Maan kasvukunnon hoitoa Ala-Erkkilän tilalla

Miten maan kasvukuntoa hoidetaan etelä-pohjaisella tilalla? Miten pienentää tiivistymisriskejä? Miten parantaa tasaisten peltojen kuivatusta? Miten tasapainottaa ravinnesuhteita?  Näitä kysymyksiä käsittelijä viljelijä Timo Erkkilä Ilmajoella OSMO-hankkeen loppuseminaarissa.
.
.
.
.
Maan kasvukunnon hoidon ydinasiat tilalla

  • Multavuuden nosto, josta hyötyä sekä kasvukunnon että ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.
  • Ravinteiden tasapaino
  • Tiivistymisen ehkäisy
  • Maan kasvukuntoa hoitava viljelykierto
  • Paljon vihreitä viikkoja

Ala-Erkkilän tila Lapualla on kasvinviljelytila. Peltoa tilalla on viljelyssä 60 hehtaaria Lapuanjoen yläjuoksun jokilaaksossa. Kuviot ovat asiallisia ja kuivatus pääosin kunnossa. Tilan peltoja on viljely luomumenetelmin yli 20 vuotta. Maalajit ovat paikallisia hienohietamaita, osa vähän raskaampia hiesuisia maita myös multamaita löytyy.

Tilan viljelyssä keskeisiä asioita ovat tasapainoinen viljelykierto, vihreiden viikkojen lisääminen, eloperäinen lannoitus ja tiivistymisen välttäminen.

OSMO-valmennuksesta eväitä kasvukunnon kehittämiseen
Timo osallistui OSMO-hankkeen valmennustilaisuuksiin ja Etelä-Pohjanmaan valmennusryhmään.
Hän on tyytyväinen hankkeen antiin. Vetäjät olivat asiantuntevia ja pyrkivät antamaan viljelijöille eväitä ja työkaluja kehittää kunkin oman tilan peltojen kasvukuntoa. Toisten viljelijöiden tapaaminen ja kokemusten ja ajatusten vaihto oli myös varsin antoisaa. Uutta tietoa tuli paljon. Mutta tiedon lisääntyessä huomaa, miten vähän oikeastaan tietääkään. Ryhmän pellonpiennarpäivät ja työnäytökset olivat antoisia. Samoin ryhmävalmennukseen sisältyvä oman tilan kehittämiseen liittyvien kysymysten käsittely ja kasvukunnon hoitosuunnitelman teon harjoittelu.

Ensin tutkitaan pellon kunto
Omat pellot tulisi tuntea mahdollisimman hyvin. Yläilmoista otetut satelliitti- ja kuvauskopterikuvat paljastavat myös kasvuerot lohkoilla ja lohkon eri osissa. Omat havainnot lapiolla kaivellen ja penetrometriä maahan työnnellen antavat paljon tietoa maan rakenteesta, juurten kasvusta ja lieroista lohkon eri osien välillä. Viljavuustutkimuksen hyödyntämistä Timo on monipuolistanut. Ravinnereservit on määritetty sekä pinta- että pohjamaasta. Biologista aktiivisuutta ja typenvapautumisennusteen määrityksetkin on määritetty. Mutta kasvien todellinen ravinteiden saanti selviää kasvianalyysillä. Onpa muutama lohko jo myös skannattu Peltoskannerilla.

Viljavuustutkimuksesta enemmän irti KVK-laskurilla
Viljavuusnäytteiden tulokset OSMO-hankkeessa kehitettyyn KVK-laskuriin siirrettynä  kertovat tuloksista paljon enemmän. Ravinteiden varastointikyky eli KVK on valtaosalla tilan lohkoja keskitasoa 10-21. Selvästi kalkituksen tarpeessa olevia lohkoja on vain yksi. Mutta useilla runsaasti kalkituilla lohkoilla pH on jo arveluttavan korkea tai korkea. Tästä on seurauksena se, että hivenravinteille ei jää enää riittävästi tilaa maahiukkasten varastopaikoilla.

Ravinnesuhteissa riittää tasapainottamista. Multamailla vaivaa kalin puute.  Magnesiumia on niukalti enää parilla lohkolla, mutta sitä on liikaakin (yli 20 %) kationisista ravinteista useilla lohkoilla. Näillä Ca:Mg-suhde on vain 4-5. Koska nämä lohkot ovat hiesuisia maita, tällä epäsuhdalla voi olla rakennetta heikentävä vaikutus. Useilla lohkoilla on siten tarvetta lisätä kalsiumia maahan.

