Sitran Lähiruokaselvitys tukee yrittäjiä lähiruuan markkinoinnissa

Sitran selvitys ennustaa lähiruoalle uudenlaisia kuluttajien verkkopalveluita, pieniä tukkuja, tuoretukkutoreja sekä monimuotoisia toimitus- ja kuljetusmalleja. Ostohalukkuus lähiruoalle on olemassa, mutta tehokas ja välikäsiä vähentävä jakelu- ja logistiikkajärjestelmä odottaa vielä käyttöönottoa.  Niin Euroopan kuin Yhdysvaltojenkin luomuruokamarkkinoiden kehitys on ollut vauhdikasta. Lähiruoan kysynnän ennakoidaan kolminkertaistuvan viiden seuraavan vuoden aikana.

Lähiruoka on Suomessa vielä marginaalissa ja melko vaikeasti saavutettavissa. Elintarviketeollisuus ja suuret kauppaketjut hallitsevat elintarvikemarkkinoita, joilla pienten erikoistuottajien ja -myymälöiden osuus on vasta alle yksi prosenttia.  

Sitran Maamerkit-ohjelman johtavan asiantuntijan Jyri Arposen mukaan lähiruoka ja isot ketjut eivät ole kilpailijoita, vaan markkinoilla on synergian mahdollisuus. Koska lähiruokamarkkina on elinkaarensa alkuvaiheessa, siellä on tilaa kilpailulle. Uusien vahvojen toimijoiden tulo markkinoille lisää kysyntää ja hyödyttää kaikkia markkinan toimijoita.  

Suomen lähiruokamarkkinan koko kasvaa selvityksen mukaan viidessä vuodessa noin 100–200 miljoonaan euroon. Vuonna 2008 se oli noin 74 miljoonaa euroa.  

Sitran Maamerkit-ohjelman teettämä Lähiruoka, nyt – trendistä markkinoille -selvitys on tarkoitettu työkaluksi uusille ja alalla jo toimiville yrittäjille lisäämään ymmärrystä toimialasta, sen dynamiikasta ja erityisesti siitä, mitä vaatimuksia, haasteita sekä uusia liiketoimintamalleja ja mahdollisuuksia alalla on.  

Lähiruoan valtteina tuoreus, kotimaisuus ja paikallisten yrittäjien tukeminen

Niin Euroopan kuin Yhdysvaltojenkin luomuruokamarkkinoiden kehitys on ollut vauhdikasta. Kuluttajilla on halua ostaa tuoreeksi, puhtaaksi, laadukkaaksi ja ekologiseksi mieltämäänsä ruokaa. Selvitykseen sisältyneessä kuluttajatutkimuksessa lähiruoan valteiksi nousivat lisäksi ruoan jäljitettävyys ja paikallisten yrittäjien tukeminen.   Kuluttaja on kuitenkin hintaherkkä: korkeamman hinnan täytyy tarkoittaa kuluttajalle tuoreempaa ja laadukkaampaa tuotetta. Lähiruoankin täytyy erottua ja olla tunnettu.  

– Jotta ala kasvaisi kuluttajien asenteiden lupaamalla vauhdilla, tarvitaan vahvoja brändejä ja toimijoita. Esimerkiksi suurien vähittäiskauppaketjujen mukaantulon myötä ala saisi tarvitsemiaan erilaisia rahoittajia ja rahoitusmuotoja, Arponen kertoo.  

– Nyt tarvitaan painopisteen siirtämistä tuotannosta kuluttajaan ja panostusten lisäämistä markkinointi- ja liiketoimintaosaamiseen.  

Monimuotoisia toimitus- ja kuljetusmahdollisuuksia

Lähiruokatoimittajat ovat pääosin pieniä maatiloja, jotka voisivat hyötyä yhteisestä jakelusta kuluttajille. Toinen mahdollisuus kustannustehokkaan logistisen ketjun rakentamiseen on lähiruoan tukkutoiminnan järjestäminen tai sen integroiminen olemassa olevien tukkuliikkeiden toimintaan. Riittävä toimitusvarmuus ja volyymi voidaan saavuttaa tuottajayhteistyön kautta.  

Arponen pohtii, miten pysyä mielikuvaltaan pienenä mutta skaalata toimintaansa.  

– Internetin yhdistäminen tehokkaisiin logistiikkapalveluihin tekee pienemmänkin liiketoiminnan pyörittämisen kannattavaksi. Myös shop in shop -ratkaisut ja pysyvä läsnäolo niiden kauppojen hyllyissä, joista kuluttajat muutenkin ostavat ruokansa, auttaisivat kasvamaan kannattavasti.  

Selvitys määritteli lähiruoan Suomessa tuotetuksi. Sillä on mahdollisimman lyhyt tuotantoketju, se on korkealaatuista ja tuoretta sekä ottaa huomioon ympäristönäkökulmat ja kestävän kehityksen. (Sitra) 

Lähiruoka, nyt – trendistä markkinoille -selvitys
Lähiruokaselvitys ppt-muodossa

www.sitra.fi/maamerkit