REKO piristää elintarviketjuja

fbRuoka voi kulkea tuottajalta kuluttajalle lukemattomilla tavoilla. Yleisin tapa ei ole aina paras. Luovat tuottajat ja kuluttajat keksivät yhteistyölleen uusia toimintamalleja. Vuoden 2014 hittisovellus oli REKO.

Joulukuussa 2014 pedesöreläinen luomuviljelijä Thomas Snellman sai Foodia Awards -tunnustuksen pohjanmaalaiselta elintarvikeketjulta. Snellman on kehittänyt uudenlaisen kaupankäynnin tapaa Ranskassa tutkimiensa CSA (kumppanuusmaatalous)-toimintojen pohjalta. EkoNu hankkeessa työskennellessään Snellman hioi toimintatavan Suomeen sopivaksi. Keskeinen ajatus oli reilu kuluttaminen (Rejäl Konsumtion), josta Snellman keksi nimen REKO. Vuosina 2013 ja 2014 hän ja muutamat REKO-mallista kiinni ottaneet lähiruoka-aktiivit ovat perustaneet REKO-renkaita tehokkaasti. Alkuvuodesta 2015 renkaissa oli yli 20 000 jäsentä.

REKO yhdistää somekansan ja lähiruokatoimijat
Reko-renkaiden tilaukset tehdään etukäteen kunkin renkaan omalla Facebook-sivulla. Tuotteiden toimitus tapahtuu ennalta määrättyinä ajankohtina sovitussa paikassa: esimerkiksi aina kuukauden ensimmäisenä perjantaina, marketin parkkipaikalla klo 17-18. REKO-mallin hallinnon keveys on sen ehdoton valtti. Tuottaja ilmoittaa yhdellä Facebook päivityksellään mitä seuraavana jakopäivänä on tarjolla, millaisissa myyntierissä, millä hinnalla ja millä maksutavalla. Tilaajat vastaavat tähän viestiin kertomalla tilauksensa koon. Maksutapa vaihtelee. Jotkin tilaukset maksetaan etukäteen esim. tuottajan kotisivulta toimivasta myyntilinkistä pankkipalvelun kautta. Jotkin erät voi maksaa käteisellä -usein myös pankkikortilla. Jotkut tuottajat antavat myyntierän mukana laskun.

Päänvaivaa
Tuotteiden hinnoittelu ja myyntierien koko voivat aiheuttaa kysymyksiä. Kaupankäynnin ammattilaisia mietityttää osaako tuottaja lisätä markkinoinnin, laskutuksen ja pienten erien kuljettamisen kustannukset hintoihinsa. Asiakkaita voi puolestaan karsia se tosiasia, että lähimarketissa on kuitenkin käytävä useamman kerran viikossa. Ryhmän sopima jakopäivä tai kellonaika ei aina sovi kaikille. Tarjottu valikoima tuntuu suppealta tai myyntierien koko on itselle hankala. Jokainen REKO-rengas on kuitenkin oma toimijansa ja pystyy muuntautumaan. Rakentava, myönteiseen muotoon puettu kehittämisehdotus noteerataan kaikissa renkaissa varmasti niin myynti kuin tilaajapuolellakin.

Yhdistellen
Lähiruokatoiminta on onnistuessaan tavattoman mukavaa. Voimaantuminen tapahtuu hyvän ruuan äärellä niin monista asioista: tuoreista raaka-aineista, ystävällisestä, samansuuntaisesti ajattelevasta yhteisöstä, kiinnostavista tarinoista, hauskasta reseptiikasta, merkityksellisyyden tunteesta, ajanhallinnasta, jopa kiitollisuudesta. Ei mikään ihme, että REKO-renkaita perustetaan ja niihin löytyy innokkaita liittyjiä. Pieni kaupunki, jonka läheisyydessä on suoramyyntiin halukkaita maatiloja on optimaalinen REKO-ympäristö. Yksi ryhmä voi tämänastisen kokemuksen mukaan palvella pariatuhatta jäsentään, mutta jo viidelläsadalla jäsenellä tilauksia tulee viljelijöiden näkökulmasta kiinnostavan paljon.

Talous ja tulevaisuus
Taloudellisesti REKOissa pyöritetään tällä hetkellä satojen tuhansien eurojen liikevaihtoa vuosittain. Se voi kasvaa miljooniksi, kunhan ajatus leviää edelleen ja toimintamuodot hioutuvat. Suuremmassa kaupungissa voisi esimerkiksi olla kaupunginosa REKOja. Ajanhallinta kysymyksiä ajatellen työpaikkaliikenteen solmukohtien parkkialueet voisivat olla oivallisia jakopisteitä. Valikoima muokkaantuu asiakasryhmän mukaan. REKOn viehättävyys piilee raaka-aineiden tuoreudessa, tuottajakontakteissa ja omavaraisuusketjun tunnistamisessa: tukemalla asiakkuudellaan ”oman” viljelijän toimintaa voi suoraan varmistaa itselle maistuvan elintarvikkeen saatavuutta jatkossakin.

Teksti: Anu Tuomola

Tämä artikkeli on osa Kasvot luomulle -hankkeessa julkistettuja hyvät käytännöt -materiaaleja. Kaikista hyvät käytännöt materiaaleista on tehty kooste ja kaikista Kasvot luomulle -materiaaleista laaja listaus.

Aineiston tuottamiseen on saatu tukea Hämeen ELY-keskukselta EU:n maaseuturahastosta.