Laitoskompostien laadun parantaminen kypsytystä tehostamalla

Tutkimus kohdistui mahdollisuuksiin parantaa laitoskompostien laatua tehostamalla kypsytystä. Erityisesti pureuduttiin kypsytysaumojen toiminnallisen rakenteen parantamiseen ja tasalaatuisen kompostin tuottamiseen. Niin ikään kehitettiin kompostin kypsymisen seurantamenetelmää, joka sopii kompostilaitosten omavalvontaan. Laboratoriomittakaavan kasvatuskokeissa testattiin kypsytettyjen kompostien laatua ja soveltuvuutta ohran ja kiinankaalin kasvualustakäyttöön.

Hankkeessa seurattiin yhteensä 16 kompostiauman kypsymistä. Aumojen raaka-aineen muodosti kompostointilaitoksen aktiivivaiheesta purettu komposti, joka oli käsitelty laitoksen rumpu- ja kaukaloreaktoreissa. Kompostin biojätteestä 95 % koostui kotitalouksien ja kaupan erilliskerätystä biojätteestä, 5 % sian karvasta ja alle 1 % elintarviketeollisuuden jätevesilietteen kuiva-aineesta. Aktiivivaiheeseen syötetystä kompostista oli turvetta noin 30 %. Osaan koeaumoista laitettiin lehtipuun haketta.

Kun haketta lisättiin tukiaineeksi biojätekompostien kypsytysaumoihin, aumojen rakenne parani ja kypsyminen tehostui. Näiden aumojen lämpötila oli suurempi ja kaasujen vaihto tehokkaampaa kuin ilman tukiainetta kypsytetyissä aumoissa. Tukiaineen laittaminen kypsytysaumoihin mahdollisesti edistää kompostin soveltuvuutta vihannesviljelyyn. Peltokasveille tukiaineen tuoma etu ei ole yhtä selvä. Tukiaineen lisäämisestä koituvaa hyötyä on arvioitava siten aina tapauskohtaisesti. Tällöin on otettava huomioon kompostointiprosessin ominaisuudet, raaka-aineet ja kompostin loppukäyttö. Ohra menestyi ja sai tarpeeksi ravinteita komposteista valmistetuilla kasvualustoilla. (RiKo)
Lähde: MTT:n julkaisutietokanta Jukuri

Halinen, A. & Tontti, T. 2004.
Laitoskompostien laadun parantaminen kypsytystä tehostamalla
MTT:n selvityksiä 70. Jokioinen: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus. 62 s.
www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts.70pdf