Teemasivu 1

Maan kasvukunnon hoitoa Ala-Erkkilän tilalla

Miten maan kasvukuntoa hoidetaan etelä-pohjaisella tilalla? Miten pienentää tiivistymisriskejä? Miten parantaa tasaisten peltojen kuivatusta? Miten tasapainottaa ravinnesuhteita?  Näitä kysymyksiä käsittelijä viljelijä Timo Erkkilä Ilmajoella OSMO-hankkeen loppuseminaarissa. . . . .

Esittelyvideo Osaamista maan kasvukunnon hoitoon eli OSMO-hankkeesta

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon eli OSMO-hankkeesta on nyt julkaistu esittelyvideo. OSMO eli Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä – hanke 2015-2018 organisoi parhaan maan kasvukunnon hoidon tietämyksen ja osaamisen viljelijöiden käyttöön sekä kehittää kasvukunnon hoidon menetelmiä ja välineitä. Video on tuotettu Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön-hankkeessa yhteistyössä OSMOn kanssa.
osmo

Biologinen viljavuus Osa 1

  Mitä on maan biologinen viljavuus? Mitä merkitystä maan biologisella viljavuudella on maan kasvukunnolle? Mitä perustarpeita maaperäeliöillä on? Miten biologista viljavuutta voidaan havainnoida ja selvittää? Näitä kysymyksiä käsittelee yliopistotutkija Tuomas Mattila Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista OSMO-hankkeelle laaditussa esityksessä.

Maan kasvukunnon kehittämishanke OSMO päätökseen

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttama nelivuotinen OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanke on saatu päätökseen ja tulokset ovat kaikkien käytettävissä. Tilatutkimuksissa pureuduttiin koelohkojen kasvukunnon parantamiseen erilaisin menetelmin ja viljelijävalmennuksessa kehitettiin yli 1300 viljelijän osaamista monin tavoin. Hankkeessa tuotettu runsas materiaali on nyt kaikkien vapaasti saatavana internetissä.

OSMOn suositukset maan kasvukunnon hoidon kehittämiseksi Suomessa

OSMO-hankkeessa tehtyjen havaintojen pohjalta annetaan tila-, alue- ja valtakunnan tason suositukset, joilla voidaan kehittää maan kasvukunnon hoitoa Suomessa. Tiivistelmä suosituksista julkaistaan tällä sivulla ja sivun alalaidan linkistä löytyy suositukset kokonaisuudessaan.

Fysikaalinen viljavuus ja sen hoito – Osa 3 Maan muokkaus

Muokkauskoneita on kymmeniä erilaisia. Muokkauksen periaatteita on vain muutamia. Miksi maata muokataan? Mitkä tekijät vaikuttavat maan muokkautuvuuteen? Miten eri maalajeja kannattaa muokata?  Miten maan rakenne vaikuttaa muokkaukseen? OSMO-hankkeen tuottamassa verkkoluennossa yliopistotutkija Tuomas Mattila etsii vastauksia edellisiin kysymyksiin ja käy läpi maan muokkauksen perusteita. .

OSMO – Kunnande och verktyg för resurseffektiv skötsel av jordhälsa 2015-2019

Välkommen och bli inspirerad av jordhälsa! OSMO – Kunnande och verktyg för resurseffektiv skötsel av jordhälsa genom samarbete (Osaamista ja työkaluja maan kasvukunnon resurssitehokkaaseen hoitoon yhteistyöllä) - projektet 2015-2019 organiserar den bästa informationen och kunnandet om skötsel av jordhälsa åt jordbrukare samt utvecklar metoder och verktyg för skötsel av jordhälsan.

Verktyg för planering av skötsel av jordhälsan

Verktyg för planering av skötsel av jordhälsan Här kan du hitta verktyg för att planera skötsel av jordhälsan. Ladda ned verktyg till din dator från Google Drive och börja planera jordhälsan. Verktygen är bearbetade i OSMO-projektet.

Viljelykokemuksia kerääjäkasveista: Tuomas Mattila, Kilpiän tila

Viljelijöiden kokemuksia ja käytännön vinkkejä kerääjäkasvien viljelystä kerättiin syksyllä 2019. Erityisenä kiinnostuksen kohteena olivat kerääjäkasvilajit, miten kerääjäkasvikasvustot oli perustettu sekä milloin ja miten ne tilalla päätetään. Kokemuksia kerääjäkasvien vaikutuksesta maan rakenteeseen kyseltiin myös. Viljelijöiden käytännöt ja kokemukset on tallennettu videoiksi UusiRaHa-hankkeessa.

Esitelmä: Voiko maan kasvukuntoa korjata?

Osalta pelloista saadaan samoilla tuotantopanoksilla selvästi parempi sato kuin toisilta. Toisaalta samat ”hyvät pellot” ovat yleensä satovarmoja myös äärevissä sääolosuhteissa. Peltojen tuottavuuden ja satovarmuuden kehittäminen on tärkeää muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa, mutta syyt tuottavuuserojen taustalla ovat edelleen epäselviä. OSMO-hankkeen tilakokeiden tuloksia esiteltiin Maataloustieteen päivillä 9.1.2019.

Fysikaalinen viljavuus ja sen hoito – osa 1. Kuivatus

Vesi- ja happitalous ovat ratkaisevia perusasioita maan kasvukunnolle. Mutta näiden osalta pelto voi olla monella tapaa rikki. Vesi ei pääse pois pellolta. Vesi ei pääse salaojiin tai pois muokkauskerroksesta. Ruokamultakerroksen rakenne on huono.  OSMO-hankkeen tuottamassa verkkoluennossa yliopistotutkija Tuomas Mattila käy läpi pellon kuivatuksen korjaamista.

Raportti: Voiko maan kasvukuntoa kehittää?

Peltojen välillä on selviä eroja niiden tuottavuudessa ja kestävyydessä sään ääri-ilmiöitä vastaan. Osalta pelloista saadaan samoilla tuotantopanoksilla selvästi parempi sato kuin toisilta. Toisaalta samat ”hyvät pellot” ovat yleensä satovarmoja myös äärevissä sääolosuhteissa. Peltojen tuottavuutta ja satovarmuutta on tärkeää kehittää selviämään muuttuvissa ilmasto-oloissa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin juuri julkaisemassa raportissa Voiko maan kasvukuntoa kehittää? Kokemuksia 8 koelohkolta neljältä vuodelta tarkastellaan maan kasvukunnon hoitoa 8 tilakokeen tulosten perusteella vuosina 2015–2018.

