Luomujatkojalostuksen konferenssin teemana laadun parantaminen ja ympäristöystävällisyys

Lodzissa Puolassa pidettiin lokakuussa 2011 konferenssi luomujatkojalostuksesta, ”Organic food processing – improving quality and environmental performance”. Tässä IFOAM:in järjestämässä tapahtumassa keskusteltiin luomujatkojalostuksen asemasta ja tulevaisuuden kehityksestä erityisesti sääntöjen ja käytäntöjen näkökulmasta. Teemoina nostettiin esiin luomun ympäristöystävällisyys ja ruoan laatu tuotantoketjussa. Konferenssi oli suunnattu luomujatkojalostuksen parissa toimiville, erityisesti yrityksille, Euroopan ja kansallisen tason päättäjille ja tutkijoille.

Uusin jatkojalostusmenetelmin parempilaatuisia luomutuotteita

Aamupäivän osiossa Johannes Kahl FiBL-tutkimuslaitoksesta esitteli jatkojalostukseen keskittyviä tutkimushankkeita, joissa on teemana uusien teknologioiden kehittäminen ruoan laadun parantamiseksi ja lisäaineiden vähentämiseksi, hellävaraisten jakojalostusprosessien kehittäminen, ruoan turvallisuuden ja laadun analyysimenetelmät ja olennaisten kontrollointi kohtien löytäminen sekä arviointimenetelmien kehittäminen.

Uudet elintarviketeknologiat luomussa

Alexander Beck IFOAM:in jatkojalostusryhmästä kartoitti luomujatkojalostuksen asemaa ja tulevaisuutta kehittyvässä elintarviketeollisuudessa. Mitä mahdollisuuksia ja uhkia uudet elintarviketeknologiat kuten käänteisosmoosi ja entsyymit tuovat ja millä periaatteilla niiden sopivuutta luomutuotannon periaatteisiin tulisi arvioida. Hän toi esiin myös Euroopan ympäristömerkin mahdollisen tulon elintarvikemarkkinoille ja esitti huolensa siitä syrjäytyisikö tämän myötä luomun asema, vaikka se edustaa kokonaisvaltaisesti kestävää ruoantuotantotapaa.

Puolan luomutoimijoiden yhdistyksen edustajan Arthur Tymrinskin kerrottua puolalaisten luomuviljelijöiden ongelmista erityisesti torjunta-ainesaastuntojen suhteen, tilaisuudessa heräsi keskustelua torjunta-ainepitoisuuksien valvonnoista ja erilaisista käytännöistä ja tulkinnoista eri puolilla Euroopaa. Tymrinski toivoi selkeämpää yhtenäistä tulkintaa ja yhtenäisiä menettelytapoja torjunta-ainejäämien suhteen markkinoilla.

Luomu kestävyyden veturiksi

Hollantilaisen Bionextin toimitusjohtaja Bavo van den Idsert perään kuulutti monipuolisen luomu-kestävyys -konseptin kehittämistä. Sen tarkoituksena olisi viedä luomu kestävän kehityksen kärkeen edellyttämällä luomutoimijoilta edistyksellisintä otetta sekä periaatteissa että säännöissä. Tässä tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja markkinoilla edistys konkretisoituu vain yritysten panostaessa avoimuuteen ja tiedotukseen.

Esimerkkinä aktiivisesta aloitteellisuudesta markkinoilla Ranskan luomujalostajien organisaation Synabion edustaja Claire Largier esitteli yhdistyksen uuden yrityksille suunnatun kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan kehittämisen työkalun ”Bio Enteprise Durable”. Sen avulla yritykset voivat parantaa itsearviointiaan kattavasti kestävän kehityksen eri alueilla. Työkalu on pilottivaiheessa käytössä yrityksillä ja näyttää toimivalta ratkaisulta.

Myös FiBL:illä on tarjolla yrityksille kestävän kehityksen arviointijärjestelmä. Siitä oli tilaisuudessa kertomassa hyviä kokemuksia hollantilaisen luomumehutiivisteitä myyvän Arizan toimitusjohtaja Ronald van Merlen.

