Luomutuottajan elämäntilanne sanelee ehdot tilan kehittymiselle

Tulevaisuuden tuottaja verkostoituu aktiivisesti

Tulevaisuuden luomutuottaja on aktiivinen ja kouluttautunut eteenpäin katsova nuori tai jäähdyttelevä eläkeikää odottava tukioptimoija. Monipuolinen verkostoituminen muiden tuottajien kanssa sekä yhdistyminen kasvi- ja eläintilojen kesken nousee yhä tärkeämmäksi  tulevaisuuden luomutuottajalla. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tuoreesta raportista, jossa selvitettiin luomutuotantoa muun muassa kyselemällä tuottajilta ja luomualan toimijoilta heidän näkemyksiään alan tulevaisuudesta.

– Tuottajien aktiivisuus kehittää omaa toimintaansa vaihtelee suuresti jatkossakin ja on sidottu elämäntilanteeseen, kuten palkkatyön ja viljelijätyön suhteeseen, ikään, terveyteen ja jatkajaan, kertoo projektipäällikkö Hannele Suvanto Ruralia-instituutista.

Selvityksessä kannattavimmaksi luomutuotannoksi havaittiin lihanauta- tai lypsykarjan kasvatus. Raporttiin kootuissa tuottajien tyyppitapauksissa Pohjois-Pohjanmaalla asuvalla pariskunnalla on pitkälle automatisoitu lypsykarjatila, joka kasvaa ja kehittyy. Tulevaisuuden toimintamallina näyttäytyy myös koko tuotantoketjun haltuunottava eteläpohjalainen nautakarjatilallinen, joka hyödyntää bioenergiaa.

Tuottajaprofiileissa nousi esiin myös tuottaja, joka pyrkii sopeuttamaan toimintaansa, kun tilan pinta-ala pienenee.  Jäähdyttelijöillä elämäntilanteet ja jatkaja määrittelevät puolestaan tulevaisuuden suuntaa, eikä näissä tapauksissa tiloja kasvateta tai kehitetä aktiivisesti. Liian pitkät jäähdyttelyjaksot ennen eläköitymistä ovat ongelmallisia maatilayritykselle, jolle strateginen suunnittelu pitäisi olla arkipäivää tulevaisuudessa.

-Vastaavia jäähdyttelijätapauksia löytyy tulevaisuuden luomutuottajien ja muiden tuottajien keskuudesta runsaasti, Suvanto arvelee.

Koneilta halutaan monipuolisuutta

Raportissa kartoitettiin myös millaisia työkoneita luomutuottajat toivovat.  Luomutuotantoon suunnattuja koneita löytyy vähän ja luomutuotannossa käytetään samoja koneita kuin tavanomaisessa tuotannossa.

Tuottajat ja luomualan asiantuntijat toivovat yksimielisesti monipuolisia, kustannustehokkaita ja rutiineja helpottavia koneita, laitteita ja ohjelmistoja. Erityisesti rikkakasviongelmaan halutaan nopeasti ratkaisuja. Ohjelmistoilta toivotaan byrokratiaa ja tiedon analysointia helpottavia ominaisuuksia. Lisäksi kaivataan koulutusta sekä tietoa viljelytekniikoista.

– Luomutuotanto on alana toistaiseksi niin pieni, että suomalaisten agroteknologiayritysten kannattaa tähystää myös globaaleja luomukonemarkkinoita, joilla koneet ovat yhä useammin osia kokonaisista palvelukonsepteista, Suvanto toteaa.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on julkaissut tulevaisuuden luomutuotantoa ja luomutuottajaprofiileja käsittelevän Tulevaisuuden Luomutuottaja 2025 –raportin. Hannele Suvannon ja Kari Alasaaren kirjoitusta on tarkoitus hyödyntää luomutuottajille kohdistettujen palveluiden, koneiden ja laitteiden tuotekonseptien käyttäjälähtöisessä kehittämistyössä. Lähes 50 kyselytutkimukseen vastanneen tuottajan sekä luomualan toimijoiden ja asiantuntijoiden vastauksien, alan kirjallisuuden, asiantuntijalausuntojen ja tilastojen perusteella koottiin vaihtoehtoisia tuottajaprofiileja, joihin on helppo samaistua.

Raportissa on kuvattu tulevaisuuden tuottajia profiileina, jotka eivät ole oikeita ihmisiä, vaan aineistoja ja lähteitä apuna käyttäen koottuja tarinoituja hahmoja, jotka tekevät raportin sisällöstä helposti samaistuttavan ja luettavan. Raportti on osa Agro Living Lab -hanketta, joka on Frami Oy:n, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin yhteishanke. Hankkeen rahoittajana on Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Maaseuturahasto, Seinäjoen seutu, Kauhava ja agroteknologia-alan yritykset.

Julkaisu:

Hannele Suvanto ja Kari Alasaari: Tulevaisuuden luomutuottaja 2025 – Luomutuottajien käyttäjäprofiilitutkimus. Raportteja 87. 34 sivua 2012.

Lisätietoja:

 Lähde: Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tiedote 27.8.2012