Maan muokkausta monitoimikultivaattorilla

Miten parantaa maan muokkausta? Miten saada maan rakenne hyväksi? Näihin kysymyksiin vastattiin Ylieskolan tilalla vaihtamalla kyntöaurat raskaille savimaille sopivaan, järeään kultivaattoriin.

Maan kasvukunnon hoitoa Ylieskolan tilalla

Miten tiiviit savipellon saadaan kuivumaan riittävän nopeasti tasaisesti? Miten peltojen pinnanmuotoilu on syytä toteuttaa? Miten maan rakenne saadaan kuntoon? Näitä ja useita muita maan kasvukunnon hoidon kysymyksiä pyrkii Timo Ylieskola ratkomaan tilallaan Varsinais-Suomen tiiviillä savipelloilla. Perhehdy tarkemmin hän tilansa ongelmapeltojen kunnostamiseen ja kasvukunnon hoitoon OSMO-hankkeessa tuotetun diaesityksen ja tilaesimerkin avulla.

Täydennyssalaojituksin kuivatus kuntoon kaivinkoneen salaoja-auralla

Miten tiiviit savipellot saadaan kuivumaan riittävän nopeasti tasaisesti? Miten toteuttaa täydennyssalaojitukset kustannustehokkaasti? Näihin ja useisin muihin kysymyksiä pyrkii Timo Ylieskola ratkomaan omalla tilallaan Varsinais-Suomen tiiviillä savipelloilla. Perehdy tarkemmin hän tilansa ongelmapeltojen kunnostamiseen ja kasvukunnon hoitoon OSMO-hankkeessa tuotetun selostuksen avulla. Täydennyssalaojituksin kuivatuksen edellytykset kuntoon

Pellot kuntoon -seminaarin esitykset Liedossa

Pellot kuntoon viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä -seminaarin esitykset. Seminaari oli OSMO-hankkeen loppuseminaari Liedossa joulukuussa. Auditorion täyteinen joukko viljelijöitä paneutui maan kasvukunnon puutteiden tunnistamiseen ja kasvukunnon hoidon mahdollisuuksiin. Seminaarissa kuultiin OSMO-hankkeessa yliopistotutkijana toimineen Tuomas Mattilalta kaksi esitystä, joita täydensivät tilaesimerkit ja neuvojien puheenvuorot.

Työkalu: Kasvukunnon hoitosuunnitelma lomake

Miten laatia kasvukunnon hoitosuunnitelmaa?  Tiiviiseen muotoon suunnittelma saadaan, kun ensiksi lohkoittain kirjataan muistiin kullakin lohkolla havaitut kasvukunnon puutteet, joita on syytä korjata. Sen jälkeen suunnitellaan korjaavat toimenpiteet, jotka kirjataan lomakkeelle lyhyesti muistiin. Lomakkeelle merkitään vain korjattavat osa-alueet.  Työkalun kasvukunnon hoidon suunnitteluun on laatinut Tuomas Mattila osana OSMO-hanketta.

Työkalu: Kasvukunnon hoitosuunnitelman priorisointiin

Kasvukunnon hoitosuunnitelmaan löytyy runsaasti korjattavia asioita. Mitkä näistä kannattaa tehdä ensiksi? Ja mitkä vasta pitemmän tähtäimen suunnittelun osana? Eri vaihtoehtojen kannattavuus-, ja kiireellisyysjärjestykseen eri korjaustoimet voidaan laittaa Kasvukunnon hoitosuunnitelman prioristointi-työkalulla. Sen laatinut Tuomas Mattila osana OSMO-hanketta.

Maan rakenteen hoito: Osa 1. Kuivatussuunnitelma ongelmalohkolle

Ison maitotilan tiiviille savimaan lohkolle laadittiin kuivatussuunnitelmasta neljä eri vaihtoehtoa. Tavanomainen täydennojitus, uusintaojitus, täydennysojitus, soratäyttö 50 cm pinnan alapuolelle täydennettynä myyräojituksella sekä soratäyttö 30 cm pinnan alapuolelle täydennettynä jankkuroinnilla kerran viljelykierrossa. Esimerkissä vertaillaan kustannuksia eri vaihtoehtojen kustannuksia, soran menekkiä ja arvioidaan eri vaihtoehtojen vahvuuksia ja heikkouksia. Suunnitelma on osa OSMO-hankkeessa tuotettuja materiaaleja.

Maan rakenteen hoito: Osa 2. Tiivistymisriskien pienentämissuunnitelma

Ison maitotilan tiiviille savimaan lohkolle laadittiin tiivistymisriskien vähentämissuunnitelma.  Säilörehun korjuu noukinvaunulla, lannan levitys, kyntö ja viljan puinti ovat tärkeimpiä tiivistymisriskiä lisääviä töitä tilan tasaisilla savipelloilla, jotka ovat herkkiä tiivistymään. Esimerkissä tarkastellaan eri koneiden rengaspaineiden alentamismahdollisuuksia paremmilla rengasvalinnoilla. Suunnitelma on osa OSMO-hankkeessa tuotettuja materiaaleja.

Kokemuksia täydennysojituksista ja kasvukunnon hoidosta Köönikkälän tilalla

Miten ruis saatiin talvehtimaan hyvin ja tuottamaan runsaita satoja? Köönikkälän tilan kokemukset voivat tarjota arvokasta oppia myös muille. Kun kuivatus laitetaan kuntoon täydennysojituksin, pinnanmuotoiluin sekä rakenteen kunnostuksella, saadaan ruis talvehtimaan hyvin ja tuottamaan runsaita satoja. Samoin kevätviljat. .

Suorakylvössä olleen lohkon kunnostus syysviljalle sopivaksi

Miksei syysviljan viljely onnistu? Tilan useimmilla lohkoilla lautasmuokkaus ja suorakylvö toimivat, mutta tällä ongelmalohkolla ei. Pitkäaikainen lautasmuokkaus ja suorakylvö olivat tiivistäneet tämän lohkon. Miten lohko kunnostettiin syysviljalle sopivaksi?

