Miten tilan siirtyminen luomusikatuotantoon tapahtuu?

Kysymyksiä ja vastauksia maatilojen siirtymisestä luomusikatuotantoon. Kysymyksiin vastasi luomusikatuotantoon laajasti perehtynyt neuvoja Katja Mahal.

Kysymys:

Kuinka monta eläintä saan pitää tilallani?

Vastaus: Enimmäiseläinmäärä määräytyy lannanlevitysalan mukaan. Luomutila ei saa tuottaa enemmän lantaa kuin 170 kg kokonaistyppeä/ha, joka tarkoittaa kahta eläinyksikköä eläimiä hehtaaria kohti. Lisäeläimiä voi ottaa, jos solmii sitovat lannanlevityssopimukset. Kun tilan eläintiheys on yli 2 ey/ha, on tehtävä lannanlevityssopimus toisen luomutilan kanssa.

Koska eläinpaikassa voi olla kahden tai kolmen eläimen tiheys, lasketaan eläinten eikä eläinpaikkojen mukaan. Maksimi eläintiheys lasketaan ympäristötuen eläinlajikertoimilla. Lihasika on 0,11 ey, siitossika 0,11 ey ja emakkopaikka porsaineen 0,4 ey.

Esimerkiksi 50 hehtaarin tilalla saa pitää 50:0,11 ey = 454 sikaa vuodessa tai 125 emakkoa. Vastaavasti 90 ha peltoa tarkoittaa 90:0,11 ey = 818 sikaa vuodessa tai 225 emakkoa.

Tukioptimi on 0,5 ey/ ha eli neljäsosa yllä mainituista eläinmääristä. Pienempi eläintiheys on usein taloudellisempaa, koska luomutuen laskentakaava suosii laajaperäistä tuotantoa. Lisäksi tilan rehuomavaraisuus voi suosia alussa pienempää eläintiheyttä.

Rehuomavaraisuuslaskelma varman päälle:

1 lihasika tarvitsee alussa noin 0,1 ha rehua, yksi sikapaikka kierron nopeudesta riippuen 0,2 – 0,3 ha. Kun pelto on kuntoutunut ja kasvuvoima hyvä, sato nousee 20- 40 % ja ruokkii vastaavasti enemmän. Sika tarvitse noin 300 ry = 300 kg ohraa. 1 ha kasvaa noin 3000 kg luomuohraa, josta riittää 10 sialle. Noin 33 % alasta tarvitaan pienempi satoisille valkuaiskasveille ja karkearehulle/ nurmituotantoon. 90 hehtaarin tilalla tuotetaan siksi 60 ha rehua. Tämä vastaa 600 sian rehutarvetta ja 200 sikapaikkaa.

50 ha peltoa riittää alussa noin 340 lihasian omaan rehuun ja myöhemmin 400-450 sikaan, loput pitää ostaa.

Porsastilan hehtaaritarve:

Emakon rehun vuositarve on 1420 ry sekä 1000 ry kahdellekymmenelle porsaalle vieroituksesta 30 kiloiseksi= 2420 ry / vuodessa. Jos kaikki rehu halutaan omalta tilalta, niin tarvitaan yksi peltohehtaari emakkoa kohti. Karkearehu- ja nurmialatarve on tässä laskelmassa huomioitu.

Kts myös: Luomutilan valkuaiskasviopas

 

Kysymys:

Miten luomusikatilan kustannukset ja työmenekki poikkeavat tavanomaisen tilan kustannuksista?

Vastaus: Koska sikojen pääluku sikalassa neliötä kohti on korkeintaan puolet tavanomaisesta, syntyy sikakohtaisia kuluja enemmän energiankulutuksessa, työmenekissä ja investoinneissa. Lisätyötä tarvitaan etenkin lannanpoistossa, mutta myös suunnitteluun, valvontaan ja paperityöhön on varattava enemmän aikaa.

 

Kysymys:

Mikä on siirtymävaihe?

Vastaus: Tavanomaiset pellot ja eläimet eivät muutu heti luomuksi. Luomuun siirtymävaihe on aika, joka tarvitaan kun siirretään tavanomaiset pellot ja eläimet luomukelpoiseksi. Siirtymävaihe kestää peltokasveilla kaksi kasvukautta. Kolmannen satovuoden sato on luomua. Emakon ja lihasian siirtymävaihe on kuusi kuukautta. Siirtymävaiheessa olevan emakon porsaat ovat luomuporsaita, eivätkä ne tarvitse erillistä siirtymäaikaa.