Kasvukunnon hoidon haasteita ovat
Ravinnesuhteiden tasapainottaminen ja hivenravinteiden saannin varmistaminen. Maan rakenteen parantaminen ja pellon pinnan muotoilu vesitalouden saamiseksi paremmaksi. Erityisesti talvehtiville kasveille kuten rukiille ja apilanurmille tämä on tärkeää. Lohkojen ominaisuuksia on tarpeen pyrkiä tasoittamaan. Siksi tarvitaan täsmätoimia lohkojen eri osiin.

Sopivimman kalkkilajin valintaan kiinnitetään nyt suurta huomiota, eikä enää hankita vain sitä halvinta kalkkia. Kalkin levitysmäärät sovitetaan lohkon eri osien erilaisiin tarpeisiin. Hivenravinteita kuten booria, mangaania, sinkkiä ja kuparia levitetään niille lohkoille, jotka niitä tarvitsevat.

Keskeisiä haasteita tilalla peltojen kasvukunnon hoidossa on myös maan rakenteen hoito ja tiivistymisen ehkäisy.

Maan kasvukunnon hoidon tavoitteita tilalla
Maan kasvukunnon hoidossa tilalla pyritään nostamaan multavuutta. Tästä on hyötyä sekä kasvukunnon että ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Pelto kestää tällöin myös paremmin huonoja kasvuolosuhteita ja viljelytyöt helpottuvat. Multavuuden nostolla ja kasvukunnon parantamisella pyritään nostamaan satosatoja ja parantamaan kannattavuutta.

Uusia maanparannusaineita käyttöön
Uutena maanparannusaineena käyttöön on otettu paikallinen kivituhka, joka korvaa biotiittia. Se vastaa pääosin biotiittia sisältäen kaliumia ja magnesiumia, mutta on laihempaa. Sitä tarvitaankin kolminkertainen määrä. Mutta rahti jää edulliseksi. Kivituhkalla turvataan kasvien kalin saanti multamailla. Seula-analyysin mukaan 100 % läpäisee 8 mm seulan ja 50 % 0,5 mm seulan.

Toinen uusi maanparannusaine tilalla on kipsi. Sitä käytetään Ca/Mg-suhteen korjaamiseen ja rikkilannoitukseen, kun kalsiittia ei voida käyttää. Luomuviljelyssä kipsinä käytetään Rikkiviisas- nimellä markkinoilla olevaa tuotetta. Siinä kalsiumia on noin kolmannes teollisen jätekipsin pitoisuudesta. Se on hidasvaikutteinen ja vaikuttaa siksi tasaisemmin ja useampia vuosia.

Maan rakenteen hoito tärkeää

Maan rakenteen hoito alkaa maan rakenteen seurannasta. Rakennetta selvitetään lapiolla kaivellen ja havaintoja tehden sekä tilalle hankitun penetrometrin avulla. Tavoitteena on tunnistaa tiivistymät ja jäljittää tiivistymistä aiheuttavat tekijät.
Peltotöistä ja eri koneista maahan kohdistuvia tiivistymisriskejä määritettiin OSMO-hankkeessa kehitetyllä tiivistymisriskilaskurilla.
Maata tiivistäviä töitä tilalla oli lietteen levitys urakoitsijan kärryllä, puinti, vakokyntö, kesällä niitot ilman paripyöriä ja muokkaukset kostealla kelillä.

Paremmilla renkailla kuormitus maahan pieneksi
Laskuri osoitti selvästi, että pyöristä maahan kohdistuvaa kuormitusta tulisi saada pienemmäksi. Tavoitteeksi asetettiin 0,4 bar rengaspaineet tiivistymistä herkästi aiheuttavissa töissä.

Traktoriin hankittiin paremmat renkaat. Tavoitteena olleeseen 0,4 bar rengaspaineisiin myös on onnistuttu pääsemään melko hyvin. Työstä riippuen voidaan käyttää 0,4-0,6 bar paineita. Taakse hankittiin Continental AC 520/70R38 +paripyörien tilalle matalapainerengas Michelinin Xeobib 710/60R38 ja eteen Continental AC85 380/85R28 + paripyörien tilalle Michelinin Xeobib 600/60R28 -renkaat.

Puimuriin hankittiin uudet renkaat siten, että voidaan puida 0,5 bar paineilla. Eteen valittiin Mitas RD-03  540/65R30 –renkaan tilalle  erikoismatalapainerengas  Mitas STF 600/65R28 ja taakse Nokia 511,5/80-15,3 tilalle Trelleborg T404 Twin  400/60-15,5.

