Luomujatkojalostuskonferenssi 2012, Frankfurt: Teema yhtenäisyys

Frankfurtissa järjestettiin Luomujatkojalostuksen konferenssi marraskuussa 2012. Yhdeksi teemaksi ja työpajan aiheeksi oli nostettu luomualan yhtenäisyys ja sitä kautta uskottavuus, joka on merkittävä ja viime aikoina paljon huomiota alalla herättänyt aihe. Luomun uskottavuutta ja yhtenäisyyttä käsitellyt työpaja keskittyi luomuvalvontaan, torjunta-aineiden analysointiin ja hankinnan luotettavuuden varmistamiseen.

Suunnitelmallisuutta hankintoihin

Luomutuotteiden hankinnan haasteista kertoi Norbert Kolb Worée NaturProduktesta. Hankittaessa luomuraaka-aineita erityisesti EU:n ulkopuolelta korostuu hankinnan hyvä johtaminen ja suunnittelu. Tuojalla on oltava kokonaisvaltainen tietämys raaka-aineesta sekä alkuperämaasta ja niihin liittyvistä riskeistä, on tunnettava käytetyt teknologiat ja prosessin vaiheet viljelystä asiakkaalle unohtamatta esimerkiksi kuljetuksia ja varastointitekniikoita ja niiden riskejä. Tarvitaan myös selkeät menettelytavat sopimuksineen, laaduntarkkailuineen, valitusmenettelyineen ja koulutuksineen sekä tiedonvaihtoineen. Toimittajan kanssa on luotava toimiva suhde, jossa pystytään välittämään ja pitämään yllä riittävää riskien arviointijärjestelmää ja tyydyttämään lainsäädännön ja asiakkaiden vaatimukset tuotteiden suhteen.

Tiiviimpää yhteistyötä valvontaan

Tarkkailuorganisaation näkökulmaa työpajaan toi Jan Wicher Krol Euroopan luomutarkkailulaitosten yhteistyöelimestä EOCC:sta. Varmistettaessa luomun uskottavuutta ja tarkkailujärjestelmän toimivuutta ei hänen mukaansa tarvita viilatumpia ja yksityiskohtaisempia sääntöjä vaan parempaa yhteistyötä eri laitosten ja maiden välille sekä parempaa voimassa olevan lainsäädännön soveltamista käytäntöön. Tarvitaan myös hyvin kohdistettua ja asiantuntevaa valvontaa, jota suorittavat pätevät viranomaiset, joilla on selkeät menettelytavat. Tarvitaan myös kaikkien luomukentän toimijoiden selkeitä vastuita ja erityisesti on korostettava, että toimijat ovat itse vastuussa omien tuotteidensa luotettavuudesta ja uskottavuudesta.

EOCC:ssä toimii 46 tarkkailulaitosta 21 maasta. Suomesta mukana on luomuvalvonnasta vastaava viranomainen eli Evira. Laitokset suorittavat valvontaa Euroopan unionin sääntöjen mukaan ympäri maailmaa. Yhteistyöelimen tarkoituksena on lisätä luomuvalvonnan uskottavuutta ja yhteistyötä valvontaorganisaatioiden välillä.

Sen suosituksia luomuvalvonnan parantamiseksi ovat:

  • riskiperustaiset tarkastukset ja niiden kehittäminen alan yhteistyönä
  • parempi yhteistyö eri viranomaisten välillä
  • virkailijoiden ammattitaidon parantaminen
  • lainsäädännön vaatimukset on tehtävä sellaisiksi, että niitä voidaan valvoa.

Tuontia EU-maihin selkeytettävä

Hollantilaisen Trading Organic Agriculture BV:n Arjon Kalter tarkasteli uutta unionin luomutuotteiden tuontilainsäädäntöä alan toimijan näkökulmasta. Uusi menettely helpottaa tuonnin organisointia, kun jokaista asiakasta ja maata varten ei tarvitse hakea erikseen lupaa. Tarkoitus on, että suurin osa tuontimaista ja kansainvälisesti toimivista tarkkailulaitoksista on hyväksyttyjen listalla. Hyväksyttyjen tarkkailulaitosten lista muodostetaan komissiossa vuoteen 2014 mennessä. Kalter esitti kuitenkin huolen, onko hyväksynnälle olemassa selkeät kaikille tiedossa olevat ja yhteneväiset kriteerit varsinkin jatkossa, kun tarkkailulaitosten toimintaa arvioidaan niiden pitämiseksi listalla. Erityisesti nykyinen systeemi maakohtaisine valvontamonopoleineen ei helpota tilannetta.

Kalter myös esitti huolen siitä, että uudessa systeemissä ei ole rangaistusohjelmaa, jos tarkkailuorganisaatio ei täytäkään sille asetettuja vaatimuksia. Ainoa rangaistus on listalta poistaminen, mikä on hyvin ankara toimenpide, joka vaikuttaa koko ketjun toimivuuteen ja merkittävästi myös muihin toimijoihin, ja on siksi oletettavasti hyvin harvoin käytössä. Näin on vaikea puuttua lievempiin epäkohtiin, koska niistä ei seuraa mitään. Hyvä rangaistuskäytäntö on läpinäkyvä ja siksi ennustettava ja mahdollistaa alan toimijoille toimenpiteet sen varalta, että tarkkailuorganisaatio menettää toimivaltuutensa.

