Puna -apilalla on potentiaalia

 Puna-apilalla on biologisen typensidontakyvyn ansiosta keskeinen rooli luomutuotannossa. Sen kiinnostavuus myös tavanomaisessa viljelyssä lisääntyy typpilannoitteiden kallistuessa energian hinnan nousun myötä.  Puna-apilan ominaisuudet viljelyn, korjuun, säilönnän ja ruokinnan suhteen tuleekin ottaa huomioon, kun pyritään hyödyntämään puna-apilan positiivisia ominaisuuksia typpitalouden järjestämisessä, sanoi tutkija Aila Vanhatalo Helsingin yliopiston kotieläintieteen laitokselta Maataloustieteen päivillä.

 Tutkimus kuuluu osana MMM:n rahoittamaan Luomututkimusohjelman projektiin ”Puna-apila tehokkaasti luomumaidoksi”.

 Puna-apilan säilöntä säilörehuksi onnistuu esikuivatuksen ja säilöntäaineen avulla. Pidemmälle esikuivatun rehun säilönnässä voidaan käyttää myös biologisia säilöntäaineita. Seokset heinäkasvien kanssa lisäävät lehmien säilörehun syöntiä sekä maitotuotosta ja valkuaistuotosta heinäkasvisäilörehuihin verrattuna.  Puna-apila lisää monityydyttämättömien rasvahappojen (erityisesti linoleeni) pitoisuutta ja vähentää palmitiinihapon pitoisuutta.

 Pienillä (alle 10 kg) väkirehutasoilla väkirehun määrän sekä täydennysvalkuaisen laadun ja tason vaikutus tuotosvasteisiin on yleensä ollut samanlainen riippumatta siitä onko perusrehuna ollut puna-apilaa sisältävä vai puhdas heinäkasvisäilörehu.

 Puna-apilan käyttöä säilörehunurmissa kannattaakin lisätä, koska sillä on hyvät maidontuotanto-ominaisuudet, se vaikuttaa edullisesti maitorasvan rasvahappokoostumukseen sekä säästää typpilannoituskuluissa. Puna-apilaa kannattaa käyttää seoksena heinäkasvien kanssa.

 http://www.smts.fi/esit06/1004.pdf

 17.1.2006 Teksti: Jukka Rajala