Vähemmästä enemmän ja paremmin – Ehdotus kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi

KULTU-toimikunta luovutti tänään ohjelmaehdotuksen kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi ympäristöministeri Jan-Erik Enestamille ja kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle. Ohjelma liittyy YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa vuonna 2002 tehtyyn päätökseen rakentaa kestävien tuotanto- ja kulutustapojen edistämiseen tähtäävä 10-vuotinen ohjelmakehikko. Suomen ohjelmaehdotus valmistui ensimmäisten joukossa maailmassa. Se esitellään lausuntokierroksen jälkeen hallitukselle ja kestävän kehityksen toimikunnalle alkusyksystä.

Toimikunta esittää 73 eri toimenpide-ehdotusta, joissa keskitytään löytämään ratkaisuja niille toimialueille, joilla on eniten vaikutuksia yhteiskunnan ekotehokkuuteen eli siihen, miten hyvinvointia tuotetaan entistä vähemmällä ympäristökuormalla.

Ohjelmaehdotuksen mukaan tulevaisuuden Suomessa tuotannon ekotehokkuus nousee koko tuoteketjussa ja on maailman kärkitasolla. Samalla syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja aloilla, jotka luovat hyvinvointia ja ympäristöinnovaatioita. Toimikunta pitää tärkeänä parantaa osaamista ja lisätä jalostusarvoa kotimaisten luonnonvarojen hyödyntämisessä muun muassa edistämällä luomutuotantoa, uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä ja puurakentamista.

Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan erilaisia ja uudenlaisia ohjauskeinoja. Kestävämmän kulutuksen ja tuotannon yhteiskunta edellyttää eri sektoreiden verkostoitumista ja vuoropuhelua, ympäristö- ja sosiaalisten innovaatioiden edistämistä, materiaalitehokkuuden asiantuntijapalveluja, taloudellisia ohjauskeinoja, julkisen sektorin esimerkkiä toiminnassa ja hankinnoissa sekä ympäristötietoisuuden edistämistä.

Suomessa on näyttöjä hyvistä ratkaisuista ja tuloksista, mutta myös haasteita. Näitä ovat hiilidioksidipäästöt, kulutettujen luonnonvarojen määrä sekä jätemäärät. Enenevässä määrin suomalaisen kulutuksen ja tuotannon vaikutukset syntyvät myös rajojemme ulkopuolella.

Ekotehokkuudesta kilpailuetua

Toimikunnan mukaan materiaalitehokkuuden tulee parantua oleellisesti ja luonnonvarojen käytön tuoteyksikköä kohden pienentyä. Energiankäytön kasvun pitäisi pysähtyä vuosikymmenen aikana. Uusiutuvan energian ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä lisätään edelleen. Materiaalitehokkuuden edistämiseksi ehdotetaan muun muassa perustettavaksi palvelukeskus, joka tarjoaisi palveluita elinkeinoelämälle ja koordinoisi materiaalitehokkuusneuvontaa.

Jatkossa tarvitaan myös lisää tietoa muun muassa jätteen synnyn ehkäisyn teknistaloudellisista mahdollisuuksista sekä toimialoista, joilla ekotehokkuuden parantamisessa on mahdollisuuksia. Tutkimusten tuloksia toimikunta ehdottaa hyödynnettäväksi esimerkiksi aloittamalla kiinnostuneiden sektoreiden toimijoiden, tutkimuslaitosten ja hallinnon kanssa vuoropuhelu, jossa laaditaan yhdessä energia- ja materiaalitehokkuutta sekä jätteen synnyn ehkäisyä koskevia tavoitteita. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi etsitään yhdessä uusia ratkaisuja ja innovaatioita sekä mahdollisesti uusia ohjauskeinoja.

Tarvitaan myös kokonaan uudenlaisia tapoja toimia, ekotehokkaita palveluita sekä innovaatioita ja teknologiaa. Ympäristöteknologian vahvat osaamisalueet tulisi tunnistaa ja suunnata rahoitusta innovaatioiden kehittämiseen sekä niiden markkinoille pääsyyn. Lähi­alueilla ja kehitysmaissa on tärkeää edistää ilmastonmuutosta hidastavia innovaatioita sekä lanseerata maaseudulle soveltuva teknologiaohjelmia.

Materiaalitehokkuuden edistämiseksi esitetään myös taloudellisia kannustimia ympäristöä säästävään korjausrakentamiseen sekä rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostamiseen. Siirtymistä käyttöveden ja lämmön huoneistokohtaiseen kulutukseen perustuvaan laskutukseen uudisrakentamisen ja putkiremontin yhteydessä pidetään yhtenä keinona kannustaa asukkaita energian tehokkaampaan käyttöön. Rakentamisessa on myös tarpeen edistää uusien tuotepalvelukonseptien sekä ympäristöjärjestelmien kehittämistä rakennusten ympäristömyötäisten jätehuolto-, jätevesi- sekä energiaratkaisujen käyttöönottamiseksi.

Julkinen sektori esikuvaksi

Julkinen sektori nähdään vaikutusvaltaisena suunnannäyttäjänä, sillä noin 15 % Suomen bruttokansantuotteesta käytetään julkisiin hankintoihin. Ne vaikuttavat tuotekehitykseen ja markkinoilla olevaan tuotevalikoimaan. Muita perusteita ympäristöystävällisille julkisille hankinnoille ovat muun muassa suorien kielteisten ympäristövaikutusten vähentäminen sekä taloudelliset hyödyt.

