Tervetuloa LUOMUTIETOPANKKIIN!Sivustolta löytyy käytännön tietoa pellolta pöytään, tietoa maan kasvukunnosta ja työkaluja maan kasvukunnon hoitoon sekä uutisia ja muuta tietoa meiltä ja maailmalta.
Sivustoa ylläpitää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.
Pellon kasvukunto riippuu suuresti maan rakenteesta ja kuivatuksen tilasta. Tiivistyneillä pelloilla maan vedenläpäisykyky on heikentynyt ja lohkon kuivatus on riittämätön. Tiiviillä mailla tavanomainen täydennysojitus ei riitä turvaamaan hyvää kuivatusta. Veden pääsyä salaojiin on tarpeen nopeuttaa. OSMO-hankkeen tutkimuslohkoilla havaittuja rakenteen ja kuivatuksen puutteita esittelee Jukka Rajala oheisessa diaesityksessä.
.
Millaisia kivi- tai mineraalijauheita maahan tai lantaan voi lisätä, miten ja miksi? Mitä hyötyä kivijauheiden käytöstä lannan sekaan on? Tässä kirjoituksessa pyritään antamaan vastauksia edellä oleviin kysymyksiin referoimalla tieteellisiä julkaisuja. Kirjoituksen lopussa esitellään lisäksi joitakin Turun yliopiston ja Åbo Akademien viimeaikaisten tutkimusten tuloksia, joissa kirjoittaja on mukana. (lisää…)
Pohjois-Dakotassa maatilaa viljelevä Gabe Brown on yksi maan kasvukuntoa palauttavan (regeneratiivisen) viljelyn pioneereja maailmassa.
videolla Brown kertoo viljelymenetelmistään ja ajatuksistaan maan kasvukunnon hoidosta ja viljelijän roolista. Videon on tekstitetty suomeksi BSAG:n Järki Pelto-hankkeessa. (lisää…)
Maan kasvukunnon hoitoa voidaan parantaa, kun tunnistetaan kasvukunnon puutteet lohkolla. Oikean diagnoosin jälkeen voidaan suunnitella sopivat kasvukuntoa parantavat toimenpiteet. Yleensä tarvitaan useiden erilaisten kasvukuntoa parantavien toimien yhdistelmiä.
Jukka Rajala kertoi OSMO-hankkeen tilakokeiden tuloksia kasvukunnon puutteiden tunnistamisesta ja kasvukunnon parantamisesta Liperisssä maan kasvukuntopäivässä maaliskuussa 2019. (lisää…)
Kipsiä on käytetty ainakin 250 vuoden ajan sekä maanparannusaineena että lannoitteena. Kipsilisäyksellä voidaan huuhtoa maasta liian korkealla tasolla olevia ravinteita ja säätää maan ravinnesuhteita. Lisäksi kipsi toimii pitkävaikutteisena rikkilannoitteena. Hyötyjensä lisäksi kipsi voi aiheuttaa haittoja ravinnepuutosten ja maan biologian häiriintymisen kautta, etenkin suurilla lisäysmäärillä. Kipsi maanparannusaineena – hyödyt ja haitat maan kasvukunnolle raportissa kootaan yhteen alan tutkimuskirjallisuutta ja esitetään tuloksia kolmivuotiselta maan kasvukunnon korjaamisen tilakokeelta, jossa kipsiä käytettiin 4 t/ha syrjäyttämään ylimääräistä magnesiumia savimaista ja parantamaan niiden rakennetta. (lisää…)
Kipsi on vanhin kaupallinen väkilannoite. Sitä on käytetty rikki- ja kalsiumlannoitteena vuosisatoja. Tutkimustakin siitä löytyy viimeisen 100 vuoden ajalta. Tulosten mukaan kipsi on hyvä maanparannusaine ja rikkilannoite, joka voi kuitenkin aiheuttaa ravinnepuutoksia ja korkeilla käyttömäärillä haitata maan biologista aktiivisuutta. (lisää…)
Viljelymaan mururakenne on tärkeä maan kasvukuntoon ja toimintakykyyn vaikuttaja tekijä. Kestävä mururakenne varmistaa kasvien hyvän kasvun kohtuullisella lannoituksella. Ravinteet jäävät paremmin kasvien käyttöön sen sijaan, että häviäisivät vesiin ja ilmaan. Eroosio vähenee. Viljely helpottuu ja varmistuu. Hyvä murukestävyys auttaa ehkäisemään ilmastonmuutosta ja siihen sopeutumista.
Käytännön tiloilla tehtyjen tilakokeiden tuloksia ja työkaluja maan kasvukunnon hoitoon ja vesiensuojeluun maatalouden vesiensuojelun ajankohtaisia teemoja esiteltiin iltaseminaarissa Nurmijärvellä tammikuun lopulla. OSMO-hankkeen tuloksia ja mahdollisuuksia maan rakenteen hoitamiseen esitteli OSMO-hankkeen vetäjä Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. (lisää…)
Uudenmaan alueen maatalouden hankkeiden verkostotapaaminen järjestettiin tammikuun lopulla Pasilassa. OSMO-hanketta tilaisuudessa esitteli OSMO-hankkeen vetäjä Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. (lisää…)
Maan kasvukuntoa käsiteltiin monipuolisesti Maaperätieteen päivillä Helsingissä tammikuun alussa. OSMO-hankkeessa toteutettua maan kasvukunnon hoitoa viljelijöiden ja tutkimuksen yhteistyöllä esitteli yliopistotutkija Tuomas Mattila Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. (lisää…)
