KRAV-merkki suosituin laatumerkintä Ruotsissa

Luomuvalvontajärjestö KRAV julkaisi lokakuun lopussa kuluttajatutkimuslaitos Sifolla teettämänsä tutkimuksen. Sen mukaan KRAV-luomumerkin tuntevat lähes kaikki eli 99% vastaajista. Myös yli viidennes ruotsalaisista haluaa ostaa lisää KRAV-merkittyjä luomutuotteita.

Ruotsalaisista 22% ilmoittaa ostavansa luomua niin usein kuin mahdollista ja lisäksi 50% ostaa silloin tällöin. Vain 4% ei osta luomua ollenkaan. Viidennes vastaajista katsoi, että KRAV-merkintä helpottaa tuotteiden valintaa ja joka kymmenes ilmoittaa valitsevansa pääsääntöisesti KRAV-tuotteen. 6% vastaajista kysyy aktiivisesti kaupasta KRAV-tuotteita.

KRAV-merkittyjä tuotteita myös arvostetaan. Ruotsin tunnetuimpien laatumerkkien vertailussa siihen suhtauduttiin positiivisimmin ja tuotteita pidettiin laadukkaimpina. Niistä, jotka käyttävät KRAV-tuotteita, neljä kertaa enemmän pitää tuotteita maukkaampina kuin niistä, jotka eivät niitä käytä. Käyttäjät pitävät tuotteita myös hintansa arvoisina ja asiantuntemuksella tehtyinä. Myös ei-käyttäjät arvioivat KRAV-tuotteiden suosivan luonnon monimuotoisuutta.

Verrattuna EU-luomumerkintään KRAV-merkinnällä on huomattavasti parempi maine. Erityisesti KRAVin yhteistyössä Svensk Sigillin kanssa kehittämä ympäristömerkintä on vakuuttanut ihmiset ilmastoystävällisyydestä.

KRAV-kuluttajien demograafinen kartta muodostuu kolmesta kärjestä: nuoret alle 34-vuotiaat naiset, korkeasti koulutetut ja suurkaupungeissa tai isommissa keskuksissa asuvat. Tulotasolla ei sen sijaan ollut suurta merkitystä, yhtä paljon ostajia löytyi alhaisimmasta ja korkeimmasta tuloluokkakolmanneksesta, kun taas keskituloisissa ostajia oli vähemmän.

KRAV-kuluttajat ovat keskivertoa huomattavasti tietoisempia kuluttajia. Heidän mielestään maailmanlaajuiset ilmasto- ja ympäristöuhkat ovat merkittäviä ja he haluavat tietää lisää näistä asioista. He ovat myös vakuuttuneita, että voivat vaikuttaa näihin uhkiin omalla kulutuskäyttäytymisellään.

Lähde:
Fler än var femte konsument vill köpa mer KRAV-märkt. Sifo Undersökning 2010:

Teksti: Marja Nuora

Artikkeli on kirjoitettu Maa- ja metsätalousministeriön myöntämällä rahoituksella.