Avointa tiedonvaihtoa valvojien kesken

Erityisesti Kalter toivoo alan toimijoiden olevan aktiivisia ja toimivan yhteistyössä esimerkiksi avoimen tiedonvaihdon avulla, jotta valvonnan luotettavuus varmistetaan ja systeemin heikkouksia voidaan korjata. Hän myös toi esiin, että toimijat voisivat nykyistä enemmän käyttää ruokaturvallisuuden ja riskinanalysoinnin työkalujaan parantamaan luomuketjun luotettavuutta ja yhtenäisyyttä. Hän myös huomautti, että valvonta on vain osa hankinnan työkalupakkia, siihen kuuluu nykyisin oleellisesti myös torjunta-ainejäämien analysointi. Tähän kuitenkin liittyy ongelmia. Hän mainitsee myös tuotantoketjun HACCP-auditoinnit yhtenä merkittävänä työkaluna luotettavuuden takaamiseksi.

Torjunta-ainejäämien analysoinnin harmonisointi

Günter Lach Lach&Bruns-laitoksesta johdatti työpajassa torjunta-aineanalyysien luotettavuuden problematiikkaan. Keski-Euroopassa monissa luomuraaka-aineita käyttävissä yrityksissä torjunta-ainejäämäanalyysit ja valvonta ovat arkipäivää. On kuitenkin huomattu, että eri laboratorioiden tulokset voivat vaihdella suurestikin. Vaikka laboratoriot olisivatkin ISO 17025 sertifioituja, voi rutiinianalysoinnissa olla kovia haasteita laajan torjunta-aineskaalan ja niiden yhdistelmien sekä asiakkaiden vaatimusten (luotettavuus, nopeus, edullisuus) kanssa. Laitos oli lähettänyt eri laboratorioille vakioituja näytteitä, joista tiedettiin paljonko ne sisältävät tiettyjä torjunta-aineita. Laboratorioiden tulokset vaihtelivat merkittävästi ja sekä vääriä positiivisia että negatiivisia tuloksia annettiin. Yllätystarkastukset paikan päällä paljastivat myös laboratorioiden joustavan rutiinimenettelyidensä suhteen.

Torjunta-ainejäämien alan yrityksille aiheuttamaan haasteeseen on Hollannissa tartuttukin yhteisvoimin. Bavo van den Idsert esitteli BIOKAP- projektia, jossa 16 hollantilaista yritystä on kerännyt vuodesta 2008 yhteistä tietokantaa tekemistään analyyseista. Nyt tietokannassa on 4000 tulosta, joista 81 % on puhtaita, 19 % sisälsi torjunta-aineita alle alan yhdessä sopiman 10 ppm toimenpiderajan ja 1,5 % sisälsi torjunta-aineita yli tuon toimenpiderajan, jolloin kontaminaatiolähdettä ryhdytään selvittämään.

Van den Idsert perääkin koko markkinalle yhteistä harmonisoitua menettelyä torjunta-ainejäämien suhteen. Näin torjunta-aineriskiä voitaisiin lähteä vähentämään koko alan yhteistyönä yhteisiä menettelytapoja kehittäen ja eri maiden toimijoiden asema myös juridisesti olisi tasavertainen.

Opas torjunta-ainejäämistä

IFOAM EU-ryhmä on koonnut torjunta-ainejäämiä käsittelevän oppaan ”Guideline for Pesticide Residue Contamination for International Trade in Organic”. Luomusäännöissä edellytetään toimijoilta ennakoivia toimenpiteitä torjunta-ainekontaminaatioiden estämiseksi ja on myös olemassa menettelyohjeet, jos kontaminaatiota epäillään. IFOAM EU-ryhmän ohjeistuksen tarkoituksena on antaa käytännön ohjeita alan toimijoille luomun luotettavuuden varmistamiseksi sekä taloudellisten tappioiden minimoimiseksi. Oppaan toivotaan myös harmonisoivan käytäntöjä eri maissa ja parantavan yhteistyötä ja kommunikaatiota eri toimijoiden välillä luomalla yhteistä kieltä ja ymmärrystä asiasta. Samalla on tarkoitus arvioida sovittuja toimenpiderajoja käytännössä, tehdä tutkimusta ja vaihtaa tietoja, rakentaa toimivia menettelytapoja kriisitilanteiden varalle ja edistää voimavarojen keskittämistä riskiperustaiseen arviointiin.

Teksti: Marja Nuora

Artikkeli on kirjoitettu Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Luomujatkojalostus vauhtiin -hankkeessa.

.
Luomujatkojalostuksen konferenssin nettisivut ja materiaalit: http://organicfoodprocessing.eu

IFOAM EU-ryhmän opas torjunta-ainejäämien käsittelyyn:
http://www.ifoam.org/about_ifoam/around_world/eu_group-new/workareas/regulation/pdf/Guideline_IFOAMEU_pesticides_residues_contamination_03.12.pdf

Biokap: http://www.biokap.com/_/en

EOCC eli European Organic Certifiers Council: http://www.eocc.nu/home/index.php