Maan rakenteen hoito: Osa 1. Kuivatussuunnitelma ongelmalohkolle

Ison maitotilan tiiviille savimaan lohkolle laadittiin kuivatussuunnitelmasta neljä eri vaihtoehtoa. Tavanomainen täydennojitus, uusintaojitus, täydennysojitus, soratäyttö 50 cm pinnan alapuolelle täydennettynä myyräojituksella sekä soratäyttö 30 cm pinnan alapuolelle täydennettynä jankkuroinnilla kerran viljelykierrossa. Esimerkissä vertaillaan kustannuksia eri vaihtoehtojen kustannuksia, soran menekkiä ja arvioidaan eri vaihtoehtojen vahvuuksia ja heikkouksia. Suunnitelma on osa OSMO-hankkeessa tuotettuja materiaaleja.

Peltojen kasvukunto on tärkeä asia kannattavuuden kannalta. Näin on myös isolla maidontuotantoon keskittyneellä tilalla. Tuotannon pitää olla tehokasta. Maan kasvukunnon heikkoudet näkyvät usein satotasojen laskuna ja rikkaruohojen yleistymisenä. Nämä tekijät tarkoittavat rehujen keräämistä isommalta alalta. Tai nurmia pitää uusia ripeämmässä tahdissa kuin hyvin kasvavalla lohkolla.

Tilan eräällä lohkolla on havaittu merkittäviä satovaihteluita. Painanteisissa osissa nurmen talvehtiminen on heikkoa. Apilat ja sinimailanen häviävät näistä paikoista.

Lohkon kasvukuntoa ja kuivatuksen toimivuutta tutkittiin syksyllä 2018 (Mattila ym. 2019. Kuivatus kuntoon peltolohko kerrallaan. Raportti 195). Pelto oli monin paikoin tiivistä ja veden läpäisykyky oli heikkoa. Aitosavesta löytyi syvemmältä kerroksellisia rakenteita, jotka hidastivat veden painumista salaojiin. Tiivis rakenne haittaa myös juurien kasvua eikä niitä löytynyt syvemmältä kuin harvoista halkeamista. Huono vesitalous ja rehunkorjuun pellon rakenteelle aiheuttama kuormitus todennäköisesti tiivistää peltoa edelleen. Ei siis voida olettaa, että maan rakenne saataisiin paremmaksi syväjuurisilla kasveilla edes jankkurointiin yhdistettynä. Jos kuivatus ei toimi, kostea maa tiivistyy kuormitettuna uudestaan.

Pelto on salaojitettu tiiliputkella vuonna 1971 noin 17 m ojavälillä. Kuivatus ei toimi riittävän tehokkaasti, jotta pelto kantaisi rehunkorjuun ja lannanlevityksen toistuvan kuormituksen. Lisäämällä lohkolle peltoliittymiä, saadaan peltoajoa vähennettyä.

Kuivatuksen ongelmat:

  • Painanteita, joihin kertyy pintavettä
  • Erittäin heikko vedenläpäisykyky – maa kerroksellista ’filmivaneria’, jonka halkeilu kuivina kausina on vähäistä
  • Raskas peltoliikenne, vähän peltoliittymiä

Kuivatusta parantavat toimet:

  • Tarkistetaan salaojaston laskuaukot ja pidetään huolta kuivavarasta perkaamalla valtaoja riittävän usein.
  • Lohkon muotoilu automaattilanauksella.
  • Tehostetaan ojitusta täydennys- tai uusintaojituksella, jota täydennetään jankkuroinnilla ja/tai myyräojituksella.

Lue koko suunnitelma:
Maan rakenteen hoito – Kuivatuksen parantaminen ja tiivistymisriskien pienentäminen
Osa 1. Kuivatussuunnitelma ongelmalohkolle 2019. Ajosenpää, Rajala ja Laine. pdf

Tutustu myös
Osa 2. Tiivistymisriskien pienentämissuunnitelma 2019. Ajosenpää ja Rajala.pdf