ESVY: Luomun mahdollisuudet huomioitava ilmastonmuutoksen torjunnassa

Luonnonmukainen viljely ja siinä käytettyjen menetelmien hyödyntäminen tavanomaisessa viljelyssä tarjoaa varteenotettavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjunnassa, sekä lisää viljelijöiden riippumattomuutta ulkoisista tuotantopanoksista parantaen heidän toimintaedellytyksiään.

Luomun tarjoamien ratkaisujen edistämiseksi luomututkimukseen, -koulutukseen ja -tiedotukseen on panostettava merkittävästi julkisista varoista ja nähtävä sen merkitys niin ympäristön kuin taloudenkin kannalta. Näin vaatii Etelä-Suomen Luonnonmukaisen Viljelyn yhdistys ESVY vuosikokouksessa 6.11.2009 antamassaan julkilausumassa.

Teollisiin tuotantopanoksiin perustuva monokulttuurinen maatalous on johtanut maaperään varastoituneen eloperäisen aineksen merkittävään hupenemiseen aiheuttaen hiilidioksidipäästöjä ja heikentäen maan kasvukuntoa. Fossiilisilla polttoaineilla valmistettujen typpilannoitteiden valmistus kuluttaa 40 % viljelyn käyttämästä energiasta muodostaen suurimman yksittäisen energiankulutuserän.

Paikallisen, ympäristöystävällisen tuotannon tukeminen tuo vakautta ja edesauttaa viljelijöitä pitkäjänteiseen tuotantoon. WTO:n ajama maataloustuotteiden maailmanmarkkinoiden lisäämiseen pakottava politiikka heikentää viljelijöiden asemaa ympäri maailman asettaen heidät keskinäiseen kilpailuasemaan, sekä aiheuttaa CO2 -päästöjä turhien kuljetusten osalta. WTO:n mukanaan tuoman markkinoiden epävakaus hyödyttää vain monikansallisten maatalousyritysten ja sijoittajien etuja viljelijöiden kustannuksella.

Nykyisen maatalouspolitiikan ajama rakennekehitys tilakoon jatkuvine kasvattamisineen on johtanut vieläkin yksipuolisempaan viljelyyn ja viljelytekniikoihin, joissa maan kasvukunnosta huolehtiminen jää toisarvoiseen asemaan. Maatalouspolitiikkaan tarvitaan täyskäännöstä, jossa maan kasvukuntoa parantavat viljelymenetelmät ja niiden tuomat ympäristövaikutukset ovat etusijalla. Ympäristöystävällinen maatalous ja laadukkaat puhtaat elintarvikkeet on nähtävä tulevaisuuden tuotantomuotona, josta myös kuluttaja on valmis maksamaan.

Luomuviljelyssä maaperän viljavuutta ja eloperäistä ainetta pyritään lisäämään monipuolisen viljelykierron ja eloperäisten lannoitteiden käytön avulla. Olemassa olevan tutkimustiedon perusteella pystymme sitomaan luonnonmukaisilla viljelymenetelmillä 50 vuodessa maailmanlaajuisesti vähintään 450 miljardia tonnia hiilidioksidia, mikä vastaa kahta kolmasosaa nykyisin ilmakehässä olevasta ylimääräisestä hiilidioksidista.

Palkokasvien käytön lisäämisellä ja niiden biologisen typensidonnan avulla pystymme pääsemään eroon fossiilisilla polttoaineilla valmistetuista typpilannoitteista ja saavuttamaan maassamme valkuaisomavaraisuuden, josta olemme tällä hetkellä toivottoman kaukana yksipuolisen viljelyn takia.

www.esvy.fi

Teksti: Jukka Rajala