Maan kasvukunnon hoitoa Ala-Erkkilän tilalla

Miten maan kasvukuntoa hoidetaan etelä-pohjaisella tilalla? Miten pienentää tiivistymisriskejä? Miten parantaa tasaisten peltojen kuivatusta? Miten tasapainottaa ravinnesuhteita?  Näitä kysymyksiä käsittelijä viljelijä Timo Erkkilä Ilmajoella OSMO-hankkeen loppuseminaarissa. . . . .

Paremmilla renkailla vältetään maan tiivistyminen

Miten maan rakennetta hoidetaan?  Miten maan tiivistymistä ehkäistään?  Miten löydettiin paremmat renkaat koneisiin? Miten paremmat renkaat hankittiin edullisesti? Miten näihin kysymyksiin vastattiin etelä-pohjalaisella Ala-Erkkilän tilalla? . .

Pellot kuntoon -seminaarin esitykset Ilmajoella

Pellot kuntoon  viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä seminaarin esitykset. Seminaari oli OSMO-hankkeen loppuseminaari Ilmajoella marraskuun lopulla.  Auditorion täyteinen joukko viljelijöitä paneutui maan kasvukunnon puutteiden tunnistamiseen ja kasvukunnon hoidon mahdollisuuksiin. Seminaarissa kuultiin OSMO-hankkeessa yliopistotutkijana toimineen Tuomas Mattilalta kaksi esitystä, joita täydensivät viljelijäkokemukset, neuvonnan puheenvuoro sekä muiden asiantuntijoiden esitykset.

Maan kasvukunnon hoito: Kemiallinen viljavuus ja sen hoito

Mitä tarkoitetaan maan kemiallisella viljavuudella ja kuinka sitä hoidetaan? Kuuntele ja katso kolmiosainen luento aiheesta, luennoitsijana yliopistotutkija Tuomas Mattila, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Luento on tuotettu OSMO-hankkeessa.

Tietokortit: Hyvät käytännöt maan kasvukunnon hoitoon

Miten saada selville pellon kuivatusedellytykset?  Millainen kuivatusjärjestelmä kannattaisi valita tiiviille maalle? Miten minimoida kynnön haittoja? Milloin maan mekaaninen syväkuohkeutus on tarpeen? Miten voin kunnostaa peltoa suorakylvöön siirtymistä varten? Miten lisätä maan ravinteiden varastointikykyä? Miten tunnistaa ravinnepuutoksia ennen kuin ne rajoittavat satotasoa? Hyviä käytäntöjä maan kasvukunnon hoitoon löytyy OSMO-hankkeen tuottamista tietokorteista.

Joustopiikkiäkeestä kevytkultivaattori ja monitoimiäes

Pekka Paavola muutti Potila Master 700 joustopiikkiäkeen monipuoliseksi kevät-, kesanto- ja sänkiäkeeksi. Uutta äestä voidaan kutsua myös kevytkultivaattoriksi. Muuntotyö tehtiin vaihtamalla tavalliset S-piikit kapeine kärkineen korkeiksi ja järeämmiksi S-piikeiksi, jotka varustettiin 200 mm levein hanhenjalkaterin.

Peltomaan lierot

Kuinka hyvin tunnet peltomaan lieroja, niiden elämää ja ominaisuuksia, merkitystä sadolle ja viljelytoimien vaikutusta lieroihin? Tutustu erikoistutkija Visa Nuutisen kaksiosaiseen tietopakettiin lieroista. Materiaali on tuotettu OSMO-hankkeessa.    

Terranimo käyttöohjeet suomeksi – renkaiden ja tiivistymisriskien vertailuun

Renkaiden kosketusaloja, pintapaineita ja maapaineita voidaan määrittää ja vertailla Terranimo-työkalun avulla, jonka uusin ja laajempi versio löytyy http://www.terranimo.world  –osoitteesta. Työkalu on eri maiden maaperätutkijoiden kehittämä ja se mahdollistaa puolueettoman eri renkaiden vertailun.

Maan kasvukunnon hoitoa Saarimaan tilalla

Maan kasvukunnon hoitoa Laihialla Saarimaan tilalla esittelee Jussi K. Niemistö seuraavassa PP-diaesityksessä. Kolmikertainen viljasatokilpailun voittaja panostaa suuresti maan peruskuntoon ja rakenteeseen.

MARA-kortti maan rakenteen aistinvaraiseen arviointiin

Maan kasvukunto on monipuolinen ja vaikeasti mitattava kokonaisuus, joka kattaa biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia osatekijöitä. Se vaikuttaa ratkaisevasti saavutettuihin satotasoihin ja edelleen käytettävien tuotantopanosten hyötysuhteisiin, viljelyn kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Kasvukuntoa voi jokainen selvittää myös omatoimisesti pellolla uuden työkalun avulla. Maan rakenteen aistinvarainen arviointi (MARA) -korttiin on koottu selkeät ohjeet maan rakenteen määrittämiseksi viiten viljavuusluokkaan.

Raportti: Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina

Maan kasvukunto on monipuolinen ja vaikeasti mitattava kokonaisuus, joka kattaa biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia osatekijöitä. Se vaikuttaa ratkaisevasti saavutettuihin satotasoihin ja edelleen käytettävien tuotantopanosten hyötysuhteisiin, viljelyn kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Kasvukuntoa voi jokainen selvittää myös omatoimisesti pellolla uuden raportin ohjeiden avulla. Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina - raporttiin on koottu erilaisia maan kasvukunnon havaintomenetelmiä sekä tuloksia niiden soveltamisesta.

Raportti: Kuivatus kuntoon peltolohko kerrallaan

  Peltojen hyvä kuivatus on pellon kasvukunnon perusasia, johon on viime vuosina kiinnitetty liian vähän huomiota. Aihetta on tutkittu runsaasti koti- ja ulkomailla, mutta kuivatuksen puutteet ovat yleisiä. Useimmat Suomen pellot on salaojitettu, mutta ojitusjärjestelmien huoltoon ja ylläpitoon ei ole panostettu. ja sateisina kausina monen tilan pellot kärsivät märkyydestä. Kasvit tarvitsevat kasvuunsa ilmavaa ja kuohkeaa maata. Jos maan ruokamultakerros vettyy, sato jää heikoksi ja maa on herkkä tiivistymään, kertoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeen tuore raportti.