 

Kysymys:

Miten voin hyödyntää siirtymävaiheen rehua?

Vastaus: Ensimmäisen vuoden sato lasketaan tavanomaiseksi. Sitä voi antaa omille tavanomaisille eläimille tai sitten se pitää myydä tavanomaisena. Omille luomueläimille oman pellon ensimmäisen vuoden sadosta voi hyödyntää 20 % kuiva-aineesta, jos kyseessä on valkuaiskasvi tai nurmi, joka korjataan säilömällä tai laiduntamalla. Puitavaa satoa ei voida käyttää hyväksi luomukotieläintuotannossa. Toisen vuoden satoa voi käyttää kokonaan oman tilan luomueläinten rehuna tai myydä muille eläintiloille siirtymävaiherehuna. Luomuelintarvikkeeksi toisen vuoden satoa ei voida käyttää. Toisen siirtymävaihevuoden rehukasvien hinta vaihtelee tavanomaisen ja luomusadon välimaastossa. Kun luomutuotteissa on ylituotantoa, hinta on lähellä tavanomaista ja kun luomusta on pulaa, hinta on lähellä luomua. Mikäli siirtymävaiherehu ei tule omalta tilalta, sitä saa olla enintään 30 % luomueläinten rehussa. Muiden tilojen siirtymävaiherehun käyttö on yksi tapa pienentää rehukustannuksia.

 

Kysymys:

Pitääkö tilojen olla valmiina, kun ryhtyy hakemaan luomueläintilaksi, vai riittävätkö suunnitelma ja muutostyöt tietyssä aikataulussa?

Vastaus: Kyllä ja ei.

Luomueläintilaan kuuluu kasvituotanto ja eläintuotanto. Peltotuotannon voi siirtää luomuun ilman eläintuotantoa, mutta eläintuotannon siirtäminen edellyttää, että pellot joko ovat jo luomussa tai ne siirretään samanaikaisesti luomuun.

Eläintuotannon siirtymäajat ovat varsin lyhyitä. Kasvituotannon siirtymäaika on suhteellisen pitkä. Toisen siirtymävuoden sadon voi käyttää omien luomueläinten rehuksi, mutta ensimmäisen vuoden sadosta vain 20 %. Tästä johtuen olisi hyvä, että pellot siirretään vuosi ennen eläimiä, muuten alussa joudutaan toimimaan kokonaan ostorehulla. Yleensä suositellaan, että tila siirtää pellot heti kun tietää haluavansa luomutilaksi ja eläimet vasta, kun tila ja rehu ovat luomusääntöjen mukaisia. Samalla saa aikaa suunnitella eläintuotantoa.

Kun tila hakee luomueläintilaksi, niin kaiken pitää olla lähes valmista. Ennen hakua kannattaa vielä keskustella neuvojan sekä Ely-keskuksen luomuvastaavan ja ihannetapauksessa myös tarkastajan kanssa, välttääkseen turhat virheet.

Lyhyt viimeistelyaika jää vielä eläinten ilmoittautumisen jälkeen, koska alkutarkastus tehdään vasta parin kolmen kuukauden päästä ilmoittautumisesta ja tilan toivomus ajankohdasta otetaan huomioon. Mikäli alkutarkastuksessa huomataan puutteita, siirtymävaihe alkaa vasta kun puutteet on korjattu ja uudella tarkastuksella hyväksytty. Puutteet voivat koskea esim. ikkunapinta-alaa, eläinten kiinnipitoa, ulkoilumahdollisuutta tai käytettyjä rehuja.

Toisaalta siirtymävaihe alkaa, kun tila ilmoittaa tilojen olosuhteiden olevan luomukunnossa. Mikäli on kiire myydä luomueläimiä, olosuhteet ovat valmiina ja on varmaa, että kaikki on ohjeiden mukaista, voidaan hyödyntää myös ilmoituksen ja alkutarkastuksen välinen aika omalla vastuulla. Jos alkutarkastus hyväksytään ilman huomauttamista, koko aika valvontaan ilmoittautumisen jälkeen on osa siirtymäaikaa ja eläimet voi pian myydä luomuna.

