelleen vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden määrä kasvaa, jos lisälannoitusta ei samalla supisteta. Lisälannoitteiden tarve ja annostus tulisi perustua laskelmiin karjanlannan ravinteiden määrästä.

Ravinnekuormitukset saattavat nousta erityisen suuriksi, jos lanta levitetään pienelle alalle. Tutkimus osoitti, että maitotiloilla saadaan viljoista verrattain pieniä satoja; tällöin ravinneylijäämät ja –huuhtoumat kohoavat suhteellisen suuriksi. Maan kasvukuntoa kohentamalla maitotiloilla päästään suurempiin satoihin ja pienentämään ravinneylijäämää. Myös lehmien elinikää nostamalla on mahdollisuus parantaa ympäristötehokkuutta, silloin tuotantopanostus jakaantuu suuremmalle maitomäärälle. (RiKo)

Voutilainen, P., Tuhkanen, H.-R., Katajajuuri, J.- M., Nousiainen, J. & Honkasalo, N. 2003.
Maa- ja elintarviketalous 35. Jokioinen: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. 91 s., 2 liitettä.
www.mtt.fi/met/pdf/met35.pdf