Maan kasvukunnon hoitoa Verkatakkilan tilalla

Miten maan kasvukuntoa hoidetaan Pohjoisen Uudenmaan vaihtelevillaja kumpuilevilla pelloilla?  Mitä muutoksia tilalla on tehty maan kasvukunnon parantamiseksi? Patrick Nyström esittelee seuraavassa maan kasvukunnon hoidosta Verkatakkilan tilalla Vihdissä.

Pellot ja vedet kuntoon – seminaarin materiaalit

Kasvukunnon korjaaminen on motivoivaa ja mielekästä, mutta voidaanko sen avulla myös vähentää ravinnehuuhtoumia?  Näin kysyttiin Pellot ja vedet kuntoon- viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä - seminaarissa huhtikuun alussa.  Tilaisuuden järjesti OSMO - Osaamista ja työkaluja maan kasvukunnon resurssitehokkaaseen hoitoon yhteistyöllä- hanke.

OSMOn tuloksia -Maan rakenne ja kuivatus

Pellon kasvukunto riippuu suuresti maan rakenteesta ja kuivatuksen tilasta. Tiivistyneillä pelloilla maan vedenläpäisykyky on heikentynyt ja lohkon kuivatus on riittämätön. Tiiviillä mailla tavanomainen täydennysojitus ei riitä turvaamaan hyvää kuivatusta. Veden pääsyä salaojiin on tarpeen nopeuttaa. OSMO-hankkeen tutkimuslohkoilla havaittuja rakenteen ja kuivatuksen puutteita esittelee Jukka Rajala oheisessa diaesityksessä. .

Kivijauheiden hyödyntäminen lannan ravinteiden kierrätyksessä

Millaisia kivi- tai mineraalijauheita maahan tai lantaan voi lisätä, miten ja miksi?  Mitä hyötyä kivijauheiden käytöstä lannan sekaan on? Tässä kirjoituksessa pyritään antamaan vastauksia edellä oleviin kysymyksiin referoimalla tieteellisiä julkaisuja. Kirjoituksen lopussa esitellään lisäksi joitakin Turun yliopiston ja Åbo Akademien viimeaikaisten tutkimusten tuloksia, joissa kirjoittaja on mukana.

Edelläkävijäviljelijä Gabe Brown kertoo maata tervehdyttävästä viljelystä

Pohjois-Dakotassa maatilaa viljelevä Gabe Brown on yksi maan kasvukuntoa palauttavan (regeneratiivisen) viljelyn pioneereja maailmassa. videolla Brown kertoo viljelymenetelmistään ja ajatuksistaan maan kasvukunnon hoidosta ja viljelijän roolista. Videon on tekstitetty suomeksi BSAG:n Järki Pelto-hankkeessa.

OSMOn onnistumisia kasvukunnon hoidossa

Maan kasvukunnon hoitoa voidaan parantaa, kun tunnistetaan kasvukunnon puutteet lohkolla. Oikean diagnoosin jälkeen voidaan suunnitella sopivat kasvukuntoa parantavat toimenpiteet. Yleensä tarvitaan useiden erilaisten kasvukuntoa parantavien toimien yhdistelmiä. Jukka Rajala kertoi OSMO-hankkeen tilakokeiden tuloksia kasvukunnon puutteiden tunnistamisesta ja kasvukunnon parantamisesta Liperisssä maan kasvukuntopäivässä maaliskuussa 2019.

Tietokortti: Kipsi on hyvä maanparannusaine, joka ei sovellu kaikille lohkoille

Kipsiä on käytetty ainakin 250 vuoden ajan sekä maanparannusaineena että lannoitteena. Kipsilisäyksellä voidaan huuhtoa maasta liian korkealla tasolla olevia ravinteita ja säätää maan ravinnesuhteita. Lisäksi kipsi toimii pitkävaikutteisena rikkilannoitteena. Hyötyjensä lisäksi kipsi voi aiheuttaa haittoja ravinnepuutosten ja maan biologian häiriintymisen kautta, etenkin suurilla lisäysmäärillä. Kipsi maanparannusaineena – hyödyt ja haitat maan kasvukunnolle raportissa kootaan yhteen alan tutkimuskirjallisuutta ja esitetään tuloksia kolmivuotiselta maan kasvukunnon korjaamisen tilakokeelta, jossa kipsiä käytettiin 4 t/ha syrjäyttämään ylimääräistä magnesiumia savimaista ja parantamaan niiden rakennetta.

Raportti: Kipsi hyvä maanparannusaine, mutta ei sovellu kaikille lohkoille

Kipsi on vanhin kaupallinen väkilannoite. Sitä on käytetty rikki- ja kalsiumlannoitteena vuosisatoja. Tutkimustakin siitä löytyy viimeisen 100 vuoden ajalta. Tulosten mukaan kipsi on hyvä maanparannusaine ja rikkilannoite, joka voi kuitenkin aiheuttaa ravinnepuutoksia ja korkeilla käyttömäärillä haitata maan biologista aktiivisuutta.

Raportti: Muruissa on maan kasvukunnon salaisuus

Viljelymaan mururakenne on tärkeä maan kasvukuntoon ja toimintakykyyn vaikuttaja tekijä. Kestävä mururakenne varmistaa kasvien hyvän kasvun kohtuullisella lannoituksella. Ravinteet jäävät paremmin kasvien käyttöön sen sijaan, että häviäisivät vesiin ja ilmaan. Eroosio vähenee. Viljely helpottuu ja varmistuu. Hyvä murukestävyys auttaa ehkäisemään ilmastonmuutosta ja siihen sopeutumista.

Sadontuottokyky paremmaksi – Maan rakenne avainasemassa

Käytännön tiloilla tehtyjen tilakokeiden tuloksia ja työkaluja maan kasvukunnon hoitoon ja vesiensuojeluun maatalouden vesiensuojelun ajankohtaisia teemoja esiteltiin iltaseminaarissa Nurmijärvellä tammikuun lopulla. OSMO-hankkeen tuloksia ja mahdollisuuksia maan rakenteen hoitamiseen esitteli OSMO-hankkeen vetäjä Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

OSMO esittäytyi Uudenmaan verkostopäivässä

Uudenmaan alueen maatalouden hankkeiden verkostotapaaminen järjestettiin tammikuun lopulla Pasilassa. OSMO-hanketta tilaisuudessa esitteli OSMO-hankkeen vetäjä Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Maan kasvukunnon hoitoa viljelijöiden ja tutkimuksen yhteistyöllä

Maan kasvukuntoa käsiteltiin monipuolisesti Maaperätieteen päivillä Helsingissä tammikuun alussa. OSMO-hankkeessa toteutettua maan kasvukunnon hoitoa viljelijöiden ja tutkimuksen yhteistyöllä esitteli yliopistotutkija Tuomas Mattila Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Fosforin käyttökelpoisuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen maan kasvukuntoa kehittämällä?