Suunnittelun kannalta on tärkeää huomata, että tila voi ilmoittaa eläimet tai kasvit valvontaan milloin tahansa. Keväthaku koskee vain tukien hakemista, mutta ei ole sidoksissa valvontaan liittymiseen.

Esimerkiksi tila voi ilmoittaa pellot luomuun keväällä ja eläimet seuraavan vuoden elokuussa, jolloin uusi sato voidaan hyödyntää kokonaan luomueläinten rehuksi. Tai sitten tila ilmoittaa eläimet talvella valvontaan, koska on ehtinyt tehdä muutostyöt ja on päättänyt ostaa yhden erän rehut tilan ulkopuolelta (20 % siirtymävaihe 1 rehua saa käyttää tietyin ehdoin ja se riittää omavaraisuusvaatimuksen täyttämiseen).

 

Kysymys:

Mistä saa luomutuotantoon sopivia eläimiä?

Vastaus: Luomusikalaan sopivat miltei kaikki rodut ja risteytykset. Modernit rodut hyötyvät yhtälailla karkearehusta ja ulkoilmasta. Mikäli haluaa kasvattaa freerangea eli ympäri vuoden laiduntavia sikoja, voi alkuperäsrodun käyttö olla mielekästä, joskin freerangekin onnistuu yllättävä hyvin moderneilla roduilla. Luomutuotannossa tarvitaan vapaan pitotavan vuoksi rauhallisia elämiä hyvillä emo-ominaisuuksilla. Ylisuuria pahnueita on vältettävä. Rotuvertailututkimuksia ei ole tehty, mutta Suomen maatiaissika saattaa sopia erinomaisesti luomutuotantoon jopa vientimielessä.

Suomessa toimii jo yksi jalostussikala, mistä voi piakkoin hankkia luomuemakoita.

 

Kysymys:

Mistä saa porsaita?

Vastaus: Luomusääntöjen mukaan luomusika-ainesta pitää tulla luomutuotannosta.

Porsastuotanto onkin luomusikatuotannon pullonkaula. Suurin osa tuotannosta toimii siksi yhdistelmäsikaloissa.

Luomuporsastuottajien määrä on kasvamassa. Silti porsaita ei vielä liiku vapaasti välityksessä, vaan asia on sovittava tiiviillä yhteistyöllä. Jos haluaa keskittyä lihasikatuotantoon, tarvitsee yleensä ennen siirtymistä hakea porsastuottajan, joka on kiinnostunut siirtymään luomuun samassa tahdissa.

Toinen vaihtoehto on kysyä olemassa olevia porsastuottajia. Toimivien porsastuottajien yhteistietoja voi kysyä luomusikaneuvojilta tai Eviralta.

Tavanomaisten eläinten käyttö

Kun tila siirtyy luomuun, siirtyvät kaikki tilalla olevat siat puolessa vuodessa luomueläimiksi.

Kun sikatuotanto on tilalla uusi tuotantomuoto, voidaan niin kauan kun luomuemakkoja on vaikeasti saatavana hankkia tarpeelliset emakot aloitukseen tavanomaisesta tuotannosta. Tavanomaisesta tuotannosta tulevat eläimet saavat olla enintään 35 kg painoisia ja niitä käytetään jalostukseen.

Toistaiseksi porsastuottaja voi hankkia vuodessa osan uudistusensikoista tavanomaisesta tuotannosta. Tavanomaisesta tuotannosta tulevien eläinten määrä saa olla enintään 20 % porsastuotannon paikoista. Tämä riittää usein kattamaan uudistuseläinten tarpeen.

Kasvata emakonalut omalla tilalla

Omien ensikoiden kasvattaminen on usein mielekästä. Voidakseen hyödyntää oman tilan jalostuspotentiaalia kannattaa käyttää jalostusneuvontaa. Suomalainen jalostusindeksi on tarkka väline sopivien eläinten valintaan. Eläimet valitaan hieman eri tavalla kun tavanomaisessa tuotannossa. Erityisen kiinnostavia ovat emakot, jotka välittävät hyvät kasvuominaisuudet, hedelmöittyvät nopeasti ja synnyttävät tasaisia alle 10 – 13 porsaan pahnueita.

Kysymyksiin vastasi: Katja Mahal