Raportti: Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina

Maan kasvukunto on monipuolinen ja vaikeasti mitattava kokonaisuus, joka kattaa biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia osatekijöitä. Se vaikuttaa ratkaisevasti saavutettuihin satotasoihin ja edelleen käytettävien tuotantopanosten hyötysuhteisiin, viljelyn kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Kasvukuntoa voi jokainen selvittää myös omatoimisesti pellolla uuden raportin ohjeiden avulla. Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina – raporttiin on koottu erilaisia maan kasvukunnon havaintomenetelmiä sekä tuloksia niiden soveltamisesta.

Peltomaa on monimutkainen järjestelmä, jonka kokonaisvaltainen hallinta vaatii uudenlaista osaamista sekä uusia työkaluja ja käytäntöjä.

Maan rakenne kasvukunnon avain
Maan rakenne vaikuttaa suuresti juuriston kasvuun, ravinteiden ja veden ottoon sekä kaasujen vaihtoon ja edelleen pieneliötoimintaan, kertoo raportin kirjoittaja, OSMO-hankkeessa työskentelevä yliopistotutkija Tuomas Mattila Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Maan rakenteesta ja kasvukunnosta voidaan saada varsin paljon tietoa, kun havaintoja tehdään oikeista asioista. Havaintojen tekoon jokaisen viljelijän ja neuvojan kannattaa paneutua, korostaa erikoissuunnittelija Jukka Rajala, OSMO-hankkeen vetäjä ja yksi raportin tekijöistä. Nyt julkaistavan raportin ohjeiden avulla se onnistuu jo varsin pitkälle.

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin juuri julkaisemaan raporttiin Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina on koottu erilaisia maan kasvukunnon havaintomenetelmiä sekä tuloksia niiden soveltamisesta. Raportti on tuotettu osana OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta.

Havaintomenetelmiä kehitetty käytäntöä palvelevaksi
Havaintomenetelmiä on ollut käytössä tutkimuksessa ja neuvonnassa jo 1900-luvun alkupuolelta, mutta 2000-luvulla niitä on kehitetty edelleen. Kehityksen lopputuloksena on useita menetelmiä, joiden avulla voidaan havainnoida peltolohkoja ja tuottaa luotettavaa tietoa lohkojen välisistä eroista ja kasvukunnon muutoksista yksittäisillä lohkoilla.

Tässä raportissa esitellään joukko havaintomenetelmiä ja tuloksia menetelmien soveltamisesta 24 koelohkolle kolmen vuoden aikana. Havaintomenetelmillä saatuja tietoja myös verrataan lohkoilta tehtyihin mittaustuloksiin. Raportissa on runsaasti havainnollisia kuvia, joiden avulla lukija voi kehittää omia havainnointitaitojaan.  Havaintomenetelmät soveltuvat monipuolisesti viljelijöille, neuvontaan ja tutkimukseen.

Hyvärakenteisessa maassa juuret kasvavat hyvin, suoraan ja tuuheiksi, kasvi saa alhaisemmastakin ravinnepitoisuudesta riittävästi ravinteita. Ja käytettävien lannoitteiden hyötysuhteet paranevat. Viljelijän kannattaakin seurata maan rakenteen kehitystä säännöllisesti, sanoo Jukka Rajala.

Raportti:
Tuomas J. Mattila, Jukka Rajala ja Ritva Mynttinen: Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 197. 60 s. pdf, 3,5 Mb

Tulosta ohjeet Maan rakenteen aistinvaraiseen arviointiin MARA kortti 2019

Tulosta MARA kortti ilman sanoja 2019

Lisätietoja:
Jukka Rajala, erikoissuunnittelija, OSMO-hankkeen projektipäällikkö
Ruralia-instituutti
Puh. 044 303 2210
Sähköposti: jukka.rajala@helsinki.fi

Tuomas Mattila, yliopistotutkija OSMO-hankkeessa
Ruralia-instituutti
Puh. 040 7432 412
Sähköposti: tuomas.j.mattila@gmail.com

OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanketta toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja ProAgria Länsi-Suomi. Hanketta rahoittavat Varsinais-Suomen ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014-2020, Vesiensuojelun ja ravinteiden kierrätyksen erillisrahoituksella, Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, Soilfood Oy, Tyynelän Maanparannus Oy, Ecolan Oy, viljelijät sekä Luomusäätiö ja Rikalan Säätiö.