Kylvökoneeseen ja kyntöauraan hankittiin Trelleborg T404 Twin 400/60-15,5 renkaat, joissa voidaan käyttää 0,4 bar painetta.

Rengaspaineet töiden mukaan pikaventtiilein
Rengaspaineita säädetään työn mukaan. Paineen säätöä helpottaa ja nopeuttaa isoreikäiset pikasäätöventtiilit, jotka vaihdettiin tavallisten venttiilien tilalle. Venttiileissä on pikaliitin, johon paineletku voidaan liittää nopeasti. Molempien puolien renkaat voidaan yhdistää letkulla. Painemittarin ja hanan yhdistelmällä molempien renkaiden paine voidaan säätää halutuksi samanaikaisesti. Isoreikäisestä venttiilistä ilma tulee pois nopeasti ja vastaavasti myös renkaassa paineen nosto sujuu nopeammin.

Työtekniikka maan rakennetta säästäväksi
Pellon tiivistymisen vähentämiseksi työtekniikkaa on muutettu. Kynnössä siirryttiin sängeltäkyntöön, jolloin vakopyörä ei tiivistä maata syvälle. Käytettynä ostettu 6-teräinen Kvernelandin puolihinattava sarka-aura muunnettiin sängeltä ajoon sopivaksi. Muutostyö suunniteltiin ja toteutettiin itse. Muutostyö onnistui hyvin, 6-teräinen aura kulkee sivulle siirrettynäkin suoraan.  Kyntöä käytetään enää keväällä, jolloin käytetään pakkeria auran perässä. Rengaspaine traktorin vasemmassa takarenkaassa on 0,4 bar ja oikeassa takarenkaassa 0,8 bar, eturenkaissa ja auran renkaassa 0,4 bar.

Kylvötraktoriksi vaihdettiin tilan uudempi traktoriin, johon hankittiin matalapainerenkaat. Näin kylvö voidaan tehdä 0,4 bar rengaspaineella.

Kärryliikenteestä pelloilla luovuttiin. Lietelantaa ei enää levitetä urakoitsijan suurella vaunulla.
Suunnitelmissa on käyttää vetoletkulevitystä, mikäli lähistöltä löytyy urakoitsija, jolla on sopiva kalusto.

Kasvukunnon hoidossa pätee: Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty
Kun maan kasvukunnon parantamista ja tarvittavia hankintoja suunnittelee huolella, niin parempia, pienemmällekin tilalle sopivia vaihtoehtoja löytää myös melko edullisesti.

Esimerkiksi traktoriin löytyi paremmat renkaat käytettynä edullisesti vanteineen runsaalla 5600 eurolla. Molempien paripyörien, ylimääräisten välivanteiden ja vielä vanhan traktorin paripyörien myynnillä tuli katettua puolet parempien renkaiden hankintahinnasta.  Uusia takavanteita piti vielä säätää sopiviksi, ja se maksoi noin 700 €.  Traktorin rengasinvestoinnin nettokustannukseksi jäi siten noin 3500 €.

Traktoriin, puimurin, kylvökoneeseen ja auraan rengasinvestointi maksoi yhteensä noin 9000 €. Sen maksamiseen tarvitaan 30 ha vilja-alalta luomuviljan tonnihinnalla noin tuhannen kilon sato. Saavutettavasta sadonlisästä riippuu, montako vuotta investoinnin maksamiseen menee. Jos tiivistämisen loputtua sato nousee keskimäärin 20 %, niin parissa vuodessa investointi tulee jo maksettua.

Tavoite on kuitenkin pitemmällä: kun peltoa ei enää tallata, sitä voidaan syväkuohkeuttaa ja saada kasvukuntoa selvästi paremmaksi pitkällä aikavälillä. -Uskon parempien renkaiden hankinnan olleen erittäin kannattava hankinta, kertoo Timo.

Lue koko teksti ja teksti tulostettavassa muodossa:
Rajala J. Maan kasvukunnon hoitoa Ala-Erkkilän tilalla 2019, pdf, 1,1 MB

Diaesitys:
Erkkilä T. Maan kasvukunnon hoitoa Ala-Erkkilän tilalla 2019, pdf, 1,6, MB

Kuvat: Timo Erkkilä ja Jukka Rajala

Sivun toteutus: Jukka Rajala

Lisätietoja   https://maan-kasvukunto.fi

Kaikki materiaalit Maan kasvukunnosta ja sen hoidosta

Lisää  OSMO-hankkeesta