Luomueläintuotannon valvonnan nykytilannekartoituksen tuloksia

Kuljen kohti iskHaastattelukyselynä tehdyssä selvityksessä kysyttiin luomueläintuottajien, luomueläintiloilla käyvien tarkastajien ja ELY-keskusten luomuvalvonta-asiantuntijoiden mielipiteitä siitä kuinka luomueläintuotannon valvonta toimii. Keskeiset tulokset ja kehittämisehdotukset esitetään alla olevassa tiivistelmässä ja Brita Suokkaan  Power point –esityksessä. Kysely oli osa Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hanketta.


Tiivistelmä luomueläintuotannon valvonnan nykytilannekartoituksen tuloksista

Hankkeessa tehtiin 66 haastattelua. Niillä haettiin tietoa luomueläintuotannon valvonnan nykytilanteesta. Erityisesti haluttiin tietää mitä tarvitaan, jotta luomuvalvonnassa mukana oleminen ja valvontatyö sujuisivat mahdollisimman vaivattomasti. Haastatteluissa kysyttiin myös vastaajien taustaa sekä ajatuksia siitä, mitä myönteistä luomutuotannon valvonnassa mukana oleminen tuottaa eläintilalla.

 

Haastattelut on tehty heinäkuun alun ja syyskuun lopun välisenä aikana 2015.

Vastaajat:

  • Luomukotieläintuottajat 47 tilalta. Kaikki tuotantosuunnat, kaikkien manner-Suomen ely-keskusten alueelta
  • Luomuvalvonta-asiantuntijat, 9 ely-keskuksesta
  • Valtuutetut tarkastajat, 10 henkilöä eri puolilta Suomen, tarkastavat 12 ely:n alueella

Haettiin tietoa luomueläintuotannon valvonnan nykytilanteesta:

  • Mitä tarvitaan, jotta luomuvalvonnassa mukana olo ja valvontatyö sujuu mahdollisimman vaivattomasti
  • Miten kirjanpidon ja muistiinmerkitsemisen avulla saataisiin riittävät tiedot valvontaa varten siten, että ne tuottavat tilalle myös tuotannossa/ tuotteiden markkinoinnissa hyödyksikäytettäviä etuja
  • Mitä myönteistä luomutuotannon valvonnassa mukana oleminen tuottaa eläintilalla

 

Vastauksista ilmenee:

  • Ongelmia esiintyy ja tyytymättömyys hiertää
  • Kuitenkin kaikilla on luottamus siihen, että suomalaisen luomuvalvonnan kautta saadaan selville toteutuvatko luomun lupaukset yhteiskunnalle ja kuluttajalle
  • Toivotaan toimintaa parantavaa yhteistyötä valvontaketjun toimijoiden välillä

 

Hankaluuksien lähteitä:

  • Eviran tuotantoehtovihot ja viljelijäkirjeet ovat liian monimutkaisia kieleltään
  • Yllättäviä ja paikallisia tulkintoja tuotantoehdoista ja tarkastusvaatimuksista
  • Eläintuotannon asioita joutuu etsimään useista luvuista. On vaarana, että lukija tekee tulkinnan käytännön toteuttamisesta väärin
  • Oikeaa tulkintaa tuntuu usein olevan vaikea saada tarkistettua, koska Eviran tarkastajat ja ely-keskusten luomuvalvonta-asiantuntijat antavat eri tulkinnat sellaisista tuotantoehdoista, joita tuotantoehdoissa ei ole määritelty ja kuvattu yksiselitteisesti.
  • Hankaluutta syntyy myös, kun tiedotus muuttuneista tuotantoehdoista/ valvontakäytännöistä, ja opastus niiden vaatimasta dokumentoinnista, ei tavoita kaikkia tuottajia ja tarkastajia ennen tarkastuskauden alkua. Silloin tuntuu siltä, kuin vaatimus tulisi esille äkkipäätä ja varoittamatta.
  • Tarkastajien työtapa on liian vaihteleva. Hyvät tarkastajat kertovat ennen tuloaan etukäteen mitä tarkastuksella käsitellään ja he käyvät läpi tuotantosääntöjen tai tarkastusvaatimusten muutoksia. Osa tuntuu keksivän itse lisää tarkastuskohteita, ja osa keskittyy hakemaan puutteita.

 

Ylitarkkuutta muistiinpanovelvollisuudessa:

  • Muistiinpanojen ja kirjanpitoa vaativien asioiden määrä on paisunut hiljalleen niin suureksi, että siitä on muodostunut taakka. Tästä ovat samaa mieltä tuottajat ja tiloilla käyvät tarkastajat. Tuottajilta vaaditaan pitkä lista muistiinpanojen tekemistä, ja tarkastajien on muistettava huomioida kaikki vaadittu tarkastusta tehdessä.
  • Kaikki hyväksyvät periaatteessa kirjanpitoa vaativat asiakokonaisuudet, koska ne pohjaavat tuotantoehtojen yksityiskohtien varmentamiseen. Kaikissa vastaajaryhmissä koetaan, että yksityiskohtaisuus on kuitenkin mennyt monin kohdin liiallisuuksiin. Vaaditaan esimerkiksi samasta asiasta sekä kuitteja että erillisiä kirjauksia ja lisäksi vaaditaan varmentamista nimikirjoituksen/ nimikirjaimin ja päivämäärin.
  • Selkeä turhautumista aiheuttava aihe, jonka kaikki vastaajaryhmät ottivat esiin, on vaatimus, että omilla pelloilla viljellyistä rehuista on tehtävä varastotaselaskelma. Tavanomaisilla eläintiloilla se tehdään vain silloin kun rehua myös myydään tilalta ulos.

