Maan kasvukunnon kehittämishanke OSMO päätökseen

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttama nelivuotinen OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanke on saatu päätökseen ja tulokset ovat kaikkien käytettävissä. Tilatutkimuksissa pureuduttiin koelohkojen kasvukunnon parantamiseen erilaisin menetelmin ja viljelijävalmennuksessa kehitettiin yli 1300 viljelijän osaamista monin tavoin. Hankkeessa tuotettu runsas materiaali on nyt kaikkien vapaasti saatavana internetissä.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää maatalouden resurssitehokkuutta viljelijöiden osaamista ja maan kasvukuntoa parantamalla. Kohderyhmänä olivat maan kasvukunnon hoidosta kiinnostuneet viljelijät ja toiminta-alueina Etelä-Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi ja Uusimaa.

Tilatutkimus tuotti runsaasti tilatasolla käyttökelpoista tietoa kasvukunnon puutteista ja kasvukunnon hoidon eri menetelmien vaikutuksista. Hankkeessa tuotettiin työkaluja kasvukunnon puutteiden selvittämiseen sekä kasvukunnon hoidon suunnitteluun sekä runsaasti tutkimusraportteja, tietokortteja ja muuta opasmateriaalia. Viljelijöitä koulutettiin yli  sadassa valmennustilaisuudessa.

Tilatutkimuksin ongelmalohkot kuntoon

Tilatutkimuksiin valittiin kahdeksan kasvukunto-ongelmista kärsivää tilaa, joilla telvitettiin maan kasvukunnon puutteita monipuolisesti, kehitettiin siihen menetelmiä ja testattiin kasvukuntoa parantavien toimenpiteiden vaikuttavuutta kolmen vuoden aikana. Tilat olivat eri tyyppisiä maalajeiltaan ja tuotantosuunniltaan. Tutkimuksessa verrattiin ongelmalohkoja ja näiden hyväkasvuisia verrokkeja. Todettujen puutteiden perusteella ongelmalohkoille tehtiin hoitosuunnitelmia, joiden avulla niiden kuntoa pyrittiin kehittämään. Tarkastelukohteena oli siten 24 koelohkoa neljän vuoden ajan. Lohkoja arvioitiin viidellä eri viljavuusanalyysimenetelmällä, kasvianalyyseillä sekä maan laadun vuosittaisella arvioinnilla. Kaikissa tapauksissa kasvukunnon puutteet pystyttiin selvittämään varsin kattavasti. Useimmissa tapauksissa kasvukuntoa pystyttiin myös parantamaan merkittävästi. Tilatutkimuksen tulokset on julkaistu 11 tutkimusraportissa.

  • Yleisesti ottaen tutkimusosiossa onnistuttiin sekä testaamaan Suomessa uusia menetelmiä kasvukunnon määritykseen, että tarkastelmaan niiden soveltuvuutta kasvukunnon ongelmien tunnistamiseen ja kehityksen seuraamiseen, kertoo erikoissuunnittelija ja hankkeen yliopistotutkija Tuomas Mattila Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Tilatutkimuksen tulokset on julkaistu suomeksi 11 tutkimusraportissa. Hankkeen lopuksi saadut tulokset ja mittaukset julkaistiin myös avoimen tieteen Zenodo-palvelimella, jota ylläpitää CERN-tutkimuslaitos: https://doi.org/10.5281/zenodo.3589102. Aineisto on ainutlaatuisen laaja katsaus 24 lohkon kehitykseen ja on arvokas resurssi muille tutkijoille.

Viljelijävalmennuksin tieto käytäntöön

Viljelijävalmennusten avulla hankkeessa parannettiin viljelijöiden osaamista. Heille järjestettiin talvella johdantokursseja, syventäviä kursseja ja loppuseminaarit sekä kesällä pellonpiennarpäiviä. Kansainväliset asiantuntijavieraat toivat syventäville kursseille huippuosaamista maan tiivistymisestä, kuivatuksen parantamisesta ja lannan käsittelystä.

Lisäksi toteutettiin neljä maakunnallista osaamisryhmää peltokasvintuottajille ja ylimaakunnallinen osaamisryhmä vihannesviljelijöille. Näissä osaamisryhmissä intensiivinen verkkopainotteinen valmennusjakso kesti yhden lukukauden, jonka aikana kokoonnuttiin verkkotyöpajoissa, lähipäivissä ja pellonpientareilla sekä verkko-oppimisympäristössä.

