Kompostilannoitus säilyttää maan multavuuden parhaiten

Luomuviljely voi säilyttää maan multavuuden tavanomaista viljelyä paremmin, osoittaa Sveitsissä 21 vuotta eri viljelymenetelmiä vertaillut tutkimus. Kompostoitua karjanlantaa luomuviljelyssä käytettäessä maan eloperäisen aineksen määrä säilyi ennallaan. Karjanlannan ja väkilannoitteiden yhdistelmällä maan multavuus väheni 7 %, pelkkää karjanlantaa sellaisenaan käytettäessä vähennys oli 9 % ja pelkällä väkilannoituksella multavuus väheni 14-16 %. Lannoittamatta viljeltäessä maan eloperäisen aineen määrä laski 22 %.

Maan biologinen aktiivisuus
Maaperän mikrobien massa oli väkilannoituksen ja karjanlannan yhdistelmällä 25 % vähäisempi ja ilman karjanlantaa viljeltäessä 34 % pienempi verrattuna kompostoitua karjanlantaa saaneeseen koejäseneen. Maan biologista aktiivisuutta kuvaavien entsyymien aktiivisuuksissa oli myös selviä eroja. Väkilannoituksen ja karjanlannan yhdistelmällä dehydrogenaasientsyymin aktiivisuus oli 39-42 % alempi ja pelkällä väkilannoituksella 62 % alempi kompostoitua karjanlantaa saaneeseen koejäseneen verrattuna.

Lantaa saaneet koejäsenet ylläpitivät biologisesti aktiivista ja viljavaa maata. Sekä maan eloperäisen aineen määrä ja maan biologiset laatumittarit olivat selvästi riippuvaisia lannoitukseen käytetyn lannan määrästä ja laadusta. Vaikutus oli kuitenkin paljon suurempi maan mikrobimassaan ja biologiseen aktiivisuuteen kuin maan eloperäisen aineen määrään.

Kompostilannoitus ylläpitää multavuuden
Tutkijoiden johtopäätös on, että luomuviljely, jossa käytetään kompostoitua karjanlantaa, on ainoa menetelmä estää maan multavuuden väheneminen. Lisäksi se parantaa maan laatua ja lisää maan mikrobiaktiivisuutta verrattuna muihin tutkimuksessa mukana olleisiin viljelymenetelmiin. Maan multavuuden säilymisellä voi olla huomattavaa merkitystä myös ilmastonmuutokselle.

Eri viljelymenetelmiä vertaileva ns DOK-pitkäaikaistutkimus alkoi vuonna 1978 ja maan biologinen viljavuus tutkittiin kolmen seitsenvuotisen viljelykierron jälkeen vuonna 1998. Lannoitustasoja oli kaksi, 0,7 ja 1,4 ey/ha.

Lähde:
Fließbach, A., Oberholzer, H.-R., Gunst, L. and Mäder, P. 2006. Soil organic matter and biological soil quality indicators after 21 years of organic and conventional farming. Agric, Ecos and Environ 118:273-284.

Teksti: Jukka Rajala