Maan kasvukuntoa esiteltiin monipuolisesti Maaperätieteen päivien posterinäyttelyssä Helsingissä tammikuun alussa. OSMO-hankkeessa tilatutkimuksen perusteella esillä oli Fosforin käyttökelpoisuduen parantaminen ja päästöjen vähentäminen maan kasvukuntoa kehittämällä. Posteria esittelivät  hankkeen yliopistotutkija Tuomas Mattila  ja hankevetäjä Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Raportti: Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään?

Maan kasvukunto kuvaa pellon toimintakykyä ja sen kehittäminen vaatii määrätietoista monivuotista kehitystä. Mutta miten kasvukunnon ongelmat tunnistetaan? Miten tuloksia tulkitaan ja miten kasvukunnon hoitotoimenpiteiden vaikutuksia seurataan? Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin uudessa raportissa perehdytään maan kasvukunnon seurantaan ja kehittämistapoihin.

Maan rakenteen ja vedenläpäisykyvyn arviointi Video

Miten arvioida maan vedenläpäisykykyä? Miten tehdä havaintoja pellon kuivatuksen suunnittelemiseksi? Pellon kuivatuksen ja salaojituksen asiantuntijat professori Owen Fenton ja tri Patrick Tuohy Irlannin maatalousinstituutista esittelevät yksinkertaisia menetelmiä arvioida maan vedenläpäisykykyä maalajien määrittämisen ja isosta kuopasta tehtävien havaintojen avulla. .

Miten kestävyyttä viljelyyn- seminaarin esitykset

Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa? Mikä on fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa? Millaisia ovat kasvien ravinnepitoisuudet ja miten ne muuttuvat kavukauden aikana? Miten hallita rikkakasveja? Miten hallita maan rakennetta ja laittaa kuivatus kuntoon? Miten viljelijä voi kehittää peltojensa kasvukuntoa? Nämä olivat aiheita Miten kestävyyttä viljelyyn -seminaarissa Huittisissa pidetyssä kolmen hankkeen loppuseminaarissa.

Raportti: Uusia menetelmiä maasta vapautuvan typen määrän arviointiin

Typpilannoitus on merkittävä tuotantopanos, jonka tavoitetaso on vaikea määrittää. Kasvukaudella maasta vapautuvan typen määrää ei ole pystytty arvioimaan riittävän tarkasti. Suomessa aiemmin käytetyt menetelmät typpilannoituksen tarkentamiseen eivät ole yleistyneet tai eivät ole kuvanneet lohkojen eroja typen vapautumisessa. Ruralian uudessa raportissa esitellään kaksi maailmalla viime aikoina yleistynyttä typen vapautumisen arviointimenetelmää, jotka perustuvat maan mikrobiologisen aktiivisuuden ja orgaanisten typpivarantojen määritykseen.

Kiertotaloutta A I Virtasen typpikotovaraisessa viljelyjärjestelmässä

A I Virtanen kehitti typpikotovaraista viljelyjärjestelmää käytännössä Sipoossa sijaitsevalla Joensuun 38 hehtaarin tilallaan vuodesta 1933 lähtien. Kemian Nobel-palkinnon saannin perusteena erityisesti mainittu rehunsäilöntämenetelmän kehittäminen liittyi kiinteästi koko tilan typpiomavaraisuuden tavoitteluun. Virtasen järjestelmä on aikaansa edelläolevasta kiertotalouden pitkälle kehitetystä soveltamisesta, jossa luonnon tarjoamia mahdollisuuksia eli ekosysteemipalveluiita hyödynnettiin tasapainoisesti.

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään?

Maan kasvukunnon parantamisessa on paljon mahdollisuuksia. Puutteet kasvukunnossa tulee selvittää riittävän monipuolisesti. Kasvukunnon parantamisessa parhaita tuloksi saadaan sopivilla kasvukunnon kehittämisen toimenpiteiden yhdistelmillä. Vinkkejä kasvukunnon kehittämiseen antoi yliopistotutkija Tuomas Mattila Luomupäivillä Porissa.

Maan kasvukunto ja OSMO-hanke Luomupäivillä Porissa

Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanke (OSMO) on mukana Luomupäivillä Porissa. Hankkeen osastolla esitellään tilakokeiden tuloksia ja Luomupäivien ohjelmassa yliopistotutkija Tuomas Mattila esitelmöi maan kasvukunnon kehittämisestä.

Video: Nelikopterikuvauksella lohkon kasvukuntoa selvittämään

Dronella eli nelikopterikuvauksella saadaan satelliittikuvia paljon tarkempia kuvia lohkosta. Ilmakuvat paljastavat kasvukunnon puutteita.  Kun lohkon heikompikasvuiset kohdat on paikannettu, voidaan etsiä syitä niiden heikompaan kasvuun. Vasta syiden tunnistamisen jälkeen voidaan suunnitella täsmällisesti korjaavat toimenpiteet.

Tarkkuusoppia salaojitukseen sateisesta Irlannista

Sademäärät Irlannissa ovat suuria ja laitumien pitäisi kestää lehmien laiduntamista 300 päivää vuodessa. Haasteet tehokkaalle kuivatukselle ovat suuret. Kuivatusmenetelmien tulee sopia sääolosuhteisiin ja maan ominaisuuksiin. Irlantilaiskokemuksia salaojituksen suunnitteluun toivat salaojatutkijat professori Owen Fenton ja tohtori Patrick Tuohy Irlannin maatalousinstituutista (TEAGASC) Ilmajoella ja Loimaalla pidetyissä teemapäivissä.

