Mansikan suuri satopotentiaali luomuviljelyssä johtuu maan biologisista ominaisuuksista

LuomumansikkaaTutkimuksen tarkoitus on ollut löytää maan laadun mittareita mansikanviljelyssä. Lisäksi tutkittiin eri viljelymenetelmien (tavanomainen/luomu) ja eloperäisen aineksen lisäyksen (turve) vaikutusta marjasatoihin. Kokeessa käytettiin hiesumaalle v. 1982 perustettua ”omavaraisviljelykokeen” koekenttää koejäsenineen Laukaassa. Kesäkuussa vuonna 2000 istutettiin koko alue mansikalle.

Koejärjestelyt
Perustamisvuonna koejäsen A lannoitettiin NPK-väkilannoitteilla ja koejäsenet C-D karjanlannalla. Vuosina 2001 ja 2002 A sai optimaalisen ravinnelisän tihkukastelun mukana viitenä annoksena kasvukauden aikana, B-D koejäseniä ei lannoitettu lainkaan.

Rinnakkaiskierto 2 sai 500 m3/ha lannoittamatonta ja kalkitsematonta maanparannusturvetta ennen istutusta vuonna 2000. Maan biologiset, kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet määritettiin vuosina 1999 sekä 2000-2002. Satopotentiaali määritettiin kukkavarsi- ja raakileanalyysin perusteella.

Helppoliukoisia ravinteita maassa luomuviljelyssä vähemmän
Analyysit maan ominaisuuksista vuodelta 1999 osoittivat liukoisen fosforin ja kaliumin määrien oleva alempia luomukoejäsenissä. Viljelymenetelmällä ei ollut vaikutusta pH:hon, johtolukuun eikä liukoisen kalsiumin ja magnesiumin määriin. Maan vedenpidätyskyky oli luomukoejäsenissä jonkin verran parempi kuin tavanomaisissa kierroissa. Biologiset ominaisuudet kuten mm. lierojen määrä, mkrobibiomassan sisältämän typen ja hiilen määrät, maan orgaanisen hiilen pitoisuus sekä eräät solunulkoisten entsyymien aktiivisuudet maassa olivat parantuneet pitkäaikaisessa omavaraisviljelyssä/luomuviljelyssä.

Satopotentiaali nousi luomussa maan biologisia ominaisuuksia parantamalla
Satopotentiaali oli jopa 24 % suurempi luonnonmukaisesti viljellyillä alueilla ja sitä voitiin vielä nostaa enimmillään 49 % käyttämällä turvetta maanparannusaineena. Syinä suurempaan satopotentiaaliin olivat maan paremmat biologiset ominaisuudet luomuna hoidetuilla alueilla. Huomionarvoista on, että turvelisäyksen satoalisäävä vaikutus satopotentiaaliin oli suurempi luomukierroissa kuin tavanomaisissa kierroissa. Mansikat talvehtivat paremmin luomukierroissa kuin tavanomaisissa koejäsenissä.

Painopiste kemiasta biologiaan
Tulokset tukevat aikaisempia havaintoja, joiden mukaan mansikka on kasvi, jolla on melko pieni lannoitustarve. Lannoituskokeissa useinkaan ei ole voitu osoittaa saatavan sadonlisäyksiä, kun lannoitusta lisätään. Lisäksi mansikalla on hyvin toimiva sienijuuri, joka auttaa erityisesti fosforin otossa. Näille ominaisuuksille tulee antaa erityistä painoa varsinkin luomuviljelyssä. Tutkimukset osoittavat, että satopotentiaali voi kasvaa parantamalla maan biologisia ominaisuuksia ja samaa vaikutusta ei saada lisäämällä väkilannoitusta.

Artikkeli suomenkielisenä pdf-tiedostona
Vestberg M Mansikan suuri satopotentiaali 2003

Lähde: Vestberg, M. 2003. Hög skördepotential hos jordgubbe beror på markens biologiska egenskaper. Forskningsnytt 2.2003. s.14-15.