Suomibrändi: Järvet juotaviksi ja luomua pöytään

Suomen maatalouden ensisijaiseksi kehittämisstrategiaksi tulisi valita luonnonmukainen maa- ja elintarviketalous. Tavoitteena on, että puolet maataloudesta olisi luomutuotantoa vuoteen 2030 mennessä. Näin esittää Jorma Ollilan johtama Suomibrändi-valtuuskunta.

Ulkoministeri Stubbin vuonna 2008 asettaman maabrändi-valtuuskunnan tehtävänä oli luoda strategia, joka saa maailman kääntymään Suomen puoleen entistä useammin ja tehokkaammin.

Valtuuskunta nosti Suomelle ominaisiksi vahvuuksiksi suomalaisen yhteiskunnan toimivuuden, suomalaisten läheisen luontosuhteen ja maailman kärkiluokkaa olevan peruskoulutuksen. Ne ovat Suomen ylpeyden aiheita ja oikein käytettyinä myös tehokkaita työkaluja maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemisessa.

Valtuuskunta antaa raportissaan yli sata konkreettista tehtävää brändin vahvistamiseksi. Osa tehtävistä on osoitettu viranomaisille, osa yrityksille ja organisaatioille ja osa tavallisille suomalaisille.

 

Järvivedet juomakelpoisiksi
Mielikuva Suomesta maana, jossa metsien marjoja voi syödä ja vesistöistä voi juoda, on maailmalla vahva. Kuitenkin edelleen noin kolmannes Suomen vesistöistä on huonossa tilassa. Tavoitteena on kunnostaa 90 prosenttia vesistöistä sellaiseen kuntoon, että järvivesiä voi juoda.

Juomakelpoisuuden saavuttaminen vaatii välittömiä toimia. Asuinalueiden ja tehtaiden päästöjen kurissa pitämisen lisäksi täytyy vähentää myös maatalouden sekä metsien ja soiden ojituksen aiheuttamaa kuormitusta. Vesistöjen puhdistaminen vaatii maataloudelta merkittäviä muutoksia. Maataloudessa tulee mm. laajentaa suoja-alueita, vähentää lannoitusta ja lisätä syyskylvöjä.

 

Maataloudesta puolet luomua vuonna 2030
Suomibrändi-valtuuskunta asettaa luomutuotannon lisäämisen avainasemaan, koska se on myrkytöntä ja vähentää lannoitemääriä. Luomutuotannon ottamista maatalouden ensisijaiseksi kehittämisstrategiaksi valtuuskunta perustelee myös maailmantalouden epävakaudella, energian niukkenemisella sekä energian ja lannoitteiden hintojen nousulla sekä kasvavalla kulutuskysynnällä. Suomen ja suomalaisten maatilojen on vähennettävä riippuvuutta ulkoisista tuotantopanoksista. Tulee kehittää tuotantotapoja, jotka menestyvät maailmantalouden myrskyistä huolimatta. Omavaraisuuden lisäämisellä ja paikallistalouden vahvistamisella on suuri merkitys. Näin tuotantoa voidaan kehittää pitkäjänteisemmin.

 

Perustetaan Luomuinstituutti
Luomutuotannossa on oleellista ekologisten prosessien ymmärtäminen. Luomuun siirtymisen myötä painopiste siirtyy koneiden, lannoitteiden ja rehujen tuntemisesta enemmän esimerkiksi maaperän toimintojen ymmärtämiseen sekä esim. biologista torjuntaa tekevien hyönteisten tuntemukseen.

Ekologista tietämystä tulee lisätä. Sitä varten alan tietämystä ja osaamista tulee vahvistaa. Helsingin yliopisto ja MTT saavat tehtäväkseen perustaa yhteisen luomututkimuslaitoksen. Luomumaatalouden osaamista tarvitaan myös maailmalla. Laitos voi myös viedä luomumaatalouden osaamista maailmalle.
Raportti: Tehtävä Suomelle Maabrändiraportti 25.11.2010

Teksti: Jukka Rajala, Harri Hakala
Luomutietoverkko