VaihtoehtoNobelin rauhanpalkinto kanadalaisviljelijä Schmeiserille

Percy SchmeiserVuoden 2007 Right Livelihood Award palkinto –vaihtoehto Nobelin rauhanpalkinto – on myönnetty kanadalaiselle viljelijäpariskunta Percy ja Louise Schmeiserille. Ruotsalainen palkintoraati valitsi heidät, koska he ovat herättäneet maailman huomaamaan ne vaarat, joita voi aiheutua viljelijöille ja luonnon monimuotoisuudelle kaikkialla, missä gm-yhtiöt saavat kasvavaa jalansijaa ja markkinoivat gm-tuotteitaan aggressiivisesti. Raati palkitsi Schmeiserit heidän rohkeudestaan taistelussa luonnon monimuotoisuuden ja viljelijöiden oikeuksien puolesta, ja siitä että hän on kyseenalaistanut nykyisten patenttilakien ympäristöllisen ja moraalisen vääristymisen.

Oikeustaistelija

Percy Schmeiser on tullut tunnetuksi mm oikeustaistelustaan gm-suuryhtiö Monsanton kanssa. Hän sai vuonna 1998 Monsantolta kirjeen, jossa kerrottiin, että hänen pelloltaan oli löytynyt gm-rapsia, jota hän olisi kylvänyt ilman yhtiön myöntämää lisenssiä. Schmeiser ei ollut koskaan ostanut Monsanton siemeniä. Ilmeni, että siemenet olivat ilmeisesti tulleet tuulen mukana naapurin pellolta tai ohi ajaneesta kuormasta. Yhtiö vaati suuria korvauksia ja lisenssimaksujen maksamista. Yhtiö olisi valmis perumaan korvausvaatimuksensa, jos Schmeiser allekirjoittaisi sopimuksen tulevaisuudessa ostaa siemenet Monsantolta ja maksaisi niistä lisenssimaksut.

Tällaisiin ehtoihin Schmeiser ei halunnut suostua. Asia meni vuosiksi oikeuteen. Lopulta korkein oikeus totesi vanhojen patenttilakien perusteella Schmeiserin syyllistyneen sellaisten siementen kylvämiseen, jotka sisälsivät Monsanton patentoimia geenejä. Mitään korvauksia Schmeiserin ei määrätty maksamaan, koska hän ei ollut saanut niistä mitään taloudellista hyötyä.

Schmeiser kärsi tapauksesta suurta vahinkoa myös siksi, että hän oli vuosien ajan jalostanut omaa rapsilinjaansa, josta hänen nyt täytyi luopua.

Kanadan korkein oikeus teki tapauksen johdosta aloitteen patenttilain uudistamisesta.

Uusi saastunta ja oikeudenkäynti

Percy Schmeiser

Percy Schmeiser

Ensimmäisen oikeudenkäynnin jälkeen Schmeiser muutti viljelykasvejaan. Mutta hänen pelloltaan löytyi taas gm-rapsia. Hän pyysi Monsantoa poistamaan ne hänen pelloltaan. Monsanto lupasi poistaa ko kasvit, jos Schmeiser allekirjoittaisi sopimuksen, jolla hän luopuisi jatkossa kaikista oikeustoimista Monsantoa vastaan. Tällaisiin ehtoihin Schmeiser ei voinut suostua. Hän palkkasi väkeä kitkemään rapsit ja 430 euron laskun hän lähetti Monsantolle, joka kieltäytyi maksamasta laskua. Schmeiser nosti syytteen Monsantoa vastaan. Tapausta käsitellään oikeudessa seuraavan kerran tammikuun lopulla 2008.

