Luomutuottajat ja kuluttajat löytävät jo toisensa

munia-kennoonLuomutilat hyödyntävät sosiaalista mediaa ja luovat omia suoramyyntiketjujaan pitääkseen kannattavuuden kohdillaan. Samalla syntyy mahdollisuus kohdata tuottaja suoraan silmästä silmään.

Munia neljännessä polvessa

Kuorttisen luomukanala Joutsenossa markkinoi ja myy nykyään munansa suoraan kaupoille. Kananmunia tuotetaan neljännessä polvessa. Luomuhyväksyntä tilalla on ollut vuodesta 1998. Alussa munat myytiin rasioissa, nyt markkinoita valtaavat 30 munan kennot.
”Asiakkaat haluavat, että munat ovat kaupoissa kennoissa, jotka on ladottu trukkilavoilla oleviin laatikoihin. Niistä he sitten ottavat rasiaan tai pussiin sen, mitä tarvitsevat ja punnitsevat munat. Näin kuluttaja näkee, mitä hän ostaa”, 40 vuotta kanalaa pyörittänyt Juha Kuorttinen sanoo.

Aiemmin Kuorttisten pihasta saattoi tiettyinä päivinä ostaa itsepalvelumyymälästä munia ja jättää maksun. Keväästä 2014 alkaen suoramyyntiäkin on tehty 30 munan kennoina munakopista yhtenä päivänä viikossa. Omasta pihasta lähtee noin prosentti kaikesta myynnistä.
Tilalta voi ostaa kaikkia kokoluokkia eli isoja, pieniä ja sekundana luomumunia.Kananmunien myyntiä säätelee pakkaamoiden tekemä asetus, jonka mukaan yli 75 viikkoa munineiden kanojen munista ei makseta mitään.

”Kananmunat suurenevat kanan vanhetessa, eikä niiden kuori välttämättä kestä pakkaamista, mikä jarruttaa pakkaamoita. me pakkaamme ne käsin ja myymme kauppaan.”

Nyt suoramyynti osuu hyvin viikon ohjelmaan. Maanantai, tiistai ja keskiviikko ovat pakkauspäiviä, torstaina munia myydään pihasta asiakkaille ja perjantaina munia jaetaan kauppoihin eri puolille Itä- ja Etelä-Suomea.
”Vaikka kysyntä kasvaa, miten käy hinnoittelun. Ei tällä kultaa vuolla. Raakaan työhön pitää varautua.”

Juustola loi oman tuotantoketjun

Vuoden 2014 luomuyrityksenä palkittu Saloniemen juustola on kehittänyt Laitilassa 15 vuoden aikana omannäköisensä tuotanto- ja jakeluketjun. Kokonaan luomussa tila on ollut vuodesta 2011.

Kaikki juustolassa tarvittava maito tulee omalta tilalta, eikä siihen lisätä mitään. Itä- ja länsisuomenkarjan, ahvenanmaanlampaiden tai alkuperäisvuohien ruokinnassa ei käytetä rypsiä, rapsia eikä soijaa. Eläinten rehuna käytetään oman tilan hernettä, kauraa ja vehnää seoksena. Lisäksi ostetaan vähän härkäpapua. Lypsyssä on noin 20 lehmää ja 120 vuohta. Lisäksi tilalla on hevosia.

Ensimmäisen juuston nimi oli Emännän Omatahto ja toisen Isännän Lisäsisu. Alkuun emäntä kaupitteli juustoja kylmälaukusta torilla, sitten tuotteet pääsivät jo lähimarketteihin.
Nyt yrityksellä on 25 luomutuotetta, joita myydään suoraan ja 40 jälleenmyyjän kautta ympäri maan. Tarjolla on myös pastöroimatonta alkuperäisvuohien, lampaiden ja lehmien luomuraakamaitoa ja juustoja. Lisäksi tila tuottaa vuohenliha-juustowurstia ja myy tuoreena vuohenlihaa.

Tilalla on nykyään Leppäkerttu-merkki kertomassa vahvuuksista: tuotteet tehdään alkuperäiskarjan maidosta, työtä tekevät suomalaiset työntekijät, eläimet syövät kotimaista rehua ja omalla tilalla omista raaka-aineista valmistetut tuotteet matkaavat kuluttajille kotimaassa valmistetuissa pakkausmateriaaleissa.

Yritys kertoo tuotteistaan kotisivuillaan, toimittaa uutisblogia ja päivittää kuulumisia Facebook-sivustolle.
”Puhumalla olen saanut aikaan paljon. Tykkään puhua kaupassa asiakkaiden kanssa ja kertoa, miksi tuotamme luomutuotteita. Jos ajattelisimme tehdä vain bisnestä, meillä olisi vähemmän tuotteita.”

Lihalaatikot löytävät kotiovelle

Jokipiissä Valkaman luomutilalla kasvaa limousin-lihakarjaa. Kaikki viisi astujasonnia ovat puhtaita limousin-rodun edustajia ja emolehmät joko puhtaita tai risteytyksiä, koska silloin vasikoista kasvaa isompia. Kaikkiaan eläimiä tilalla on noin 250.

Aiemmin lypsykarjatilana toiminut tila on toimittanut luomuna pihvinaudanlihaa suoraan asiakkaille vuodesta 2012. Kaikkiaan myydään vuosittain yli 10 000 kiloa. Atrian luomunaudankasvattajiin kuuluvalla tilalla kasvaa hienoja, emolehmiä ja sonneja, joista osa myydään teuraaksi tilausten mukaan.