Torjunta-aineiden jäämät

Erityisesti torjunta-ainejäämiin keskittyneessä työpajassa esiteltiin IFOAM:in julkaisema “Guideline for Pesticide Residue Contamination for International Trade in Organic”, jossa tehdään ehdotus Euroopan laajuiseksi käytännöksi luomutuotteiden torjunta-ainejäämien käsittelyyn. Sen on laatinut IFOAM EU Groupin luomujatkojalostuksen erityisryhmä (SGOP) ja se on suunnattu valvontaorganisaatioille, luomuvalvontaa suorittaville viranomaisille ja yrityksille.

Luomuvalvontaorganisaatioiden yhteistyöjärjestön EOCC:n toiminnajohtaja Michel Reynaud kertoi heidän kantansa asiaan perustuvan BNN:n tulkintaan ja he ovatkin valmistelemassa ohjeistusta näytteidenottoon, tulkintaan ja luomustatuksen hylkäysperusteisiin jäsen tarkkailuorganisaatioilleen.

Arizan Ronald van Merlen kertoi eri maiden ja tarkkailuorganisaatioiden erilaisten menettelytapojen ja tulkintojen aiheuttavan huomattavasti hankaluuksia yrityksille ja kehui hollantilaisen Biokap aloitteen tarjoavan foorumin, jossa kokemuksia ja tietoa voidaan vaihtaa ja yhteistyötä parantaa torjunta-ainejäämien käsittelyn hallitsemiseksi.

Yksimahaisten valkuaisruokinta

Toisessa työryhmässä pohdittiin luomueläinten rehujen ja valkuaisrehujen saannin ongelmaa erityisesti yksimahaisilla. Luomurehuilla ei pysty tällä hetkellä tyydyttämään varsinkaan pitkälle jalostettujen liharotuisten kanojen ja sikojen valkuaistarvetta ja tämä voi aiheuttaa eläinten hyvinvoinnin heikkenemistä häiriökäyttäytymisen ja sairauksien lisääntyessä. Hollantilaisen Verbeek:in edustaja Rob Boomstra esittikin, että luomurehuihin tulisi sallia joidenkin oleellisten valkuaisaineiden lisääminen kemiallisina valmisteina, jotta luomutuotantoa voidaan harjoittaa nykyisessä eläintuotannossa.

Saksalaisen Bioland:in edustaja Friedhelm Deerberg taas kertoi, kuinka Saksassa on sopeuduttu 100% luomuvaatimukseen rehujen suhteen. Koska sallittujakaan tavanomaisia valkuaislähteitä ei haluta käyttää, on kehitetty uusia lähteitä: kasveja, bakteeriviljelmiä ja hiivoja sekä teknisiä prosesseja. Näin on pystytty jo useita vuosia tuottamaan täysin luomulaatuisia rehuja. Ratkaisuksi löytyy myös vanhemmat eläinrodut, joiden valkuaisen tarve ei ole yhtä suuri ja myös paikalliseen tuotantokykyyn sopeutuvien eläinten jalostus. Jatkossa on kehitettävä käytännössä luomurehun tuotantoketjuja ja kokeiltava erilaisia ruokintaohjelmia. Työryhmässä käsiteltiin myös eri viljelyolosuhteiden ja markkinoiden vaikutusta rehutilanteeseen.

Nitraatti lihajalosteissa

Kolmannessa työryhmässä oli teemana nitriitti luomulihajalosteissa. Friedrich-Karl Lücke Fuldan yliopistosta toi esiin monipuolisen lihajalosteiden ja erityisesti makkaroiden eurooppalaisen ruokakulttuurin. Nitriittiä käytetään makkaroissa säilöntäaineena takaamaan mikrobiologinen turvallisuus, mutta myös tuotteiden ulkonäön ja maun vuoksi. Hänen näkemyksensä mukaan nitriitin kieltäminen vaikuttaisi hyvin epäedullisesti luomulihajalosteiden markkinoihin. Ruokaturvallisuuteen se ei välttämättä vaikuttaisi hyvän hygieniatason takia, mutta jalosteiden laadullisia ominaisuuksia olisi vaikea saada säilymään ilman nitriittiä. Myös saksalaisen Buehlerin johtaja Horst Bühler vakuutti, että tuotteisiin ei saada samaa väriä ja makua vaihtoehtoisin menetelmin eikä nähnyt nitraatin saantia lihajalosteista oleellisena uhkana, sillä säilötyistä lihatuotteista se on vain 14 % päivittäisestä ravinnon kokonaissaannista.