 

Kehittämisehdotuksia

Tuotantoehdot kuntoon ja dokumentointivaatimukset selvemmiksi:

  • Tuotantoehdot ja viljelijäkirjeet kieleltään kansantajuisemmiksi. Useampi lähetys vuodessa, vähemmän asiaa kerralla ja ajankohtaisuus nykyistä paremmin huomioon.
  • Tulee nopeuttaa epäselvien tulkintojen ratkaisujen tekemistä, nyt voi kestää vuosia ennen kuin Evirasta saa pitävän kannan.
  • Tuottajille ja luomuneuvonnalle selkeämpää tietoa tuotantoehtojen toteuttamisen vaatimuksista. Täsmennystarvetta seuraavista: nautojen 24 kk siirtymävaihe ja kirjanpito suoramyynnistä. Tuotantopanoksien käyttämisen säännöt, esimerkiksi siirtymävaiheen rehujen sallittujen määrien laskentajaksot, metsä- ja luonnonlaitumien käyttö ja valvonta, jalostuseläinten hankintamäärät. Tavanomaisten siementen käyttösäännöt ovat vastaajien mielestä liian monimutkaiset.
  • Tiloilla suunnitelmallisuus paremmaksi. Viljelyn ja eläintenhoidon suunnittelussa tulee koota ne tuotantoehdot, jotka koskevat oman tilan toimintaa, ja neuvojan tulee kyetä opastamaan oikein, kuinka ne dokumentoidaan tarkastusta varten.
  • Muistiinpanojen tekemistä vaativat asiat perataan yhdessä läpi. Mikä on todella tarpeen ja mikä ei sekä millä tarkkuudella ne on tehtävä luomuehtojen varmistamisen kannalta.
  • Dokumentoinnissa mahdollisimman paljon hyötykäyttöön sellaisia tapoja, joita käytetään jo elintarvikevalvonnan, eläinlääkintäkirjanpidon, eläinten ruokinnasta ja tuotemyynneistä pidettävän kirjanpidon ym. välineinä.

 

Toiveena sähköisen asioinnin kehittäminen:

  • Eläinrekisterien tiedot hyötykäyttöön, jotta tilalla ei tarvitse laskea ja kirjata suuria eläinmääriä käsin, ja eläimiä myydessä tilalta toiselle tai teurastamoon siirtotiedot saa varmemmin ja helpommin käyttöön.
  • Sähköisen asioinnin kehittäminen koko valvontaketjuun. Tuottajat- neuvonta- ely- Mavi- Evira. Esimerkiksi siemen- ja eläinlupien sähköinen haku, luomusuunnitelma-arkisto.

 

Yhtenäiset käytännöt koko maahan ja tulkinnoista sovitaan yhteisesti:

  • Koulutuksen avulla tarkastajien toiminnalle yhtenäiset käytännöt koko Suomeen. Työskentelytavassa tulee korostaa neuvonnallista asennetta ja lisäksi toiveena on vähemmän paperitöitä, enemmän huomiota käytännössä varastoihin ja eläintenhoitoon tarkastuksen aikana.
  • ”Valtakunnallinen helpdesk-palvelu, josta saa apua dokumenttien kokoamisen vaatimuksiin, ja saa tiedon, ovatko tuotantoehdot muuttuneet.”
  • ”Luomueläintuotannon valvonta on laaja kokonaisuus ja vaikea hallita niin toimijan kuin hallinnonkin näkökulmasta. Auttaisi hyvin paljon, jos koko ketjussa käytäisiin avointa keskustelua toteuttamistavoista. Koko ketju on ”Evira- Mavi- ely:t ja tuottajat”, ” Neuvoa antavan luomufoorumin perustaminen”

 

Tuottaako valvonnassa mukanaolo hyötyä tilan toimintaan? Millaista?

Kysymykseen vastasi 46 tuottajaa. 29 antoi myönteisen arvion valvonnassa mukanaolosta tilan toiminnan kannalta eli 63 prosenttia. Kuusi käytti ilmaisua, ”hyvä, mutta…” ja ilmaisi moitteen tai kehittämisehdotuksen tässäkin kohdassa. Tarkastajan neuvoja antavan roolin hyödyllisyys tulee vastauksista esille kaikkein voimakkaimmin, sen mainitsi 14 vastaajaa.

Viisi useimmin mainittua luomuvalvontaan kuulumisesta seuraavaa hyötyä tuottajien mielestä:

  • Tarkastajan kanssa keskustelu antaa tietoa tuotantoehtojen muutoksista ja saa ohjeita muistiinpanovaatimusten ym. toteuttamiseen
  • Luomutuen saaminen on tärkeä tilan taloudelle
  • Kuluttajat arvostavat tuotteita eettisen laadun ja turvallisuuden vuoksi
  • Jatkuva seuranta on hyödyksi tilan tuotantotavan ja talouden kehittämisessä
  • Luomutuotteena myyminen ja tuotteen lisähinta

 

Suokas B. Luomuelaintuotannnon valvonnan nykytilakartoituksen tuloksia 9.6.2016,
Luomuinstituutin tutkijaseminaari 9.6.2016 Kyyhkylä. PP-esitys. pdf 1,2 MB

 

Lisätietoja: Brita Suokas, britasuokas@helsinki.fi, 050 318 0252

Hankesivut https://luomu.fi/tietopankki/luomuvalvonta-elaintiloilla/

 

Tämä aineisto on tuotettu Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla-hankkeessa, jonka toteuttivat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ProAgria ja Luomuliitto.

Aineiston tuottamista on rahoittanut Maa- ja metsätalousministeriö, Ruokaketjun toiminnan edistäminen-varoista.