Kuivatus kuntoon – Mutta millaisella salaojituksella? -kurssiaineistot

Lohkon kuivatusta suunniteltaessa tulee selvittää lohkon ja sen osien ominaisuudet tarkoin, jotta voidaan valita sopivat salaojitusmenetelmät. Pellon kuivastus voidaan saada hyväksi, vaikka sademäärät ovat 2000-3000 mm/v. Irlantilaiset salaojituksen asiantuntijat professori Owen Fenton ja tohtori Patrick Tuohy  opastivat suomalaisia viljelijöitä, salaojasuunnittelijoita ja urakoitsijoita lohkokohtaisesti räätälöityjen salaojasuunnitelmien tekemiseen. Kuivatus kuntoon – mutta millaisella salaojituksella? -Lohkokohtainen salaojituksen suunnittelu ja kokemuksia uusista salaojitusmenetelmistä -teemapäivät pidettiin Ilmajoella 3.10.2018 ja Loimaalla 4.10.2018.

Maan kasvukunnon hoito ilmastoviisauden ytimessä

  Hyvässä kasvukunnossa olevalla pellolla maan rakenne on hyvä ja tuotantopanosten kuten ravinteiden hyötysuhteet muodostuvat hyviksi. Multavuuden säilyttäminen ja jopa lisääminen ovat mahdollisia. OSMO-Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -hankkeen vetäjä Jukka Rajala esittelee seuraavassa OSMO-hanketta, tilakokeissa tehtyjä havaintoja ja tuloksia sekä antaa vinkkejä maan kasvukunnon ja multavuuden parempaan hoitoon.

Raportti: Pikamenetelmät kasvin ravinnetilan kuvaajana julkaistu

  Maaperä ja kasvit ovat kiinteässä vuorovaikutussuhteessa. Kasveja voidaan käyttää indikaattorina myös maan kasvukunnosta. Kasvien kasvuhäiriöt voivat kertoa jonkin ravinteen puutteesta tai epätasapainosta. Kasvin ravinnetilan selvittäminen kasvun aktiivisen kasvun vaiheissa auttaa tarkentamaan kasvien ravinnehuoltoa ja korjaamaan puutteita vielä kasvukauden aikana tapahtuvin kasvusto- ja lehtilannoituksin. Nyt julkaistava raportti Pikamenetelmät kasvin ravinnetilan kuvaajana on tuotettu osana OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä-hanketta.

OSMO-Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -hanke-esittely

Maan kasvukunto on tärkeä ravinteiden hävikeihin vaikuttava tekijä. Hyvässä kasvukunnossa olevalla pellolla tuotantopanosten kuten ravinteiden hyötysuhteet muodostuvat hyviksi. Ravinnepäästöjen riski vesistöihin jää vähäiseksi. OSMO-Osaamista maan kasvukunnon hoitoon -hankkeen vetäjä Jukka Rajala esittelee seuraavassa OSMO-hanketta, tilakokeissa tehtyjä havaintoja ja tuloksia sekä antaa vinkkejä maan kasvukunnon parempaan hoitoon.

OSMO-hanke Euroopan yhteisellä asialla

Äskettäin julkaistussa EASACin (European Science Advice Council) raportissa ollaan huolissaan Euroopan maaperän kestävyydestä. Ruralia-instituutissa ollaan pyritty vastaamaan EASACin esittämiin haasteisiin jo vuodesta 2015 alkaen OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeella.

Raportti: Kationinvaihtokapasiteetin määritys monipuolistaa viljavuustutkimuksen hyödyntämistä

Miten paljon maahan sopii ravinteita varastoon?  Raportissa paneudutaan maan kemialliseen viljavuuteen ja etenkin maaperän kykyyn varastoida ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon eli kationinvaihtokapasiteettiin (KVK) sekä maanparannuksen suunnitteluun KVK:n pohjalta. KVK-laskuri tarkentaa ja monipuolistaa viljavuustutkimuksen tulosten tulkintaa. Se parantaa myös tulosten hyödyntämistä tilakohtaisessa maanparannuksen ja lannoituksen suunnittelussa. Raportin on julkaissut Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja se on tuotettu OSMO-hankkeessa.

Kationinvaihtokapasiteetti-laskurilla parempi hyöty viljavuustutkimuksesta

Mikä on maan ravinteiden varastointikyky? Miten saada parempi hyöty viljavuustutkimuksesta? Kationinvaihtokapasiteetti-laskurilla voidaan laskea maan kationinvaihtokapasiteetti eli KVK. Laskuriin syötetään viljavuustutkimuksen tiedot; maan happamuus, kalsiumin, magnesiumin ja kaliumin määrät sekä maalaji ja multavuus.

OSMO esillä EU-tasolla esimerkkihankkeena

OSMO-hanke on päässyt vesiensuojelun esimerkkihankkeena esittelyyn Euroopan laajuisen maaseutuverkoston sivuilla. European network for Rural Development ENRD tekee työtä eri toimijaryhmien kanssa kannustaen ja nostaen esiin hyviä esimerkkejä sekä laatien ehdotuksia EU:ssa päätöksiä tekeville elimille.

Ympäristöystävällisimmäksi maatilaksi Tuomas ja Iiris Mattilan tila

WWF:n järjestämän Itämeren ympäristöystävällisin viljelijä -kilpailun kansallisen osuuden on voittanut Kilpiän tila Pusulassa Uudellamaalla. 75 hehtaarin luomutilaa hoitavat Tuomas ja Iiris Mattila, jotka muiden viljelijöiden tavoin taistelevat parhaillaan alkukesän poikkeuksellista kuivuutta vastaan. Mattilat ovat onnistuneet vähentämään kuivuuden aiheuttamia haittoja keinoilla, jotka ovat myös Itämeri-ystävällisiä.

Fosforin käyttökelpoisuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen parantamalla maan kasvukuntoa – kokemuksia 24 tutkimuslohkolta

Terve ekosysteemi voi säilyttää fosforia kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Maan kasvukunto koostuu fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista osatekijöistä. OSMO-hankkeen tuloksia  esiteltiin kolmannessa eurooppalaisessa fosforikongressissa Helsingissä ( 3rd European Sustainable Phosphorus Conference 2018 (ESPC3)). Seuraavassa posterin lyhennelmä suomeksi. .

OSMOn esittelydiat viljelijätuki-infossa Uudellamaalla

OSMOn esittelydiat viljelijätuki-infossa huhtikuussa 2018. Osaamista ja työkaluja maan kasvukunnon hoitoon- hankkeessa tutkitaan maan kasvukunnon ongelmia ja kasvukunnon parantamista kahdeksalla käytännön tilalla. Viljelijöitä valmennetaan tunnistamaan kasvukunnon puutteita ja hoitamaan paremmin kasvukuntoa. Kasvukunnon hoidon suunnittelun tueksi tuotetaan suunnittelutyökaluja ja materiaaleja kasvukunnon paremman hoidon tueksi. .

