Uusi raportti: Kationinvaihtokapasiteetin määritys monipuolistaa viljavuustutkimuksen hyödyntämistä

Miten paljon maahan sopii ravinteita varastoon?  Raportissa paneudutaan maan kemialliseen viljavuuteen ja etenkin maaperän kykyyn varastoida ravinteita kasveille käyttökelpoiseen muotoon eli kationinvaihtokapasiteettiin (KVK) sekä maanparannuksen suunnitteluun KVK:n pohjalta. KVK-laskuri tarkentaa ja monipuolistaa viljavuustutkimuksen tulosten tulkintaa. Se parantaa myös tulosten hyödyntämistä tilakohtaisessa maanparannuksen ja lannoituksen suunnittelussa.
Raportin on julkaissut Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja se on tuotettu OSMO-hankkeessa.

Kationinvaihtokapasiteetti (KVK) kuvaa maan kykyä varata positiivisesti varautuneita ravinteita (kationeja) kasveille käyttökelpoiseen (vaihtuvaan) muotoon. Nämä ravinteet ovat turvassa huuhtoutumiselta.

Nyt julkaistavassa raportissa pyritään vastaamaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Mistä eri tekijöistä ravinteiden varastointikyky eli kationinvaihtokapasiteetti KVK riippuu? Millä eri tavoin se voidaan määrittää ja miten eri määritysmenetelmät eroavat toisistaan? Miten laskennallista KVK:n määritystä voidaan tarkentaa? Ja miten maalaji voitaisiin määrittää edullisesti ja tarkasti? Voidaanko KVK:n perusteella antaa kalkitussuosituksia? Kysymyksiin haetaan vastauksia sekä kirjallisuudesta että OSMO-hankkeen tilakoeaineiston avulla.

Keskeiset tulokset
Kationinvaihtokapasiteetti KVK voidaan joko mitata laboratoriossa tai määrittää laskennallisesti suomalaisen viljavuustutkimuksen tietojen avulla.
Suomalainen viljavuustutkimus tuottaa tarkemman arvion kuin maailmalla yleisemmin käytetty Mehlich 3 -uuttoon pohjautuva arviointi.
Laskennallinen KVK on samansuuntainen mitatun kanssa, mutta tuottaa keskimäärin liian alhaisia KVK:n arvioita. Raportissa esitetään parannuksia KVK:n laskentaan Suomen olosuhteisiin.

KVK määräytyy maan savespitoisuuden ja multavuuden perusteella, joten sen avulla voidaan tarkentaa maalajien määritystä sekä hahmottaa eroja maalajiluokkien sisällä. Näin esimerkiksi kalkitus voidaan suunnitella tarkemmin.

KVK-määritystä voidaan käyttää viljavuustutkimuksen tulosten tulkintaan etenkin Ca, Mg, K ja Na osalta. Tämä mahdollistaa tarkemman tulkinnan kuin maalajiluokkiin pohjautuva tarkastelu.

Monipuoliset kalkitussuositukset
Kationinvaihtokapasiteetin avulla muodostetut kalkitussuositukset ovat samansuuntaisia kuin muut tutkitut menetelmät. Mutta KVK:n perusteella voidaan laatia kalkitussuosituksia myös lohkoille, joiden pH on riittävä, mutta kalsiumin tai magnesiumin määrä on riittämätön.
Toisaalta KVK:n avulla voidaan myös arvioida lisättävän kipsin määrää tilanteissa, joissa on syrjäytettävä ylimääräistä magnesiumia maan rakenteen parantamiseksi.

KVK-laskurin avulla voidaan tarkentaa ja monipuolistaa viljavuustutkimuksen tulosten tulkintaa sekä parantaa tulosten hyödyntämistä tilakohtaisessa maanparannuksen ja lannoituksen suunnittelussa.

 

Nyt julkaistavan raportin sekä Kationinvaihtokapasiteetti-laskurin ovat laatineet yliopistotutkija Tuomas Mattila ja erikoissuunnittelija Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista  osana OSMO-hanketta.

Raportti
Mattila T.J. ja Rajala J. Kationinvaihtokapasiteetin määritys ja käyttö viljavuusanalyysin tulkinnassa. 2018. Raportteja 179. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti.  36 s.

Kationinvaihtokapasiteetin maaritys ja käyttö viljavuusanalyysin tulkinnassa. Mattila ja Rajala. Raportteja 179. 2018. 36 s.

Tutustu myös Kationinvaihtokapasiteetti-laskuriin 2018

 

Lue lisää OSMOsta