”Atrialle menee välityksen kautta muille tiloille erotetut puolivuotiaat sonni- ja hiehovasikat. Osan eläimistä myymme suoramyyntinä tilausten perusteella. Ennen kuin sonni lähtee teuraaksi, meillä on tilaukset suurimmasta osasta sen lihaa. Lasken eläimen painon perusteella, mitä lihaa on tulossa myyntiin”, emäntä Teija Valkama sanoo.

Eläimet kasvavat ja laiduntavat pihapiirissä. Tilalla ei ole kuitenkaan nähty järkevänä pitää omaa tilapuotia, vaan liha myydään valmiiksi pakattuina Piffipoxi (10 kg) ja Herkkupoxi (4 kg) -laatikoina sekä viiden ja kymmenen kilon jauhelihaerinä netin, kotisivujen ja Facebookin kautta tulleiden tilausten pohjalta. Lihapaketit toimitetaan asiakkaille kotiovelle ja rahat saadaan käteisenä tai tilille. Lisäksi myynnissä on limousin-täyslihasäilykkeitä.
”Kotiinkuljetuksessa alkutietojen löytäminen on haasteellista. Kotiinkuljetus vaatii 1-2 vuorokauden työpanoksen, johon kuuluu muun muassa kuljetusreitin ja aikataulun suunnittelua, laskutusta ja yhteydenpitoa asiakkaaseen. Kuljetusautoon on tehty oma kylmäsäilytyslaatikko, jossa kylmägeelit pitävät lämpötilan oikeana koko kuljetusketjun ajan. Vuorokaudessa on noin 20-30 kuljetusta.”

Teija ja Kari Valkama laskevat saavansa näin 1-1,5 euroa lisähintaa lihakilolle.
”Haluamme myydä parasta laatua. Asiakkaat näkevät halutessaan miten eläimet laiduntavat ja minkälaista elämää ne viettävät kylmäpihatoissamme. Meille sopii tällainen tapa toimia. Talvi ja syksy ovat helpompia toimia. Keväällä ja kesällä haasteena on oman ajan riittäminen, kun peltotyöt ovat hektisimmillään. Oppivuodet ovat kuitenkin takana ja paletti kunnossa.”

Kyyttötila hyödyntää Facebookia

Alavetelissä toimivan Kyyttötila Ylikallion mailla elelee kyyttöemoja noin 40, nuortakarjaa reilut 30 päätä ja lampaita noin 65. Lehmävasikat myydään eloon tai jätetään kotiin ja sonnit kasvatetaan lihaksi. Emäntä FM Anne Rintamäki on markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija, joten hänelle oli luontevaa kehitellä omannäköinen suoramyyntiketju.
”Mietimme, että meillä pitää olla tuote, jolla on hyvä ja riittävän erilainen tarina. Halusimme myydä lihan itse. Pääkaupunkiseudulla kyyttö on jo brändi, ja meistä maatiaisrodun kasvatus tuntui mielenkiintoiselta vaihtoehdolta.”

Ylikallion kyyttövasikat elävät ensimmäiset 6-8 kuukautta emonsa kanssa ja laiduntavat vähintään neljä kuukautta.
”Kuluttaja ei tiedä mielestäni tarpeeksi luomutuotannosta eikä hän välttämättä osaa verrata sitä tavanomaiseen tuotantoon. Luomutilojen pitäisi kertoa vahvuuksistaan eli omista luomurehuista, maan hyvästä kasvukunnosta, eläinten elinoloista ja hyvinvoinnista sekä tuotteiden laadusta. On myös pohdittava tarkkaan, mitä lupaa kuluttajille.”

Kyyttötila Ylikallion eläimet teurastetaan 35 kilometrin päässä Pienteurastamo Ab Tajma Oy:ssä. Eläimet kuljetetaan jo edellisenä päivänä teurastamolle, jossa niillä on tilavat odotustilat, heiniä ja vettä pienessä navetassa ja mahdollisuus toipua kuljetusstressistä.

Tila myy osan tuotteistaan Reko-mallin mukaan eli ottaa vastaan tilaukset vakuumipakatusta kyytönlihasta Reko-piirin Facebook-ryhmän kautta. Toimituksia ennalta ilmoitetuissa paikoissa on kerran viikossa ja talvella kerran kahdessa viikossa. Kyytönliha myydään lajitelmina, joista kolme kiloa on pienin ja 10 kiloa suurin. Lisäksi jauhelihaa myydään myös erikseen.
”Facebook toimii hyvin markkinointikanavana ja pääsemme sen ja asiakaskirjeiden avulla riittävään volyymiin. Lisäksi meillä on hyviä ravintola-asiakkaita, jotka ovat ajatelleet meitä pientuottajia ja voivat ottaa vastaan pieniäkin eriä.”

Markkinointia vasta suunnitteleville luomutiloille Anne Rintamäki vinkkaa, että kannattaa miettiä, mitä haluaa myydä, kenelle, missä ja miten.
”Oman toimintamallin muodostuminen vie aikaa. Kannattaakin aina silloin tällöin käydä läpi, mitä on tekemässä ja mihin tähtää. Lisäksi pitää vain rohkeasti tarjota tuotettaan ja kertoa sen vahvuuksista.”

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen

Tämä artikkeli on osa Kasvot luomulle -hankkeessa julkistettuja hyvät käytännöt -materiaaleja. Kaikista hyvät käytännöt materiaaleista on tehty kooste ja kaikista Kasvot luomulle -materiaaleista laaja listaus.

Aineiston tuottamiseen on saatu tukea Hämeen ELY-keskukselta EU:n maaseuturahastosta.