Maan multavuuden hoito -materiaalit

  Maan multavuuden hoito –Miten nopeasti lisätään eloperäistä ainesta peltoon ja palautetaan maan kasvukunto? -työpaja järjestettiin 7.3.2018 Kokemäellä.  Tilaisuudessa käsiteltiin maan kasvukunnon hoitoa multavuuden hoidon perustana, mikrobien merkitystä, viljelytekniikan ja eri maanparannusaineiden mahdollisuuksia multavuuden lisäämisessä, sekä maan multavuuden ja kasvukunnon palauttamista biohiilen ja muiden biomassojen avulla. Päivän materiaalit löytyvät tältä sivulta.

Raportti: Miten vältän maan tiivistymisen maatalousrenkaiden avulla?

OSMO- ja Järki Pelto -hankkeet järjestivät talvella 2017-2018 kolmipäiväisen kurssin maan tiivistymisen välttämisestä ja maatalousrenkaiden mahdollisuuksista.  Kurssin keskeisimmät sisällöt on koottu nyt raporttiin Miten vältän maan haitallisen tiivistymisen maatalousrenkaiden avulla?.

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon – Maitoa ja lihaa pienemmin ostopanoksin -kurssin materiaalit

Seinäjoella 1.-2.2.2018 pidetyn Osaamista maan kasvukunnon hoitoon  - maitoa ja lihaa pienemmin ostopanoksin -kurssin materiaalit löytyvät tältä sivulta. Kurssilla käsiteltiin maan kasvukunnon hoitoa, ravinteiden tasapainottamista ja lannan ravinteiden täydentämistä, lietelannan käsittelyä mikrobivalmisteilla, säilörehun valmistusta ja karkearehuvaltaista ruokintaa lehmien kestävyyden lisäämiseksi sekä kuultiin useita käytännön viljelijöiden ja urakoitsijan puheenvuoroja kotimaasta ja Englannista. Kurssin järjesti OSMO- hanke yhteistyössä TUOVA-hankkeen kanssa.

Lietelannan laatua parantaa sopiva käsittely ja ravinnetäydennykset

Lietelannan ravinnetäydennystä ja käsittelyä bakteerein käsiteltiin Seinäjoella pidetyllä kurssilla helmikuun alussa. Kurssin järjesti OSMO-hanke yhteistyössä TUOVA-hankkeen kanssa. Seuraavassa tarkastellaan tiivistetysti eri esitysten keskeistä sisältöä lannan käsittelystä ja täydentämisestä lannoituksessa.

Lypsättäviä säilörehuja Britanniasta

Seinäjoella 1.-2.2.2018 pidetyn Osaamista maan kasvukunnon hoitoon  – maitoa ja lihaan pienemmin ostopanoksin -kurssilla olivat esillä erilaiset säilörehut. Esillä oli säilörehunäytteitä Britanniasta sekä kotimaasta. Englantilaisista säilörehuista kaksi oli korjattu hyvin nuorena ja rehuarvot olivat erittäin korkeita. Kolmas säilörehu oli heinäsäilörehua. Kurssin järjesti OSMO- hanke yhteistyössä TUOVA-hankkeen kanssa.

Maatalousrenkaiden teknisiä tietoja rengaskäsikirjoista

Renkaiden mitat, kantavuudet eri rengaspaineilla ja muut tekniset tiedot löytyvät  löytyvät valmistajien ja rengasmyyjien sivuilta ja valmistajien teknisistä käsikirjoista. Tälle sivulle on koottu linkkejä rengaskäsikirjoihin.

Laskurit maan tiivistymisriskien määrittämiseen

Maan tiivistymisriskien arviointi tarkentuu, kun riskejä arvioidaan sitä varten kehitettyjen laskurien avulla. Laskurien avulla voidaan määrittää traktorin akselipainot, kun nostolaitteessa on kone ja edessä etupainot sekä maan tiivistymisriskit. OSMO-hanke on nyt julkaissut  excel-pohjaisia laskureita viljelijän avuksi.

Traktorin vetokyky ja vetohyötysuhteen parantaminen

Traktorin vetokyky voidaan optimoida, kun paino jaetaan sopivasti etu- ja taka-akselien kesken ja renkaat on valittu oikein ja rengaspaineet säädetty olosuhteisiin ja työhön sopivaksi, painotti Tapio Riipinen Afcon Oy:stä. Riipinen käsitteli traktorin vetokykyä ja vetohyötysuhteen parantamista ja tiivistymisen vähentämistä OSMO- ja Järki Pelto-hankkeiden järjestämällä kurssilla Salossa marraskuun lopulla.

Maakosketusta ja vetokykyä – mitä kaikkea tulisi tietää renkaista -kurssin materiaalit

Mitkä ominaisuudet ovat tärkeitä maatalousrenkaissa? Mitkä tekijät vaikuttavat renkaan vetokykyyn? Miten pienentää rengaskuormaa?  Mm näitä kysymyksiä käsiteltiin Varsinais-Suomessa pidetyllä OSMO- ja Järki Pelto-hankkeiden järjestämällä Maakosketusta ja vetokykyä – mitä kaikkea tulisi tietää renkaista –kurssilla vuoden lopulla. Kurssin materiaalit ovat alla luettavissa pdf-muodossa.

Renkaat keskeisessä roolissa maataloudessa

Oikeat renkaat ja niissä oikeat paineet pitävät peltomaata hyvässä kunnossa, säästävät polttoainetta, parantavat satoja ja viljelijän työhyvinvointia. Jokainen ei kuitenkaan voi olla osaaja kirjavilla rengasmarkkinoilla. Siksi Järki Pelto- ja OSMO -hankkeet yhdistivät voimansa ja pistivät pystyyn vahvaa osaamista sisältävän kolmen illan maatalousrengaskurssin Maakosketusta ja vetokykyä - mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? Kolmen illan kurssi  Salon seudulla alkaa 30.11.2017 klo 18.