Myös tilakokeisiin osallistuvat viljelijät sekä hanketta rahoittavien yritysten edustajat kokoontuivat omissa osaamisryhmissään keskustelemaan hankkeen tuloksista. Yksittäisiä koulutustilaisuuksia järjestettiin kaikkiaan 109 ja niihin osallistui yhteensä yli 1300 henkilöä.

Viljelijävalmennuksiin osallistuneiden antaman palautteen perusteella kurssien sisällöt olivat viljelijöille tarpeellisia ja uutta ajattelua herättäviä. Käytännönläheisyys, viljelijöille ymmärrettävän kielen käyttäminen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa maan kasvukuntoon ja sen hoitoon olivat tärkeitä.

  • Valmennustilaisuudet antoivat osanottajille runsaasti konkreettisia eväitä peltojensa kasvukunnon puutteiden selvittämiseen ja motivoivat kasvukunnon hoidon suunnitteluun ja kasvukunnon parantamiseen. Vastaavanlaisille valmennuksille ja koko hankkeelle toivottiin jatkoa, projektipäällikkö Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Työkalupaketista työkalut  kasvukunnon puutteiden selvittämiseen ja kasvukunnon hoidon suunnitteluun

Erilaisten materiaalien muodossa hankkeessa tuotettiin maan kasvukunnon hoidon tueksi monipuolinen työkalupakki, joka sisältää 11 tutkimusraporttia eri teemoista, kattavasti työkaluja maan kasvukunnon puutteiden selvittämiseen ja kasvukunnon hoidon suunnitteluun, tietokortteja hyvistä käytännöistä ja tilaesimerkkejä. Diaesitykset, verkkoluennot ja ammattilehtiartikkelit täydentävät työkalupakin antia.

  • Tuotetut kasvukunnon puutteiden selvittämisen ja hoidon suunnittelun työkalut ja monipuoliset materiaalit toivat merkittävän lisän viljelijän työkalupakkiin, kertoo Jukka Rajala.

OSMO-hankkeessa julkaistut raportit ja muut materiaalit löytyvät vapaasti internetissä:
https://maan-kasvukunto.fi
https://luomu.fi/tietopankki/maan-kasvukunto/

Suositukset kasvukunnon  hoidon kehittämiseen Suomessa

OSMO-hankkeessa kehitettyjä menetelmiä suositellaan otettavaksi käyttöön laajalti maan kasvukunnon parantamiseksi Suomessa. Suositukset on julkaistu erikseen.

Suositukset kasvukunnon kehittämiseksi Suomessa

Lisätietoja:
Jukka Rajala, erikoissuunnittelija, OSMO-hankkeen projektipäällikkö
Ruralia-instituutti
Puh. 044 303 2210
Sähköposti: jukka.rajala@helsinki.fi

Tuomas Mattila, yliopistotutkija OSMO-hankkeessa
Ruralia-instituutti
Puh. 040 7432 412
Sähköposti: tuomas.j.mattila@gmail.com

OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanke toteutettiin ajanjaksolla 4.11.2015–31.12.2019. Hankkeen kustannukset olivat 700 000 euroa. Sitä rahoitti Varsinais-Suomen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020/Vesien suojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksella sekä Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, viljelijät sekä Luomusäätiö ja Rikalan Säätiö. Hankkeen toteutuksesta vastasi Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Osatoteuttajia olivat ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja ProAgria Länsi-Suomi.

OSMO_Yhteenveto hankkeesta 29042020, pdf

Tiedote Ruralian sivuilla

Materiaalit löytyvät myös Helsingin yliopiston sivuilta:
Tutkimusraportit
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/17580

Kaikki julkaistut aineistot
https://researchportal.helsinki.fi/fi/projects/knowhow-and-tools-for-resource-efficient-soil-health-management-i

ja englanninkieliseltä sivuilta
https://tuhat.helsinki.fi/portal/en/projects/knowhow-and-tools-f%28bd6c2d08-4090-4433-b955-4993d2c7b4a6%29.html

Kasvukunnon parantamisen kehittämiskehä

 

Lue lisää OSMOsta ja tutustu muihin maan kasvukuntomateriaaleihin

Sivun toteutus: Jukka Rajala