Ruokaturva

Ruokaturva vallitsee silloin, kun kaikilla ihmisillä, kaikkina ajankohtina, on fyysiset ja taloudelliset mahdollisuudet saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa, joka vastaa heidän ravitsemuksellisia tarpeitaan ja mieltymyksiään aktiiviseen ja terveeseen elämään.

World Food Summit 1996, IFOAM 2002

 

Maailmassa on ruokaa riittävästi kaikkien tarpeisiin.
Vuonna 1999 790 milj. ihmistä kärsi aliravitsemuksesta. 33 maassa keskimääräinen ravinnon kulutus jäi alle 2200 kcal/pv.
Samanaikaisesti 1200 milj. ihmistä söi yli tarpeen (Worldwatch Institute 2000).
”Ruokaa on olemassa tarpeeksi, jotta kaikkien tarpeet voidaan tyydyttää,
mutta sitä ei ole tarpeeksi tyydyttämään kaikkien ahneutta”.
Mahatma Gandhi

Noin kolmannes maailman viljasadosta käytetään kotieläinten rehuksi.
Määrä riittäisi noin 2500 milj. ihmisen ravitsemiseen.

Ruokavalion länsimaistuminen lisää ruuan tarvetta enemmän kuin väestönkasvu.
Kehitysmaissa noin +100 %
Kehittyneissä maissa noin +25 %

Köyhyys on tärkein syy aliravitsemukseen.
”Lähes 80 % aliravitsemuksesta kehitysmaissa kärsivistä lapsista 1990-luvulla eli maissa, jotka ylpeilivät ruoan ylituotannollaan”.
State of the World 2000

 

Maailman ruoasta yli puolet tuotetaan naisten toimesta, ja kehitysmaiden maaseuduilla noin 80 %.
Kuitenkin naisilla ei ole juurikaan maanomistusoikeutta, lainansaantimahdollisuuksia, neuvontaa eikä koulutusta.
FAO 1998

 

Tavanomaisen viljelyn ongelmia kehitysmaissa

  • Maan viljavuuden heikkeneminen
  • Monimuotoisuuden väheneminen ja ympäristön tilan heikkeneminen
  • Vesivarojen väheneminen tai pilaantuminen
  • Uusien tuholais- ja tautiongelmien syntyminen, resistenssin leviäminen

”Intiassa 30 % peltomaasta on kasteltua ja intensiivisesti viljeltyä, jossa noudatetaan vihreän vallankumouksen intensiivisiä viljelymenetelmiä. Näillä pelloilla maan tuottokyky on kääntynyt laskuun.

70 % pelloista kuivan alueen peltoa, jossa maan tuottokyky on alhainen. Niillä alueilla pienviljelijät harjoittavat perinteistä viljelyä. Suuret ulkoiset panokset eivät juuri nosta tuottavuutta näillä marginaalisilla pelloilla. Suurten tuotantokustannusten, hankittujen tuotantopanosten ja kasvavien velkojen paineessa monet köyhtyneet viljelijät ovat päätyneet itsemurhaan Intian kahdessa eteläisimmässä osavaltiossa.”
(Mahale 2001)

GMO-kasveja tarjotaan ratkaisuksi samoin perustein kuin vihreää vallankumousta.
Mutta ko tekniikka sopii erityisen huonosti kehitysmaiden olosuhteisiin.

”Ongelmaa ei voida ratkaista käyttämällä samanlaista ajattelua, joka tuotti ongelmat.”
Albert Einstein

Luomumataloudella monia mahdollisuuksia:

  • Lisää satotasoja matalien tuotantopanosten alueilla
  • Säilyttää luonnon monimuotoisuutta ja luonnon resursseja maatiloilla ja lähiympäristössä
  • Lisää tuloja ja/tai pienentää kustannuksia
  • Tuottaa turvallista ja monipuolista ruokaa
  • On kestävää pitkällä tähtäimellä

Luomumaatalouden tulisi olla oleellinen osa ruokaturvan parantamista.

IFOAM Ruokaturva

Rundgren, G. 2002. Organic Agriculture and Food Security. Dossier 1. IFOAM 2002. ISBN 3-934055-14-1. 20 s.

http://orgprints.org/8302/1/Organic_Conference_Paper_Rosegrant_et_al.pdf

Teksti: Jukka Rajala