Luomuviikon LuomuRokkaa-tapahtuma onnistui hyvin Etelä-Savossa

Etelä-Savossa syötiin torstaina 4.10 tiettävästi Suomen suurin määrä luomuruokaa yhden päivän aikana. Ruokailuun osallistui kaikkiaan 12 000 ihmistä. Idean äiti Mari Järvenmäki Mikkelin ammattikorkeakoulusta oli hyvin tyytyväinen monen eri tahon yhteistyönä toteutettuun Luomuviikon tempaukseen.

Luomu hyödyttää koko maakuntaa

Tapahtuman avauspuheenvuoron piti Mikkelin torilla kaupunginjohtaja Kimmo Mikander. Avauksen jälkeisessä haastattelussa hän kertoi, että Mikkelin maaherran Uki Voutilaisen jo 1980-luvulla  esillenostama ekologinen ajattelu ja  siitä johdettu ekolääni-idea alkavat nyt 2010-luvulla todella näyttää kuinka hyvin perusteltuja ajatuksia ne olivat jo silloin.

– Etelä-Savossa maatalouden liikevaihto koostuu monesta lähteestä ja tuotantorakenne ja tuotantoympäristö vesien äärellä johtavat väistämättä luomuun. Luonnonmukainen tuotanto kehittää maatalouden kannattavuutta ja sitä kautta se tuo maakuntaan lisää rahaa. Etelä-Savon tuotannon tekijöistä 20 prosenttia syntyy alkutuotannosta, joten ala on yhä merkittävä verotulojen lähde, sanoo Mikander.

Valtakunnalliselta maatalouspolitiikalta Mikander odottaa, että luomutuotannon kannustimet kohdistuvat pienillekin luomuyrittäjille siten, että he jaksavat olla mukana. Alueen vapaa-ajanasukkaat ja ruokakulttuurimatkailijat ovat voimavara, jonka kanssa toimimisessa pienyrittäjät ovat tärkeitä.

Hyvin myönteisenä asiana Mikander mainitsee juuri vireillä olevan Mikkeliin sijoitettavan Luomuinstituutin. – On erittäin tärkeää kehittää tulevaisuuteen katsovaa, ympäristön tilan huomioivaa tutkimusta ja koulutusta. Itse kaupassa asioivana kuluttajana Kimmo Mikander kertoi olevansa välillä hyvin hämmentynyt moninaisista pakkausten kyljissä olevista luontoplussista ja luonnon -alkuisista viittauksista. – Kuluttajan tulisi saada selkeämpää tietoa ostopäätöstä tehdessään, mikä on luomua ja mikä ei.

Koulut, päiväkodit ja vanhainkoti mukana

Mikkelin kaupungin ruokapalvelut ja Juvan kunnassa toimiva JJR-ruokapalvelut keittivät luomuviikon kunniaksi arkista hernekeittoa luomuherneistä ja luomulihasta. Raaka-aineiden hankinta tuotti hieman päänvaivaa. Osalla oli tiedossa mistä saa luomuherneitä 25 kilon säkeissä, osassa keittiöistä aukaistiin valtava määrä puolen kilon pusseja. Luomusianlihaa ei tukuista saanut, joten keittoihin käytettiin naudan jauhelihaa, jota oli saatavissa.

Luomurokkaa soppatykistä toreilla

Mikkelissä Etelä-Savon ammattiopistossa ravintolakokeiksi opiskelevat tekivät opettajansa Timo Leson johdolla luomuisan hernekeittonsa aidossa puilla lämmitettävässä armeijan soppatykissä. – Hernekeiton raaka-aineet maksoivat viidenneksen tavallista enemmän, kertoi Timo Leso. Opiskelijoista oli hienoa tehdä iso, 200 litran annos ja torilla asiakkailta saatu palaute oli loistavaa. – Tullaan heti uudestaan luomutapahtumaan, kun sellainen järjestetään, innostui Minh Dao, joka jakoi ostajille kiehuvan kuumia keittoannoksia.

Mikkelin kaupunginjohtaja Kimmo Mikander saa LuomuRokkaa Minh Daolta.

Juvan kirkonkylällä soppatykki oli moderni, nestekaasulla toimiva kattila. – Keiton resepti on yksinkertainen, luomuherneitä, luomusianlihaa, luomupippuria, luomulaakerinlehteä, meiramia sekä pitkä keittoaika. Sianlihaa saatiin ostettua suoraan tuottajalta. Luomuyhdistys Saimaan luomu ry auttoi raaka-aineiden hankinnassa, se oli tärkeä apu, koska oli aivan ensimmäinen kerta kun kahvila-ravintola Kahvikulmassa valmistettiin luomuhernekeittoa, kertoo Inga Bitka.

Sopan lisäksi luomutietoa puolin ja toisin

Ruokailun lisäksi tapahtumaan kävijöille tarjottiin tietoa luomusta. Mikkelin ammattikorkeakoulun kampuksella luomumaidontuottaja Heli Ahonen kertoi luomueläinten hoidosta. Mikkelin ammattikorkeakoulun restonomiopiskelijat maistattivat oppilaitoksessa sekä torilla kolmea eri luomuporkkanalajiketta. Maistaja sai antaa arvosanan maistipalan mausta ja rakenteesta. Kerätyt tiedot menevät luomuporkkananviljelijälle ja hän saa arvokasta palautetta lajikevalinnan tueksi.

Tiedonhaluisia palveltiin toreilla myös luomuasiantuntijoiden voimin.  Juvan torilla olivat MTT Mikkelistä tutkija Sanna Kauppinen ja Saimaan luomu yhdistyksestä luomuviljelijä, lihakarjankasvattaja Joel Puhakainen. Mikkelin torilla olivat MTT Mikkelistä tutkija Pirjo Kivijärvi sekä Helsingin yliopiston Ruralia Instituutista koulutussuunnittelijat Jukka Rajala, Ritva Mynttinen ja projektityöntekijä Brita Suokas.

Teksti ja kuva: Brita Suokas