Teollinen siipikarjatalous lintuinfluenssan syynä?

Pienimuotoista siipikarjan pitoa ja villilintuja on epäreilusti syyllistetty koko maailmaan levinneestä lintuinfluenssakriisistä. Ylikansallinen siipikarjateollisuus on ongelman varsinainen lähde ja viruksen hallintapyrkimyksissä tämä tulee ottaa lähtökohdaksi, sanoo Genetic Resources Action Internationali-järjestö (GRAIN) raportistaan, jonka se lähetti YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestölle FAO:lle helmikuun lopulla.

Teollinen siipikarjantuotanto ja siihen liittyvät markkinaverkostot ovat luoneet ihanteelliset olosuhteet H5N1-tyypin lintuinfluenssan kaltaisten tappavien virusten viihtyvyydelle. Päästessään tehdasmaisten tilojen tiheisiin kanapopulaatioihin, viruskannat voivat vahvistua nopeasti ja muuttua tappaviksi. Tartunnan saaneilta tiloilta leviää ilmateitse suuri määrä viruksia usean kilometrin säteelle ja kuljetus- ja kauppareitit levittävät tautia monenlaisiin kantajiin, kuten villilintuihin, untuvikkoihin, lihaan, höyheniin, haudottaviin muniin, kananmuniin, ulosteisiin ja siipikarjan rehuun.

-Yleisesti kiinnitetään huomiota muuttolintuihin ja takapihan kanoihin, ikäänkuin ne olisivat ongelman ydin, sanoo Devlin Kuyek GRAIN:sta.

-Ne eivät kuitenkaan ole patogeenisen lintuinfluenssan tehokkaita levittäjiä. Virus tappaa ne, mutta ei leviä tehokkaasti niiden välityksellä.

Esimerkiksi malesialaisissa kylissä kanojen kuolleisuus H5N1:een on vain 5 %, mikä osoittaa että viruksella on vaikeuksia levitä pienimuotoisten kanaloiden kautta. Myös Laosia ympäröivät alueet ovat laajasti infektoituneet, mutta Laosissa vain suuret tehdasmaiset tuotantoyksiköt, jotka ovat riippuvaisia Thaimaan suurista hautomoista, ovat saaneet tartuntoja. Laosin siipikarjasta 90 % tuotetaan pientiloilla paikallisin tuotantopanoksin, ja niistä vain suurtilojen läheisyydessä sijaitsevilla tiloilla on ilmennyt tartuntoja.

-Kohtaamme tätä tukevaa todistusaineistoa kerta toisensa jälkeen. Tappava lintuinfluenssa levisi teollisilta siipikarjatiloilta ympäristöön Hollannissa vuonna 2003, Japanissa vuonna 2004 ja Egyptissä vuonna 2006, selvittää Kuyek.

Aiemmin tänä vuonna Nigeriassa ilmenneet tartunnat alkoivat yksittäiseltä teollisen tuotannon tilalta, jonka omisti hallituksen ministeri ja kyseinen tila sijaitsi kaukana muuttolintujen esiintymisalueilta. Tilalle tuotiin haudottavaksi ulkomaisia munia ilman minkäänlaisia rajoituksia. Intiassa paikalliset viranomaiset tiedottivat, että H5N1 levisi maan suurimman siipikarjayhtiön, Venkateshwara Hatcheriesin kautta.

Kuuma kysymys on, miksi hallitukset ja kansainväliset toimijat, kuten YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO eivät lainkaan tutki kuinka teolliset maatilat ja niiden sivutuotteet, kuten rehu ja lanta, levittävät virusta. Sen sijaan nämä viranomaiset ovat käyttäneet kriisin tarjoamaa mahdollisuutta teollistaakseen siipikarjan tuotantoa yhä suuremmissa määrin. Viranomaiset tuottavat aloitteita ulkoilmakanaloiden kieltämiseksi, puristavat pientuottajat hengiltä ja tuottavat maatiloille geenimuunneltuja kanoja.

-Pientilalliset menettävät elinkeinonsa, maatiaiskanat hävitetään sukupuuttoon ja jotkut asiantuntijat toteavat, että olemme maailmanlaajuisen pandemian kynnyksellä, jossa miljoonat ihmiset voivat menettää henkensä, sanoo Kuyek jatkaen: Milloin hallitukset ymmärtävät, että suojellakseen siipikarjaa ja ihmisiä lintuinfluenssalta, täytyy näitä suojella maailmanlaajuisesti toimivalta siipikarjateollisuudelta?

Grain raportti 

 Teksti: Jukka Rajala