Kestävä kehitys yhteinen haaste maaseudulla ja kaupungeissa

Suomen haasteena on tuottaa kaksi kertaa enemmän käyttämällä vain puolet tuotantopanosten nykyisestä määrästä. Tähän tarvitaan tuotantomenetelmien monipuolista kehittämistä sekä kulutustottumusten muutoksia. Näin sanoi kansleri Kari Raivio Helsingin yliopistosta maaseudun ja kaupunkien välisten suhteiden reiluutta ja hyvinvointia käsitelleessä kansainvälisessä Rural-Urban-seminaarissa Mikkelissä 8.12.2005. Hän esitteli seminaarissa KULTU-työryhmän esityksiä kestävän tuotannon ja kulutuksen ohjelmaksi.

Suomen ruokahuolto vastaa noin 30 % koko maan ympäristöpäästöistä. Kestävän kehityksen kannalta työryhmän esityksen mukaan ruoka tulisi tuottaa jatkossakin kotimaassa. Maataloudessa tulee kehittää kestävämpiä tuotantomenetelmiä, jotka kuormittavat ympäristöä vähemmän.

Luonnonmukaisen viljelyn osuutta tulee lisätä niin, että sitä harjoitetaan 25 % pelloista vuonna 2025. Maatalouden ympäristöohjelmaa tulee uusia nykyistä paremmin eroosiota ja ravinteiden huuhtoutumista vähentäväksi. Biodiversiteetin hoitamista tulee kehittää. Energiaa tulee säästää ja suosia uusiutuvaa energiaa. Itämeren suojelua tulee tehostaa.

Tuotteiden kulutuksessa haasteena on kannustaa kestäviin kulutustottumuksiin ja elämäntapaan.

Tulee perustaa neuvonnallinen ruokapaneeli. Julkisten hankintojen tulee olla tiennäyttäjinä kestävissä kulutustottumuksissa. Julkisissa keittiöissä luomu- ja lähiruuan osuuden tulee kasvaa 10-15 % vuosivauhdilla. Kuluttajaneuvontaa tulee tehostaa ja tuotteita merkitä entistä selvemmin. Lihavuutta ja alkoholin käyttöä tulee vähentää.

Tarvitaan tiedon levittämistä kestävistä mahdollisuuksista ja tuotteista. Verotuksella tulisi kannustaa kestävien tuotantomenetelmien ja kulutustottumusten omaksumista.

Erikoistutkija Helena Kahiluoto kertoi Itämeren alueen maiden tutkimushankkeesta (BERAS, LOFO), joissa tutkitaan kestäviä viljelymenetelmiä sekä lähiruoan vaikutuksia. Typen päästöjä voidaan vähentää neljänneksellä siirtymällä hyödyntämään biologista typensidontaa ja tehostamalla typen kierrätystä. Mikäli tuotantovolyymi halutaan pitää ennallaan, niin peltoalaa tarvitaan 23 % enemmän. Itämeren kannalta kuormituksen väheneminen olisi tällöin edullista.

Lähiruokaan siirtyminen lisäisi paikallista työllisyyttä ja lisäisi verotulojen kertymää. Paikallinen ja luomuruoka lisäisivät sosiaalista kestävyyttä, vähentävät ravinnekuormitusta, kasvihuonekaasujen päästöjä ja fossiilisen energian käyttöä

Peter Sandoe tanskalaisesta Bioetiikan ja Riskin arvioinnin tutkimuslaitoksesta esitteli eläinten hyvinvoinnin eettiseen tutkimukseen liittyviä haasteita.

Seminaarin esitelmät englanniksi
http://www.mtkk.helsinki.fi/ruralurban/english/presentation.htm

KULTU-toimikunnan esitys suomeksi

Teksti: Jukka Rajala