Tervetuloa LUOMUTIETOPANKKIIN!Sivustolta löytyy käytännön luomutietoa pellolta pöytään sekä uutisia ja muuta tietoa meiltä ja maailmalta.
Sivustoa ylläpitää Luomuinstituutti ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.
Pohjois-Ruotsissa Öjebyn tutkimusasemalla suoritettiin vuosina 1990-2001 maatilamittakaavan tutkimus. Tavoitteena oli kehittää luonnonmukaista elintarvikkeiden tuotantoa painopisteenä maidontuotanto. Projektissa myös verrattiin luonnonmukaista maataloutta tavanomaiseen maatalouteen. Tavoitteena oli aikaansaada kestävä maatalous, joka on niin ympäristöystävällinen kuin mahdollista. Hankkeessa pyrittiin kierrättämään ravinteita maatilalla mahdollimman tarkoin ja järjestämään tarvittava typen täydennys viljelemällä typpeä biologisesti sitovia palkokasveja, fosforihuolto sienijuurten avulla ja kalium maamineraaleista vapautumalla eli ns kierrätysmaatalouden avulla. (lisää…)
Tutkimuksessa selvitettiin ohran ravinnehuollon järjestämistä luomuviljelyssä kenttäkokein. Oletuksena oli, että karjattomilla luomutiloilla ohra lannoitetaan pääasiassa viherlannoitusnurmella. (lisää…)
RavintoRaision Elovena-kaurahiutaleiden ympäristövaikutuksia selvitettiin käyttäen elinkaariarviointia. Raaka-aine tuotettiin enimmäkseen Pirkanmaalla sekä osin Hämeessä ja Satakunnassa. Hiutaleet valmistettiin Nokialla. (lisää…)
Emmentaljuuston tuotannon ja käytön ympäristövaikutuksia määritettiin elinkaariarvioinnilla. Tarkastelun kohteina olivat ilmaston lämpeneminen, happamoituminen ja vesistöjen rehevöityminen. Alkutuotantoon niveltyi suurin osa ympäristövaikutuksista. Rehevöityminen johtui enimmäkseen peltoviljelystä. Happamoitumispotentiaaliin vaikutti lannasta ja virtsasta haihtuva ammoniakki. Eläinten ruoansulatuksessa syntyvä metaani osallistui keskeisesti ilmaston lämpenemiseen. (lisää…)
Elinkaariarvioinnilla perehdyttiin Lännen Tehtaiden Kesäpöytä Juustokermaperunoiden ja Finnamylin Pirkka-perunajauhon tuotannon ja käytön ympäristövaikutuksiin. (lisää…)
Maatalouden kestävyys voidaan sijoittaa kolmeen tasoon: ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Tutkimuksessa pyrittiin kehittämään selkeitä ja kokonaisvaltaisia indikaattoreita maatalouden kestävyyden arvioimiseen. Tarkemman selvitystyön alle kelpuutettiin indikaattoreiksi: 1) ravinnetase, 2) materiaalivirta, 3) elinkaariarviointi, 4) maisemanmuutos, 5) maaseudun sosioekonomiset resurssit ja 6) sosiokulttuuriset toimintatavat. (lisää…)
Maatalouden tutkimuskeskuksessa Jokioisilla maaliskuussa 1998 järjestetyssä tutkimusseminaarissa käsiteltiin luonnonmukaista elintarviketuotantoa, luomutuotteita ja luomutuotannon tutkimusta. Tieteellisen tutkimuksen arvoja, päämääriä ja seurauksia pohti tällöin Petri Ylikoski. Helena Kahiluoto keskittyi esityksessään luomututkimuksen erityispiirteisiin. (lisää…)
Maa- ja metsätalousministeriön asettama luonnonmukaisen elintarviketuotannon yhteistyöryhmä ehdottaa väliraportissaan 16.2.2004, että EU:n maatalouspolitiikan uudistamista koskevissa selvityksissä ja tilavertailuissa tarkastellaan vaihtoehtoja myös luonnonmukaisen tuotannon kannalta. Lisäksi esitetään mm. luomukotieläintuotannon edistämistä erillisen tuen avulla. (lisää…)
Luomustrategiatyöryhmän loppuraportissa vuodelta 2001 pidetään tavoiteltavana Suomen maatalouden kehitystä, jossa luonnonmukaisesti viljelty peltoala olisi vähintään 10 prosenttia viljelyalasta vuonna 2006. (lisää…)
Kansainvälinen luonnonmukaisen maataloustutkimuksen seura perustettiin Berliinissä, Saksassa 20.6.2003. Perustamistilaisuuteen osallistui noin 100 tutkijaa kaikista maanosista. Tutkijat edustavat monia tieteenaloja kuten esimerkiksi maataloutta, yhteiskunnallista tutkimusta sekä eläinlääketiedettä ja ravitsemustieteitä. (lisää…)
