Tervetuloa LUOMUTIETOPANKKIIN!Sivustolta löytyy käytännön luomutietoa pellolta pöytään sekä uutisia ja muuta tietoa meiltä ja maailmalta.
Sivustoa ylläpitää Luomuinstituutti ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.
Tutkimuksessa selvitettiin laitoksissa tuotettujen biojäte- ja jätevesilietekompostien laatua sekä lannoitus-, maanparannus- ja ympäristövaikutuksia ohran, heinänurmen ja apilanurmen viljelyssä. Laitoskompostien kemiallinen ja fysikaalinen laatu täytti lainsäädännön vaatimukset. Suurin osa komposteista oli kypsiä. Kompostin kypsyyden seurantaan kehitettiin menetelmä, jossa mitataan kompostin lämpötilaa ja kompostikaasuja. Menetelmää voidaan hyödyntää kompostointilaitosten laadunvalvonnassa ja tuotekehityksessä. (lisää…)
Ekotehokkuuden periaatteella maa- ja elintarviketaloudessa tuotetaan pienemmillä tuotantopanoksilla enemmän ravitsemuksellisesti parempaa ruokaa. Samalla vähennetään ympäristön kuormitusta. Ekotehokkuuden nostamiseksi tuotannon hyötyjä ja haittoja on seurattava koko tuotantoketjun pituudelta ja ilmaistava ne yksiselitteisesti. (lisää…)
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luonnonmukaisen ja tavanomaisen viljelyn aiheuttamia typpi- ja fosforihuuhtoutumia kirjallisuustietojen avulla. Erityisesti tarkasteltiin eri viljelyteknisten toimenpiteiden vaikutuksia ravinteiden huuhtoutumiseen. (lisää…)
Ruotsin maatalousyliopiston mikrobiologian laitoksen tutkimuksessa tutkittiin erilaisten orgaanisten aineiden vaikutusta maan mikrobiston aktiivisuuteen. Tulokset osoittavat, että monet eloperäiset aineet ehkäisevät typenkierrolle tärkeiden mikrobien aktiivisuutta maassa. Jäteaineiden vaikutus riippuu suuresti siitä, minkälaisen biologisen käsittelymenetelmän jäteaine on läpikäynyt. (lisää…)
Kirjallisuuskatsauksessa kartoitettiin ongelmallisimpien kestorikkakasvien, juolavehnän, pelto-ohdakkeen ja peltovalvatin biologiaa ja kemikaalitonta sekä kemiallista torjuntaa. Nämä rikkakasvit menestyvät viljapelloilla, koska ne lisääntyvät voimakkaasti kasvullisesti juurten ja juurakoiden avulla, kilpailevat menestyksekkäästi kasvutilasta, sietävät muokkausta ja leviävät muokkausvälineiden mukana. (lisää…)
Tutkimuksessa selvitettiin, poikkeavatko viljelijöiden pitkäaikaisesti luonnonmukaisesti (12-40 vuotta) ja tavanomaisesti viljeltyjen vilja- tai nurmilohkojen maaperän biologiset, kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet toisistaan. Lisäksi tutkittiin, onko maiden biodiversiteetissä ja orgaanisen typen kierrätykseen liittyvissä prosesseissa eroja. (lisää…)
Tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää, miten ekologisen viljelyn kasvinsuojeluongelmia voidaan hallita kasvien omia, bioaktiivisia, aineita hyödyntäen. Hankkeessa tutkittiin vuosina 1999-2001 tuholaisten infokemikaaleja, biomolekyylejä kasvitautien torjunnassa ja kasviperäisiä glukosinolaatteja rikkakasvien hallinnassa. Mukana oli soveltavia tutkimuksia käytännön viljelmillä. (lisää…)
Maatalouden tutkimuskeskuksen Ekologinen tuotanto ja Helsingin yliopiston Kasvintuotantotieteen laitos toteuttivat yhdessä vv. 1995-1998 Osallistuva luomuvihannestilojen kehittäminen (OVI) –hankkeen. Kehittämisprojektissa oli mukana viisitoista luonnonmukaista vihannestuotantoa harjoittavaa viljelijää tai viljelijäpariskuntaa sekä mittava joukko luomuneuvojia, tutkijoita ja muita asiantuntijoita. Tilat sijaitsivat Vaasan ja Mikkelin seudulla sekä Uudellamaalla. Tutkimuksessa kehitettiin ja arvioitiin osallistuvaa tutkimusmenetelmää, kartoitettiin suomalaisen luomuvihannesalan kehittämis- ja tutkimustarpeita sekä tuotettiin ja välitettiin tietoa luomuvihannesyrittäjien tarpeisiin. (lisää…)
Luomuherukan viljelytekniikkaa selvitettiin kirjallisuustutkimuksessa MTT Ekologisen tuotannon tutkimusasemalla Karilassa. Herukat viihtyvät vettä läpäisevillä, ilmavilla mailla ja kärsivät helposti maan tiivistymisestä; hikevät hietamaat ovat herukoille otollisia. Multavuus parantaa maan ravinteisuutta ja rakennetta. Esikasveiksi sopivat ruis, peruna, öljykasvit, nurmi sekä erilaiset palkokasvit, jos lohkolla ei ole monivuotisia rikkakasveja. Herukkaviljelmän lopettamisen jälkeen suositetaan luomutuotannossa 4-5 välivuotta, ennen kuin samalle paikalle istutetaan uudet pensaat. (lisää…)
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää viherlannoituksen ympäristöystävällistä hyödyntämistä kenttäkokeiden avulla.
Viherkesantojen ja aluskasvien avulla voidaan säädellä maan mineraalitypen määrää monin tavoin. Kasvilajit, sovittaminen viljelykiertoon ja viljelytekniikka voidaan valita sen mukaan, mikä on viherlannoituskasvuston tärkein tavoite. Typen huuhtoutumista voidaan hillitä kasvattamalla pelkkää lannoittamatonta heinäkasvia. Typpipitoisimmankin palkokasvin typpi on hyvin siirrettävissä seuraavalle kasville, kun huolehditaan oikea-aikaisesta maahan muokkaamisesta ja seuraavan kasvin kasvuedellytyksistä. (lisää…)
