Luomun kehityksen merkkipylväitä Suomessa

1930-40-luvuilla A.I. Virtasen typpikotovaraisen viljely- ja ruokintajärjestelmän kehittäminen

1943 A.I. Virtasen kirja: AIV-järjestelmä karjanruokinnan perustana. Pellervo-Seura.

1946  käynnistyi Biodynaamisen yhdistyksen toiminta.

1963-65 prof. Toivo Rautavaaran viljelymenetelmien vertailututkimus vihanneksilla.

1960 ja -70-luvuilla prof. Toivo Rautavaara esitelmöi luomuviljelystä eri puolilla Suomea.

1975 aloitti toimintansa Vaihtoehtoisen viljelyn opintopiiri Viikin maatalousopiskelijoiden piirissä. Opintopiiri rekisteröitiin Elävä Maa ry -yhdistykseksi vuonna 1980.

1976 perustettiin Ekoviljelijät ry, joka laati mm. omat viljelyohjeet.

1976 käynnistyi luomuviljelyn opintopiiritoiminta Etelä-Savossa. Etelä-Savon Luonnonmukaisen viljelyn yhdistys ry perustettiin 1981 (omat viljelyohjeet ja tarkkailutoiminta).

1978 Suomen 4H-liitto aloitti luonnonmukaisen viljelyn neuvonnan.

1978 perustettiin Bios ry luomuviljelyn tarkkailuorganisaatioksi (omat viljelyohjeet) ja Bios Oy luomutuotteiden markkinointiyhtiöksi.

1981 Suomussalmen kunta julistautui ekokunnaksi.

1981 ensimmäinen luonnonmukaisen viljelyn ammattikurssi käynnistyi Suomussalmella.

1983 Mikkeli lääni julistautui ekolääniksi. Ekoläänitoimikunnan mietintö.

1983 ensimmäinen päätoiminen luomuneuvoja aloitti työnsä Joroisten kunnassa. Vuodesta 1984 Mikkelin maaseutukeskus jatkaa luomuneuvontaa.

1983 valmistui Luonnonmukaisen viljelyn Markkula I -toimikunnan mietintö luonnonmukaisen viljelyn kehittämisestä.

1985 perustettiin Luonnonmukaisen viljelyn liitto ry. Nykyisin Luomuliitto ry.

1985 perustettiin luonnonmukaisen viljelyn tutkimusta varten Maaseudun Kehittämiskeskus Partala ry Juvalla.
Kenttäkoetoiminta oli käynnistetty jo vuonna 1984.

1985 varattiin valtion budjettiin ensimmäinen määräraha luonnonmukaisen viljelyn kehittämiseen.

1985 alkoi luonnonmukaisen viljelyn perusopetus Joensuun yliopistossa Soveltavan biologian laitoksella.

1986 hyväksyttiin Luomuliitolle viljelyohjeet. Luomuliitto käynnisti luomuviljelyn tarkkailun.

1986 valmistui Markkula II-toimikunnan mietintö; Luonnonmukaisen viljelyn tutkimuksen, opetuksen ja neuvonnan kehittäminen.

1987 ensimmäiset valtionapuiset luomuneuvojat (6 kpl) aloittivat työnsä. Maaseutukeskukset aloittivat luomuneuvonnan.

1987 otettiin käyttöön Luomuliiton Leppäkerttu-merkki.

1988
ensimmäiset luomukotieläintuotannon ohjeet Luomuliitolle.

1989 otettiin käyttöön jatkojalostuksen ohjeet (Luomuliitto)

1990 laadittiin ensimmäinen luonnonmukaisen viljelyn tutkimusohjelma.

1990 otettiin käyttöön luonnonmukaisen viljelyn siirtymävaihetukijärjestelmä.

1991 valmistui komiteamietintö; Luonnonmukaisen elintarviketalouden kehittäminen.

1991 alkoi akateeminen luomualan täydennyskoulutus ja käynnistyi ensimmäinen pitkä yliopistollinen täydennyskoulutusohjelma Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Mikkelin yksikössä luomuneuvojakoulutuksena.

1991 liitettiin Maaseudun kehittämiskeskus Partalan tutkimustoiminta osaksi MTT:n tutkimustoimintaa.

1991 valmistui Markkula III -toimikunnan mietintö luomuelintarviketalouden kehittämisestä.

1991 ensimmäiset luomuelintarvikkeiden jatkojalostusohjeet Luomuliitolle.

1992-1995 Suomen ensimmäinen luomututkimusohjelma

1993 perustettiin 5-vuotinen luomututkimuksen tutkimusprofessuuri MTT:hen

1994 käynnistyi luonnonmukaisen viljelyn säännöllinen perusopetus Helsingin yliopiston Maatalous- ja metsätieteellisen tiedekunnan Kasvinviljelytieteen laitoksella.

1994 käynnistyi luonnonmukaisen viljelyn virallinen valvonta (KTTK, Elintarvikevirasto).

1995 Suomi liittyi EU:hyn ja sisällytettiin luonnonmukaisen viljelyn pinta-alaperusteinen tuki osaksi kansallista maatalouden ympäristöohjelmaa.

1997 Suomen toinen luomututkimusohjelma

1998 otettiin käyttöön MMM:n luomumerkki – aurinkomerkki.

2001 käynnistyi luonnonmukaisen elintarviketalouden perusopetus EcoStudies-ohjelmana Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Mikkelin yksikössä.

2001 valmistui työryhmämietintönä ehdotus luonnonmukaisen elintarviketuotannon kehittämisestä.

2002 valmistui työryhmämietintönä ehdotus luonnonmukaisen elintarviketalouden tutkimuksen painoaloiksi luonnonmukaisen tuotannon tutkimustarpeita arvioivan työryhmän muistiona.

2002-2006 Suomen kolmas luomututkimusohjelma

2004 perustettiin eläinten hyvinvoinnin professuuri Helsingin yliopistoon kliinisen eläinlääketieteen laitokselle. Professuurin sijoituspaikkana on Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Mikkelin yksikkö, tutkimusalana luonnonmukainen kotieläintuotanto.

2005 otettiin käyttöön luomukotieläintuki

2005 Luomuliitto täytti 20 vuotta, Lue  20-vuotisjuhlalehteä

2006 MTT:n Partalan Luomututkimusasema yhistettiin osaksi Karilan tutkimusasemaa Mikkelissä

2010 julkistettiin Maabrändityöryhmän raportti, jossa esitettiin laaja-alaista luomun kehittämistä Suomessa

2010 otettiin käyttöön EU:n lehtimerkki luomutuotteiden pakollisena tunnuksena

2011 Luomun edistäminen kirjattuna hallitusohjelmaan

2011 perustettiin ProLuomu ry vahvistamaan erityisesti luomun ketjuyhteistyötä

2011 esitys Luomuinstituutin perustamisesta Mikkeliin

2012 perustettiin Luomuinstituutti koordinoimaan luomututkimusta

2012 perustettiin ProLuomu ry

2013 hallitus hyväksyi Suomen luomun kehittämisohjelman ja luomuviljellyn pinta-alatavoitteeksi 20 % peltoalasta luomuun vuoteen 2020 mennessä

2013 Suomen luomuviljelty peltoala nousi 206 000 hehtaariin eli 9 prosenttiin peltoalasta

2014-2018 Luomuinstituutin tutkimusohjelma

Lue myös Luomun kehityksen merkkipylväitä maailmalla

Teksti: Jukka Rajala