Terveellinen ruoka hyväksi kukkarolle ja ympäristölle -Kansanterveyslaitoksen tutkimus Ruotsista

Ruokavalion muuttaminen terveellisemmäksi säästää sekä rahaa että ympäristöä, osoittaa Ruotsin kansanterveyslaitoksen uusi tutkimus. Kuluttaja voi säästää jopa 750 euroa vuodessa puolittamalla epäterveellisten elintarvikkeiden kuten perunalastujen ja makeisten oston. Näin luomutuotteiden käyttö voidaan kaksinkertaistaa nykytasosta ilman ruokamenojen kasvua.

Ruokamenoista käytetään nykyisin 40 % epäterveellisten elintarvikkeisiin kuten välipaloihin, makeisiin, kekseihin, leivoksiin, kermaan ja virvoitusjuomiin. Kuluttaja, joka muuttaa tottumuksiaan säästää samalla myös ympäristöä. Epäterveellisiä ruokailutottumuksia käyttävä kuluttaja säästää 750 euroa vuodessa eli 28 % ruokamenoistaan vähentämällä puoleen epäterveellisten elintarvikkeiden ostamisen. Keskivertokuluttaja säästää 350 euroa ja tiukalla budjetilla ruokaileva opiskelija 100 euroa.

Parempi ja halvempi syöminen ei tarkoita pelkästään epäterveellisten ruoka-aineiden käytön vähentämistä. Viljatuotteiden, perunan, hedelmien, marjojen ja vihannesten käyttöä suositellaan lisättäväksi. Kulutustottumusten muutos mahdollistaa luomutuotteiden käytön kaksinkertaistamisen entisellä ruokabudjetilla. Mikäli maito, munat, peruna, viljatuotteet ja kahvi vaihdetaan luomuksi, ruokalasku kasvaa 75 euroa vuodessa.

Kansanterveyslaitos suosittelee myöskin rasvaisten pöytämargariinien käyttöä kevytlevitteiden asemesta. Sianlihan ja siipikarjan lihan käyttö suositellaan vähennettäväksi puoleen ja lisäämään laitumella kasvaneiden nautojen lihan käyttöä. Uusia suosituksia perustellaan ympäristösyillä. Kevytlevitteissä kuljetetaan paljon vettä turhaan. Laiduntavien eläinten lihan käyttö suosii biologista monimuotoisuutta.

Ruotsin kansanterveyslaitos on ensimmäistä kertaa tutkinut, kuinka kuluttajan ruokamenot muuttuvat, kun ravintotottumuksia muutetaan. Tutkimus perustuu Tukholman lääninhallituksen esitykseen ruokahuollon muuttamisesta paremmaksi terveydelle ja ympäristölle sekä maailmanlaajuisesti oikeudenmukaisemmaksi. Ohjeistus on nimeltään SMART ja sen mukaan tulisi käyttää kotimaisia elintarvikkeita tuontituotteiden asemesta, sekä valita hedelmät ja vihannekset vuodenajan mukaan.

Tutkimus luo perustaa uuden toimintasuunnitelman laadintaan kansanterveyden parantamiseksi ruokailutottumuksia muuttamalla ja väestön liikuntatottumusten lisäämiseksi. Suunnitelman tulee samalla edistää kestävää kehitystä.

Lähde:
Frugberg. J. 2005. Vad kostar hållbara matvanor? Statens folkhälsoinstitut 2005:17.

Esittely www.fhi.se/templates/Page____6731.aspx

http://www.luomu.fi/kulutus/uutisarkisto2006.htm#19

Teksti: Jukka Rajala