Luomumansikan viljelytekniikan kehittäminen

Hankkeessa tutkittiin avomaaolosuhteissa kenttäkokein luomumansikanviljelyyn sovellettavissa olevia kasvinsuojelumenetelmiä vv. 2000-2002. Hankkeessa tuotettiin myös laaja luomumansikan viljelytekniikkaa ja kasvinsuojelua käsittelevä kirjallisuusselvitys.

Tutkitut katteet (mustamuovi, olki, vihermassa, tattarinkuori, havupuun hake, lehtipuun hake, pellavaneuloshuopa ja hake-tattarinkuori-seos) estivät tehokkaasti rikkakasvien kasvua, lukuun ottamatta nopeasti hajoavia vihermassa- ja pellavaneuloshuopakatteita, joista rikkakasvit kasvoivat helposti läpi. Toisena satovuonna parhaat kauppakelpoiset sadot saatiin muovi- ja vihermassakatteelta. Sadon säilyvyystestissä nopeimmin pilaantuivat tattarinkuori- ja vihermassakatteilta poimitut marjat. Mansikkapunkit näyttivät lisääntyvät mustamuovi- ja olkikatteessa enemmän kuin muissa katteissa.

Tattarinkuorikate edisti juurten kasvua ja lahojen juurten osuus oli siinä pienin. Tattarinkuorikate nosti maan liukoisen typen määrää sekä typen nettomineralisaatiota huomattavasti. Eri kateaineiden vaikutus maan mikrobiston kokonaismäärään oli vähäinen. Maanpinnan katteet vaikuttivat eri entsyymeihin eri tavoin.

Koevuosina harmaahomeen esiintyminen oli vähäistä eikä tutkituilla eri torjuntamenetelmien välillä todettu eroja.

Tuholaistorjuntakokeissa tutkituilla ruiskutteilla (Bioruiskute S, mäntysuopa, limoneeni, karvoni, kuminaöljy, rypsiöljy (Carbon Kick Kiinnite), valkosipuliuute) ei havaittu nälvikkäitä torjuvaa tai karkottavaa vaikutusta luonnonpyretriiniä (Bioruiskute S) lukuun ottamatta. Mäntysuopa saattaa jopa houkutella nälvikkäitä.

Mansikkapunkin biologinen torjunta silloin, kun alkusaastunta on tapahtunut jo istutusvuonna näyttää toimivan parhaiten, kun petopunkkeja levitetään useaan otteeseen ja/tai käytetään useita petopunkkilajeja. Tutkituilla biologisilla ruiskutteilla ei ollut selkeää vaikutusta mansikkapunkin ja petopunkkien määrään.

Sääoloilla oli suurempi vaikutus sadon laatuun ja poiminnan jälkeiseen säilyvyyteen kuin kastelutavoilla. Bounty-lajike säilyi yleensä paremmin kuin ’Jonsok’.
Lähde: MTT:n julkaisutietokanta Jukuri

Kivijärvi, P., Prokkola, S., Aflatuni, A., Tuovinen, T., Parikka, P., Palojärvi, A., Kukkonen, S., Niemi, M., Vepsäläinen, M. 2004.
Luomumansikan viljelytekniikan kehittäminen
MTT:n selvityksiä 73: 44 s.
www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts73.pdf