Maan rakenteen aistinvarainen arviointi (MARA)
Ajankohta: kasvukaudella tai välittömästi kasvukauden jälkeen, kun maa on sopivan kuivaa ja murenee (muokkautuu).
Ota useampia näytteitä samantyyppisiltä lohkon osilta, vähintään 3-5 kpl
Kaiva pellosta lapion levyinen ja syvyinen noin 15 cm paksu pystysuuntainen mahdollisimman murtumaton näyte.
Aseta näyte lapiossa vaakasuoraan maan pinnalle tai alustalle.
Avaa näytettä varovasti käsin.

Havainnoitavia asioita:

  • Kerroksellisuus
  • Murut, kokkareeet ja paakut
  • Murujen laatu (pyöreähköjä ja huokoisia aitoja muruja vai tiiviitä särmikkäitä monisärmiöitä)
  • Kokkareiden koko, muoto ja murenemisherkkyys sormin ja käsin puristellen.
  • Juuriston kasvutapa ja tuuheus
  • Maan huokoisuus
  • Lierojen esiintyminen
  • Maan väri – sinertävät sävyt kertovat hapettomuudesta
  • Arvioi erikseen jokaisen eri kerroksen rakennetta ja anna pisteitä Maan rakenteen aistinvarainen arviointi (MARA)-kortin ohjeiden ja esimerkkikuvien avulla.

Täydentäviä havaintoja:

  • Puna-apila kasvaa salaojan kohdilla poutavuonna paremmin kuin muualla pellolla eroista maan rakenteessa johtuen.

    Murukestävyys kuoppalevytestillä

  • Pintakerroksen vedenimeytymiskyky pullotestillä
  • Ruokamultakerroksen vedenimeytymiskyky kattilatestillä
  • Salaojituksen toimivuus havainnoimalla pohjaveden korkeutta noin 0,5 m syvyisistä kuopista ja mittaamalla veden virtaamaa laskuaukoista
  • Maaperän mikrobiaktiivisuus määrittämällä mm maahengitys esim. pellolla maahengitystestinä tai
    laboratorioon lähetetystä maanäytteestä hiilidioksidin tuottotestinä

Mailasen juuri on kääntynyt kasvamaan vaakasuoraan noin 20 cm syvyydessä tiiviin pohjamaan yläosan takia.

Yleisiä havaintoja maan kasvukunnosta:

  • Kasvuston erojen havainnointi satelliitista ja kuvauskopterilla otetuista ilmakuvista ja väärävärikuvista
  • Orastumisen ja kasvuston tasaisuus
  • Kasvuston rehevyys ja vihreys
  • Maan pinnan suojaus kasvipeitteisyydellä/karikkeella
  • Maan kuivuminen keväällä kylvökuntoon ja sateen jälkeen
  • Satelliitista ja kuvauskopterilla otetut ilmakuvat ja väärävärikuvat

 

 

Rosopintainen, huokosia sisältävä kokkare, joka hajoaa helposti puristettaessa. Rakenne on tyyydyttävä.

Sileäpintainen, tiivis kokkare, jonka murtamiseen tarvitaan runsaasti puristusvoimaa. Rakenne on huono.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lue lisää OSMOsta ja tutustu muihin maan kasvukuntomateriaaleihin

 

 

 

 

 

Huokoisia aitoja muruja, vasemmalla kädessä. Keskellä 5×7 mm pyöreähkö, rosopintainen, huokoinen aito muru ja oikealla sen osasuurennos, jossa näkyy runsaasti isoja ja pieniä huokosia. Maamurujen huokoisuus lisää maan kykyä varastoida vettä ja ravinteita paljon suuremmaksi sekä tarjoaa pieneliöstölle runsaasti tarttuma- ja kasvupinta-alaa sekä tasaisen kosteat olosuhteet. Murujen sisällä ravinteet ovat suurelta osin turvasta sateiden huuhtovalta vaikutukselta.

 

 

 

 

Tiiviitä sepelimäisiä muruja eli monisärmiöitä, vasemmalla kädessä. Keskellä 5 mm pitkä muru ja oikealla osasuurennos sen tiiviistä pinnasta.

 

Lue lisää OSMOsta ja tutustu muihin maan kasvukuntomateriaaleihin

Sivun toteutus: Jukka Rajala