Tanskalainen Sybille Kyed Organic Denmarkista taas kertoi, kuinka Tanskassa oli jo ennen EU-lainsäädäntöä luomusäännöissä nitriitin käyttö kielletty ja se pätee käytännössä edelleenkin, vaikka EU-säännöt sen sallivatkin. Tanskalaiset viranomaiset katsovat, että sääntöjen mukainen ehto nitriitin käytön ehdottomasta tarpeellisuudesta ei toteudu vaan tuotteita voidaan valmistaa ilmankin. Ihmiset ovat myös Tanskassa tottuneet siihen, että punainen väri lihassa ja vaikutelma tuoreudesta saadaan aikaan ei-toivotuilla aineilla ja tyytyvät siksi vähemmän houkutteleviin tuotteisiin. Tanskassa on myös kehitetty hyviä menetelmiä tuottaa laadukkaita lihajalosteita ilman nitriittiä. Välttämättä juuri samoja tuotteita kuin nitriitin kanssa ei pystytä tuottamaan, mutta onko sen oltavakaan luomutuotannon tavoite, Kyed kysyi.

Luomukaupan kansainväliset pelisäännöt

Neljännessä työpajassa keskusteltiin Luomutuotteiden kansainvälisen kaupan uusista säännöistä. Euroopan Unionin ja Yhdysvaltojen välillä on sovittu kummankin osapuolen luomutarkkailun hyväksymisestä. Käytännössä nyt ei siis enää tarvitse erikseen tarkkailla tuotteita toisen järjestelmän mukaan näiden alueiden välisessä kaupassa. Hyväksyminen ei kuitenkaan ole ehdotonta ja toimii eri mantereilla eri periaatteilla. Miten uusi hyväksyntä saadaan toimimaan kansainvälisessä kaupassa ja tarkkailuorganisaatioiden työssä on monen toimijan huolenaihe. Erityisesti halutaan turvata luomun hyvä jäljitettävyys ja tarkkailujärjestelmän toimivuus ja luotettavuus edelleenkin.

EOCC:n Michel Reynaud toivoi IFOAM EU Groupilta aktiivisuutta muutosprosessin helpottamiseksi ja alan toimijoiden yhteisten käsitysten kokoajan roolia. Myös Tradinin Arjon Kalter toivoi IFOAM EU groupin tekevän yhteistyötä Euroopan komission kanssa sen turvaamiseksi, että uuteen järjestelmään siirtyminen ei tuota ongelmia markkinoilla. Erityisesti tarkkailujärjestelmän luotettavuuden takaaminen uusilla ehdoilla asettaa haasteita.

Lisäaineet luomulaatuisiksi

Viides työryhmä arvioi mahdollisuutta säätää vaatimus lisäaineiden luomulaatuisuudesta. Alexander Beck valotti tämänhetkistä tilannetta lainsäädännön osalta ja esitti johtopäätöksenä, että tarvitaan lisäys nykyiseen luomulainsäädäntöön. Siinä tulisi määritellä selvästi, miten luomuaromeja voidaan tuottaa. Tarvitaan kuitenkin lisäarviointia aromien lisäaineiden ja uuttamismenetelmien suhteen.

Myös hiivoista käytiin keskustelua. Nykyisin luomuhiivaa on saatavana, mutta se ei tyydytä kaikkien toimijoiden tarpeita. Maike de Riele Wessanen Benelux:ista kertoi heidän olevan mukana tuotekehitystyössä, jotta saataisiin heidän kasvispatetuotteisiinsa sopiva luomuhiiva, mutta tarpeeksi hyviin tuloksiin ei ole vielä päästy. Hän uskoo kuitenkin, että tavoite saavutetaan jonain päivänä ja toivoo heidän tuotteidensa säilyttävän luomustatuksen siihen asti kunnes he voivat korvata tavanomaisen hiivan luomutuotteissaan luomuhiivalla.

Teksti: Marja Nuora

Kirjoittaja seuraa ja kommentoi luomutapahtumia yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella ja ylläpitää luomusalonki.fi-sivustoa. Artikkeli on kirjoitettu Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Luomujatkojalostus vauhtiin -hankkeessa.