Ruotsi edelläkävijänä tuotteiden ilmastomerkinnässä

Ruotsissa saadaan markkinoille ensimmäiset ilmastomerkityt tuotteet. Tukholmassa 15. kesäkuuta pidetyssä seminaarissa julkistettiin ilmastomerkinnän säännöt ja ensimmäiset merkityt tuotteet. Päämääränä on kehittää sertifiointijärjestelmä, jonka perusteella elintarvikeketju voi tehdä ruoantuotannon ilmastovaikutuksia vähentäviä toimenpiteitä.

Ruoan ilmastomerkintä-projekti sai alkunsa kolme vuotta sitten KRAV:in ja Svenskt Sigillin yhteistyöstä. Myöhemmin mukaan ovat tulleet viljelijöiden kattojärjestö LRF ja yrityksiä: Lantmännen, Milko, Skånemeijerier ja Scan. KRAV ja Svenskt Sigill ovat työstäneet sääntöjä yhdessä elinkaarianalyysin, ilmastonmuutoksen ja elintarvikealan johtavien asiantuntijoiden kanssa. Ruotsin luomutarkkailujärjestö KRAV:illa on kunnianhimoiset tavoitteet ilmastomerkinnän suhteen.

– Aiomme rakentaa onnistuneesti ilmastokriteerit sisälle jo olemassa olevaan tarkkailujärjestelmäämme. Ensimmäisenä toteutetaan kasvihuoneviljely, jossa jo nyt 80 prosenttia KRAV-merkitystä kasvihuoneviljelystä läpäisee kriteerit. Kolmen vuoden sisällä tulevat kaikki KRAV-merkityt tuotteet läpäisemään ilmastokriteerit. Lupaa KRAV:in toimitusjohtaja Lars Nellmer. Ruotsalaisen ruoan laatumerkki Svenskt Sigill taas tarjoaa ilmastomerkintää ylimääräisenä vapaaehtoisena sertifiointina.

– Ruotsi voi olla edelläkävijänä muutoksessa yhteiskuntaan, joka perustuu uusiutuvaan energiaan ja minimoituun ilmastovaikutukseen. Tässä kehityksessä ruoan ilmastomerkintä voi näytellä tärkeää roolia. Politiikka ja kuluttajavalinnat yhdistämällä ohjataan kulutusta fossiilittomaan tulevaisuuteen, jossa toimivat luonnonvarojen suljetut kierrot. Ruotsin ympäristöministeri Andreas Carlgren korosti seminaarissa pitämässään puheessa. Merkinnän kriteereissä on otettu huomioon kokonaisvaltainen lähestymistapa. Merkinnän voikin saada vain jo tarkkaillusti kestävän kehityksen kriteerit huomioon ottavan tarkkailun, kuten KRAV:in tai Svenskt Sigillin, kanssa.

– Vaarana on, että kuluttajalla on liian paljon valittavaa erilaisten kriteerien kesken. Tuomalla ilmastonäkökulma jo olemassa olevaan ympäristömerkintään on hyvä tapa helpottaa kuluttajan ilmastoystävällisiä valintoja, kertoi johtaja Maria Ågren Naturvårdverketistä.

Ilmastovaikutusten kokonaisvaltainen arviointi on hankalaa. Maiden virallisissa tilastoissa ei esimerkiksi näy ulkomailta tuotujen keinolannoitteiden valmistuksen päästöjä. Ruotsin ilmastomerkin kriteereissä otetaan huomioon kaikki elintarvikeketjun toimenpiteet, joilla on ilmastovaikutuksia. Toisaalta ilmastovaikutuksista tiedetään vielä vähän ja paljon tutkimusta on käynnissä. Christel Cederberg SIK tutkimuslaitoksesta piti myönteisenä ilmastomerkinnän laatuajattelua, jossa sääntöjä voidaan muuttaa sitä mukaa, kun tutkimustietoa ruokaketjun eri osien ympäristövaikutuksista saadaan. Näin merkinnällä on todella alaa ja kuluttajavalintoja ohjaava vaikutus.

Lisätietoa: www.klimatmarkningen.se

Teksti: Marja Nuora

Artikkeli on kirjoitettu Maa- ja metsätalousministeriön myöntämällä rahoituksella.