Maan rakenne, tiivistyminen ja muokkaus kurssin aineistot ääniversiona

Paimiossa 18.11.2017 pidetyn Maan rakenne, tiivistyminen ja muokkaus -kurssin esitykset videonauhoitteina sekä diaesityksinä. Päivän pituisen kurssin opettajana toimi maan rakennetutkija dosentti Thomas Keller Ruotsin maatalousyliopistosta ja Sveitsin maatalouden tutkimuskeskuksesta. Diat on käännetty suomeksi ja puheen tulkkasi englannista suomeksi Tuomas Mattila.

Työkalupakista suunnittelutyökalut ja materiaalit maan kasvukunnon hoitoon

Maan kasvukunnon hoidon työkalupakkiin on koottu maan kasvukunnonhoidon suunnittelussa ja hoidossa hyödyllisiä suunnittelutyökaluja ja materiaaleja. Työkalut ja materiaalit on tuotettu OSMO-hankkeessa vuosina 2016-2018. Tutustu  kasvukunnon hoidon työkalupakin sisältöön ja ota tarpeelliset työkalut käyttöön.

Raportti: Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon?

Peltojen kasvukunnon selvittäminen kannattaa. Monipuolisesti kasvukuntoa selvittämällä ja pohtimalla ongelmien välisiä yhteyksiä voi löytää kullekin lohkolle sopivimmat kasvukunnon hoitotoimet. Esimerkiksi syväkuohkeutuksen, syväjuuristen kasvien ja kipsin yhdistelmä vaikuttaa korjaavan eräiden savimaiden rakennetta melko nopeasti.

Miksei pelto kasva? OSMOn tulokset esillä NJF-kongressissa

Maan kasvukuntoa ja sen haasteita esiteltiin NJF-kongressissa Mikkelissä 19.-21.6.2017. OSMO-hankkeen yliopistotutkija Tuomas Mattila piti esitelmän OSMO-koetilakoetilojen koelohkojen kasvukunto-ongelmista kysellen "Miksei pelto kasva?"

OSMO esittelee maan kasvukuntoa Västankvarnin peltopäivässä

OSMO- eli Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hankkeen osastolla esitellään monipuolisesti maan kasvukuntoa ja tilatutkimusten tuloksia. Osastolla esitellään myös tilatasolle sopivia maan kasvukunnon määrittämisen ja arvioinnin menetelmiä sekä maan kasvukunnon hoitomenetelmiä. Viljelijöillä on mahdollisuus saada arvioita erilaisten koneiden aiheuttamista maan tiivistymisriskeistä. Koneiden ja töiden tiivistymisriskien vähentämisen mahdollisuuksia esitellään osastolla eri työvaiheissa.

Tutkimusjulkaisuja OSMO-hankkeesta

OSMOn tutkimusraporteissa esitellään tuloksia OSMOn tilatutkimuksesta ja katsauksia maan kasvukuntoa käsittelevästä kansainvälisestä maan kasvukuntotutkimuksesta.

OSMO esittelee maan kasvukuntoa Farmarissa 15-18.6.2017

OSMO- eli Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hankkeen osastolla esitellään monipuolisesti maan kasvukuntoa ja tilatutkimusten tuloksia. Osastolla esitellään myös tilatasolle sopivia maan kasvukunnon määrittämisen ja arvioinnin menetelmiä sekä maan kasvukunnon hoitomenetelmiä.

OSMO tekee tutkimusta ongelmalohkoilla

OSMO tutkii viljelijöiden  ongelmalohkoilla esiintyä kasvukunnon puutteita, kehittää kasvukunnon määritysmenetelmiä ja testaa kasvukunnon hoitotoimia.

Tutkija: Maan tiivistymistä pyrittävä välttämään

Pohjamaan tiivistymisen riski on kasvanut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Rengaskuormat tulisi pitää hyvin kohtuullisina pohjamaan tiivistämisen välttämiseksi ja rengaspaineet alhaisina pintamaan tiivistymisen välttämiseksi. Maan tiivistymisen asiantuntija, dosentti Thomas Keller esitelmöi Luomupäivillä maan tiivistymisestä, sen vaikutuksista satoon sekä kosteuden vaikutuksesta maan muokkaukseen OSMO-hankkeen kutsumana. .

Esittelyvideo Osaamista maan kasvukunnon hoitoon eli OSMO-hankkeesta

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon eli OSMO-hankkeesta on nyt julkaistu esittelyvideo. OSMO eli Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä – hanke 2015-2018 organisoi parhaan maan kasvukunnon hoidon tietämyksen ja osaamisen viljelijöiden käyttöön sekä kehittää kasvukunnon hoidon menetelmiä ja välineitä. Video on tuotettu Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön-hankkeessa yhteistyössä OSMOn kanssa.

OSMOsta ja maan kasvukunnosta muissa tiedostusvälineissä

Maaperätieto jalostuu käytännön osaamiseksi - OSMOn esittäytyy Maaseutu.fi-sivustolla. Kierto kuntoon. Liespuu S. Pellervo 4 2020 Pellot paremmiksi lohko kerrallaan. Liespuu S. Pellervo 4 2020 Katse maahan Pellervo 12 2019

OSMOn maan kasvukuntoartikkelit

Maaperätieto jalostuu käytännön osaamiseksi - OSMOn esittely Maaseutu.fi-sivustolla   Aistinvaraisella tarkastelulla arvokasta tietoa maan kasvukunnosta. Rajala Mattila Mynttinen. Luomulehti 5 2019 Kipsi maanparannusaineena ja lannoitteena. Rajala, Mattila, Mynttinen Luomulehti 3 2019 Muruissa on kasvukunnon salaisuus Rajala, Mattila, Mynttinen Viherympäristö 2 2019

OSMO – Osaamista maan kasvukunnon hoitoon 2015-2019

Tervetuloa maan kasvukunnon pariin! OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä - hanke 2015-2019 organisoi parhaan maan kasvukunnon hoidon tietämyksen ja osaamisen viljelijöiden käyttöön sekä kehittää kasvukunnon hoidon menetelmiä ja välineitä.

OSMO – Maan kasvukunto-koulutuksia

OSMO-hankkeen koulutukset ja valmennustilaisuudet alla: 12.12.2019 Pellot kuntoon viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä, Lieto 27.11.2019 Pellot kuntoon viljeliöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä, Ilmajoki 3.4.2019 Pellot ja vedet kuntoon - viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä, Helsinki