Ilmastopoliittinen selonteko: päästöjä leikattava 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä

Suomessa tulee vähentää ilmastopäästöjä 80 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Näin linjataan Valtioneuvoston lokakuussa hyväksymässä ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteossa. Ilmastonmuutoksen riskien ja haittojen minimoimiseksi hallitus tukee globaalin lämpenemisen rajoittamista enintään kahteen asteeseen. Tämä edellyttää maailman päästöjen kasvun taittamista jo lähivuosina ja vähintään puolittamista vuoteen 2050 mennessä.

Selonteossa pyritään ennakoimaan mahdollisten tulevaisuuksien kirjoa ja tukemaan varautumista punnitsemalla erilaisia toimintalinjoja. Selonteko sisältää myös määrällisiä tavoitteita ja konkreettisia linjauksia valittavista toimenpiteistä.

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ovat vuosina 1990–2006 vähentyneet EU:ssa runsaat kymmenen prosenttia ja Suomessa noin viidenneksen.

Maatalouden päästöjä voidaan leikata mm. kehittämällä viljelymenetelmiä ja -tekniikoita, muuttamalla eläinten ruokintamenetelmiä, ohjaamalla viljelytoimia erityisesti eloperäisillä mailla ja lannankäsittelymenetelmien tehostamisella.

Keinolannoitteiden ja energian hinnan noustessa luomu- ja lähiruoan aseman ennakoidaan paranevan. Eloperäisten lannoitteiden käyttöä lisäämällä voidaan korvata keinolannoitteita ja hyödyntää jätteiden sivuvirtoja. Typpeä sitovien palkokasvien avulla voidaan vähentää typpilannoituksen tarvetta.

Maatalous on riippuvainen fossiilisesta tuontienergiasta. Maatiloilla on kuitenkin huomattava uusiutuvan energian potentiaali. Hyödyntämällä biokaasua, metsä- ja peltoenergiaa, aurinkolämpöä sekä tuulivoimaa maatiloista voisi tulla 2020-luvulla energiaomavaraisia. Siitä eteenpäin maatilat voisivat tuottaa uusiutuvaa energiaa muun yhteiskunnan tarpeisiin. Karjasuojien, kasvihuoneiden ja työkoneiden energiatehokkuutta voidaan parantaa selvästi.

Maatalous on Suomessa myös nykyisin riippuvainen tuontirehusta. Kasvivalkuaisomavaraisuus on laskentatavasta riippuen vain 15–30 prosentin luokkaa. Rehuna käytetyn soijan viljelyyn on liitetty huolia sademetsien hävittämisestä. Tuontirehua voidaan korvata sekä paikallisen biopolttoaineiden tuotannon sivutuotteilla että typpeä sitovien palkokasvien viljelyllä. Palkokasvien käyttö rehun tuotannossa auttaisi vähentämään myös lannoitteiden tarvetta.

Maatalouden osuus ilmastopäästöistä on 7 prosenttia. Lisäksi tulevat panos- ja elintarviketeollisuuden sekä jakelun päästöt. Maatalouden päästöt tuotantolinjoittain jakautuvat seuraavasti: Lihantuotanto 51, maidontuotanto 28, hevostalous 2, ruokakasvien viljely 18 ja energiakasvien viljely 1 prosenttia. Eläinkunnan tuotteiden korvaaminen ruokapöydässä soveltuvin osin kasvipohjaisilla auttaisi leikkaamaan päästöjä. Kuluttajia tulisi kannustaa kestävään arkeen.

Tulevaisuusselonteon verkkosivut

Tulevaisuusselonteko

Teksti: Jukka Rajala