Ongelmalohkon kunnostamisen kokemuksia savimaalla

Miten tiivistynyt ja märkä ongelmalohko saatiin kuntoon ja sopivaksi syysviljan viljelyyn Varsinais-Suomen savimaan lohkolla?  Kokemuksia ongelmalohkon kunnostamisesta kertoi viljelijä Otto Hyssälä Liedosta OSMO-hankkeen loppuseminaarissa. OSMO-hankkeeseen mukaan löhtö kiinnostivat, koska osalla lohkoja kasvussa oli ongelmia, syysviljat eivät menestyneet kaikilla lohkoilla ja satotaso vaatimaton osalla lohkoja. Kokemusten vaihto toisten viljelijöiden kanssa kiinnosti myös.

Moniongelmainen lohko

Ongelmalohkolla ongelmina olivat mm: Lohko kuivui hitaasti kylvökuntoon, lohkon sisäiset vaihtelut olivat suuria, syysvilja ei menestynyt ja märkinä vuosina myös kevätviljojen sadot jäivät heikoiksi. Lohkko oli usein tilan keskisatoa laskeva lohko. Koelohkolla todettin vedenläpäisykyvyn olevan heikko, siitä johtuen lohkon märkyyden sieto oli heikko, koska pohjaveden pinta nousee ruokamultakerrokseen märkinä kausina. Maan rakenne oli heikko. Se johtui osaksi puutteellisesta kuivatuksesta ja hitaasta kuivumisesta sekä myös savimaan ominaisuuksista. Lohkolla on luontaisesti erittäin paljon magnesiumi, noin 800-900 mg/l, ja kalsiumin ja magnesiumin välinen suhde oli vain 4,5.

Maan rakenteessa oli useita puutteita. Maa oli tiivistä ja lohkareista sekä ruokamultakerroksessa että pohjamaassa, vain ylin 5-7 cm kerros oli muruinen ja hyvärakenteinen, lierokanavia ei ollut, juuriston kasvu heikkoa, vedenläpäisykyky heikko.

Kunnostaminen monipuolista

Lohkon kunnostamiseksi suunniteltiin ja toteutettiin useita toimenpiteitä.  Vesitaloutta parannettiin perkaamalla reunaojat, erityisesti lohkon yläpuolen niskaoja ja muotoilemalla lohkoa pintavesia paremmin poisjohtavaksi. Yksipuolinen kevätviljojen viljelyä monipuolistettiin ottamalla mukaan maataparantavia, syväjuurisia kasveja ja kasvipeitteisyyttä lisääviä kasveja, kuten viherlannoitusnurmea, syysviljoja sekä aluskasveja. Vuosikymmeniä kestäneen pelkästään väkilannoitukseen perustuvaa lannoitusta monipuolisestiin siirtymällä käyttämään kotieläinten lantaa, mm kananlantaa. Pinnallisen lautasmuokkauksen asemesta siirtyttiin käyttämään tilalla olevaa kultivaattoria ja tarpeen mukaista syväkuohkeutusta. Lohkolle levitettiin sekä kalsiittia että kipsiä Ca:Mg-suhteen ja mururakenteen parantamiseksi.

Vuoden 2016 kunnostustoimien jälkeen syysvehnä kasvoi jo kohtuullisen hyvin lohkolla vuonna 2017.  Ennätyskuivan vuoden 2018 härkäpavun jälkeen kylvetty ruis sen sijaan menestyi jo erittäin hyvin tuottaen noin 8000 kilon hehtaarisadon.

Tutustu tarkemmin esityksen diojen avulla
Hyssälä O. Miten tiivistynyt ja märkä ongelmalohko kunnostettiin 12122019, pdf, 4,5 MB

 

Sivun toteutus: Jukka Rajala

 

Lue lisää OSMOsta ja tutustu myös muihin materiaaleihin ja työkaluihin