Tapaukset nostivat julkisuuteen, että jokin yhtiö väitti patentoineensa elämää. Schmeiserin tapaus nosti myös tietoisuuteen, kuinka perinteinen siementen talousjärjestelmä ja käytännöt johtavat riippuvuuteen vain muutamasta kansainvälisestä suuryhtiöstä. Tämä kehitys on johtamassa siihen, että lopulta pari yhtiötä voisi hallita koko elintarvikeketjuja. Ja koko elintarviketuotanto olisi muutaman muuntogeenisen lajikkeen varassa. Se vähentäisi suuresti tärkeiden ravintokasvien geneettistä monimuotoisuutta sekä viljelijöiden taloudellista itsenäisyyttä, varsinkin kehitysmaissa.

Viljelijöiden kohtelu kovaa

Se miten Monsanto kohteli Schmeiseria, on yhtiön normaalikäytäntöä. Vuonna 2005 julkaistussa raportissa kerrotaan kuinka 147 viljelijää ja 39 muuta maatalousyrittäjää on joutunut oikeuteen Monsanton haastamina. Oikeudessa viljelijät on tuomittu maksamaan yhteensä 11 miljoonaa euroa korvauksia Monsantolle. Tyypillinen korvaussumma on ollut noin 285 000 euroa. Viljelijät olivat joutuneet tahattomasti syyllisiksi, koska gm-kasvien siemeniä tai siitepölyä oli lentänyt heidän pelloilleen tahattomasti tai heille oli myyty heidän tietämättään Monsanton patentoiman lajikkeen siementä. Koska tapauksiin sovellettiin patenttilakia, viljelijät todettiin teknisesti syyllisiksi.

Percy Schmeiser on toiminut lukuisissa luottamustoimissa osavaltiossaan sekä paikallistasolla. Hän on myös Kansainvälisen Tulevaisuuden Ruoka -neuvoston jäsen (International Commission on the Future of Food). Hän oli myös avainhenkilöitä muotoilemassa Tulevaisuuden Siementen Manifestia. Hän on kiertänyt puhumassa laajalti maailman eri puolilla.

Periaatteet

Percy Schmeiser korostaa 12 periaatetta maatalouden ja bioteknologian suhteissa:

  • 1. Kaikilla ihmisillä on oikeus ruokaan tai oikeus tuottaa sitä.
  • 2. Luonnon järjestelmiä tulee suojella siten, että ne voivat tuottaa terveellistä ruokaa.
  • 3. Ihmisillä on oikeus turvalliseen ja ravitsevaan ruokaan.
  • 4. Ei pitäisi asettaa säädöksiä, jotta estävät maita valvomasta elintarvikkeiden tuontia.
  • 5. Kaikilla on oikeus saada tietää, kuinka heidän ruokansa on tuotettu.
  • 6. Alueilla tulisi olla oikeus itse säädellä omaa maatalouttaan.
  • 7. Paikallista elintarvikkeiden tuotantoa ja kulutusta tulisi suosia.
  • 8. Alueellista biodiversiteettia täytyy suojella.
  • 9. Siemenet ovat yhteiseen hyvään kuuluva resurssi.
  • 10.Mitään elämänmuotoa ei pitäisi patentoida ja itämättömiksi jalostetut siemenet tulisi kieltää maailmanlaajuisesti.
  • 11. Vapaata oikeutta siementen vaihtamiseen tulee suojella
  • 12. Viljelijöillä tulisi olla oikeus pitää maansa vapaana geneettisestä saastunnasta.

Vuoden 2007 Right Livelihood Award palkinto jaettaan neljän palkinnonsaajan kesken. Palkitut osoittavat, että on olemassa käytännöllisiä ratkaisuja maailmanlaajuisten haasteiden kohtaamiseen.

Right Livelihood Award Foundation Säätiö on ruotsalainen hyväntekeväisyyssäätiö, joka on myöntänyt tämän Oikeudenmukaisen elinmahdollisuuksien palkinnon 123 palkitulle 56 maasta. Palkinnot jaetaan joulukuussa Ruotsin eduskunnassa kaikkien poliittisten puolueiden tukemana.

Right Livelihood Award

Schmeiserin kotisivut

Kiitospuhe 7.12.2007

Haastattelu

Teksti: Jukka Rajala