Ravinteiden kauppataseet nautakarjatilojen ravinteidenkäytön kuvaajina

Tutkimuksessa selvitettiin kauppataseiden avulla typen, fosforin ja kaliumin käyttöä Etelä-Savossa kuudella nautakarjatilalla. Seuranta jatkui viisi vuotta. Tiloista kaksi viljeli tavanomaisesti, tosin apilanurmia hyväksi käyttäen, kaksi tilaa siirtyi tutkimuksen aikana luomuun ja kaksi tilaa oli viljellyt jo vuosia luonnonmukaisesti tai siihen verrattavalla menetelmällä. Tutkimusaineistona käytettiin paljolti tilojen verokirjanpitoa sekä karjantarkkailutuloksia.

Ravinteiden kauppataseella määritetään tilalle ostetut ja sieltä ulos myydyt ravinteet: kauppatase = ostopanos – myyntituotos. Kauppatase helpottaa ravinteiden käytön suunnittelua etenkin luomutiloilla, joissa ravinnetalous edellyttää kierrätystä. Ravinnetaseen panoksen ja tuotoksen erotuksena on usein ylijäämä, joka joutuu ravinnekuormituksena ympäristöön tai pidättyy maaperään.

Maatalouden ympäristöpolitiikka heijastui tutkimuksessa selvästi maatilojen ravinteiden käyttöön. Fosforivero vähensi tavanomaisilla tiloilla väkilannoitefosforin käyttöä. Kesannointivelvoite lisäsi rehujen ostoa ja sen myötä ravinneylijäämää sekä ravinnekuormitusta. Luomutiloilla siirtymävaihetuki kohotti biotiitti- ja apatiittikivijauheiden käyttöä. Luomuun siirtyneet lypsykarjatilat ostivat karkearehua tilan ulkopuolelta, jolloin tiloille tulevan kaliumin ja typen määrät lisääntyivät selvästi. Karjanlanta ja viljelymaahan lisätyt kivijauheet sisälsivät siten luomutilojen ravinneylijäämän.

Tutkimuksessa ei mitattu apilanurmien biologista typensidontaa, vaan sen määrä arvioitiin. Ravinteiden kauppataseen ja maan helppoliukoisten ravinteiden määrän yhteys osoittautui tässä tutkimuksessa varsin heikoksi. Fosforin ylijäämä väheni maatiloilla seurantakauden loppua kohti. Pitkään positiivisina pysyneet fosforin kauppataseet eivät näkyneet kuitenkaan maan helppoliukoisen fosforin suurempina pitoisuuksina. Maan helppoliukoinen fosfori väheni liki kaikilla tiloilla riippumatta fosforitaseesta. Biotiitti nosti maan vaihtuvan kaliumin pitoisuutta. (RiKo)
Lähde: MTT:n julkaisutietokanta Jukuri

Väisänen, J. 1996.
Ravinteiden kauppataseet nautakarjatilojen ravinteidenkäytön kuvaajina
Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja A 8. Jokioinen: Maatalouden tutkimuskeskus.
54 s.