Toimikunta ehdottaa, että julkishallinto laatii hankintastrategiat vuoteen 2010 mennessä ja määrittelee strategioissa hankintojensa ympäristökriteerit. Tarkoituksena on saada kaikkiin julkisiin hankintoihin ympäristönäkökulma mukaan. Hankintojen ympäristötyön tueksi ehdotetaan Ekofoorumia, joka toimisi laajana tiedonvaihtoverkostona sekä kehittäisi työkaluja julkisille hankkijoille.

Ympäristökustannukset hintoihin

Toimikunta painottaa elämänlaatua tavaroiden sijaan muun muassa esittämällä palveluita, yhteiskäyttöä ja vuokrausta tukevien innovaatioiden kehittämistä. Toimikunta ehdottaa valmisteilla olevien ympäristöveroselvitysten pohjalta laadittavaksi pitkän tähtäimen poliittisia linjauksia verorakenteen uudistamiseksi. Uudistuksen lähtökohtana on luonnonvarojen säästävä käyttö, ympäristöhaittojen vähentäminen sekä innovaatioiden ja eko­tehokkaiden palveluiden kannustaminen.

Toimikunta pitää myös tärkeänä, että henkilöautoihin kohdistuva vuotuinen ajoneuvovero porrastetaan hiilidioksidipäästöjen mukaan. Raideliikenteen investointiohjelman toteutusta tulee nopeuttaa ja ohjelmaa laajentaa muun muassa rakentamalla Espoon metro sekä liittämällä Helsinki-Vantaan lentokenttä rautatieverkkoon.

Maatalouden ympäristötukijärjestelmä ehdotetaan kehitettäväksi uudella sopimuskaudella (2007-2013) tehokkaammaksi. Kohdennettua tukea tarvitaan mm. maatalouden vesiensuojeluun, luonnon monimuotoisuuden suojeluun, luonnonmukaisen tuotannon tukemiseen sekä ympäristöjärjestelmien käyttöönottoon. Ympäristötuen tasoa esitetään nostettavaksi kansallisen Itämeri-ohjelman mukaisesti 30 miljoonalla eurolla osana maataloustukijärjestelmän kokonaisuutta.

Tietoja ja taitoja kestävien valintojen tekemiseksi

Ympäristökasvatuksen edistämiseksi päiväkodeista koulumaailmaan esitetään joukkoa toimenpiteitä, jotka lisäävät motivaatiota sekä tietoja ja taitoja tehdä kestäviä valintoja. Toimikunta ehdottaa perustettavaksi verkostoa edistämään viestintää ja kampanjoita sekä koordinoimaan niukkoja resursseja kasvatuksessa ja koulutuksessa. ”Päättäjien kestävän kehityksen foorumia” esitetään perustettavaksi päättäjien perehdyttämiseksi ja kouluttamiseksi ajankohtaisiin kestävään kehitykseen liittyviin teemoihin. Mainonta- ja markkinointialan kanssa selvitetään mainonnan haitallisia vaikutuksia kestävän kulutuksen kannalta sekä keinoja niiden vähentämiseksi.

Laajapohjainen toimikunta luovutti yksimielisen ehdotuksen

Ympäristöministeriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriö asettivat marraskuussa 2003 laajan, eri sidosryhmien edustajista koostuvan toimikunnan (KULTU-toimikunta) valmistelemaan hallitukselle ohjelmaa kestävän kulutuksen ja tuotannon edistämiseksi. Tavoitteeksi työlle annettiin materiaalien ja energian käytön tehokkuuden lisääminen tuotteiden elinkaaren kaikissa vaiheissa sekä edistää ympäristökasvatusta ja ympäristöteknologiaan perustuvaa tuotantoa ja osaamista.

Toimikunnan puheenjohtaja on Helsingin yliopiston kansleri Kari Raivio ja varapuheen­johtajina toimivat ympäristöneuvos Antero Honkasalo ympäristöministeriöstä ja teollisuusneuvos Risto Ranki kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Toimikunnan muut 28 jäsentä edustivat eri ministeriöitä sekä teollisuuden, kaupan, kuluttaja-alan ja ympäristöalan järjestöjä. Toimikunnan ohjelmaehdotus on yksimielinen.

Lisätietoja:

KULTU-toimikunnan puheenjohtaja, kansleri Kari Raivio,
puh. (09) 191 22206
Ympäristöneuvos Antero Honkasalo, ympäristöministeriö,
puh. (09) 1603 9345
Teollisuusneuvos Risto Ranki, kauppa- ja teollisuusministeriö, puh. (09) 1606 3591
Ylitarkastaja Taina Nikula, ympäristöministeriö, puh. (09) 1603 9457 ja 050 305 6945

 >> Kansleri Kari Raivio 16.6.2005: Huomioita kestävän tuotannon ja kulutuksen kansallisen ohjelman laadinnasta (pdf 16 kb)
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=36885&lan=fi
>> KULTU-ohjelma Kari Raivion kalvoesitys 16.6.2005 (pdf 269 kb)
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=36884&lan=fi
>> Vähemmästä enemmän ja paremmin. Kestävän kulutuksen ja tuotannon toimikunnan (KULTU) ehdotus kansalliseksi ohjelmaksi
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=137632&lan=fi

http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/base.lsp?r=95098&k=fi&old=754&rapo=1240

Teksti: Jukka Rajala