Mars-puna-apilaa.Tervetuloa LUOMUTIETOPANKKIIN!

Sivustolta löytyy käytännön tietoa pellolta pöytään, tietoa maan kasvukunnosta ja työkaluja maan kasvukunnon hoitoon sekä uutisia ja muuta tietoa meiltä ja maailmalta.
Sivustoa ylläpitää Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.

Puna apilalla terveellisempää maitoa

 Ihmisravitsemuksessa α-linoleenihappo on linolihapon ohella välttämätön rasvahappo.

Maidossa sen pitoisuus nousee puna-apilaruokinnalla kaksin-kolminkertaiseksi heinäkasviruokintaan verrattuna. Pitoisuuden nousu maitorasvassa muuttaa maidon rasvahappokoostumusta terveydelle edullisemmaksi. Aiheesta esitelmöi Helsingin yliopiston kotieläintieteen laitoksen professori Aila Vanhatalo Luomupäivillä 13.2.2006 Helsingissä. (lisää…)

EU:n luomuasetusluonnos ministerineuvoston käsittelyyn

EU komission esitys EU:n luomuasetuksen uudistamiseksi on annettu ministerineuvoston käsittelyyn tammikuun 6.pv kokouksessa. Uusi ehdotus koskee luonnonmukaista tuotantoa, eikä pelkästään pakkausmerkintöjä. Ehdotus ei koske aterioiden valmistusta ja myyntiä loppukuluttajalle suurkeittiöissä. (lisää…)

Siirtymisen esteet luomuvihannesviljelyyn kartoitettu Saksassa

Puutarhatilojen siirtymiseen luomuviljelyyn vaikuttaa maatiloja enemmän luomutuotteiden markkinointimahdollisuudet pitkällä tähtäimellä. Tukien merkitys on varsin vähäinen. Tämä ilmenee Humboldt- yliopistossa Berliinissä tehdyssä puutarhatilojen luomuun siirtymisen esteitä kartoittavassa tutkimuksessa. (lisää…)

Puna -apilalla on potentiaalia

 Puna-apilalla on biologisen typensidontakyvyn ansiosta keskeinen rooli luomutuotannossa. Sen kiinnostavuus myös tavanomaisessa viljelyssä lisääntyy typpilannoitteiden kallistuessa energian hinnan nousun myötä.  Puna-apilan ominaisuudet viljelyn, korjuun, säilönnän ja ruokinnan suhteen tuleekin ottaa huomioon, kun pyritään hyödyntämään puna-apilan positiivisia ominaisuuksia typpitalouden järjestämisessä, sanoi tutkija Aila Vanhatalo Helsingin yliopiston kotieläintieteen laitokselta Maataloustieteen päivillä. (lisää…)

Antibiootteja löytyy vihanneksista

Eläimille käytettävien antibioottien jäämiä on löydetty vihanneksista. Löydön ovat tehneet Minnesotan yliopiston tutkijat. Eläinten lääkintään käytettävät antibiootit voivat siten siirtyä ihmisravinnoksi käytettäviin kasveihin. (lisää…)

Kestävä kehitys yhteinen haaste maaseudulla ja kaupungeissa

Suomen haasteena on tuottaa kaksi kertaa enemmän käyttämällä vain puolet tuotantopanosten nykyisestä määrästä. Tähän tarvitaan tuotantomenetelmien monipuolista kehittämistä sekä kulutustottumusten muutoksia. Näin sanoi kansleri Kari Raivio Helsingin yliopistosta maaseudun ja kaupunkien välisten suhteiden reiluutta ja hyvinvointia käsitelleessä kansainvälisessä Rural-Urban-seminaarissa Mikkelissä 8.12.2005. Hän esitteli seminaarissa KULTU-työryhmän esityksiä kestävän tuotannon ja kulutuksen ohjelmaksi. (lisää…)

A I Virtasen typpikotovarainen viljelyjärjestelmä

A I Virtanen kehitti typpikotovaraista viljelyjärjestelmää Sipoossa sijaitsevalla Joensuun 38 hehtaarin tilallaan vuodesta 1933 lähtien. Kemian Nobel-palkinnon saannin perusteena erityisesti mainittu rehunsäilöntämenetelmän kehittäminen liittyi kiinteästi koko tilan typpiomavaraisuuden tavoitteluun.

Typpiomavaraisuuden hän jakoi kahteen osaan: omavaraiseen valkuaisruokintaan ja omavaraiseen typpilannoitukseen. Omavaraisessa typpilannoituksessa on omavaraisen typenhankinnan lisäksi tärkeää kotoisten lannoitteiden typen hyväksikäyttö. Täydellistä typpiomavaraisuutta helpompaa on vain jommankumman osa-alueen typpiomavaraisuus. (lisää…)

A I Virtasen Nobel-palkinnosta 60 vuotta

Joulukuun 10. tuli kuluneeksi 60 vuotta siitä, kun professori Artturi Iivari Virtanen sai Ruotsin kuninkaalliselta tiedeakatemialta kemian Nobel-palkinnon. Palkinto myönnettiin maatalouden ja ravintokemian keksinnöistä, erityisesti rehunsäilöntämenetelmän kehittämisestä.

A.I. Virtasta voidaan pitää suomalaisen biokemian ja ravitsemustieteen isänä. Suomalaisen säilörehun, voin ja juuston laatu perustuvat pitkälti Virtasen työryhmän tutkimustyöhön. (lisää…)