Viljelykasvien typen otto uuteen valoon

 

Seosviljan aktiivista juuristoaViljelykasvien juuret voivat ottaa maasta typpeä myös aminohappoina. Ei vain nitraattina ja ammoniumtyppenä, niin kuin tähän asti on yleisesti opetettu.  Nämä tulokset saatiin Sandra Jämtgårdin väitöskirjatutkimuksessa Ruotsin maatalousyliopistossa. Tutkimuksessa mitattiin vapaiden aminohappojen määriä eri tyyppisissä peltomaissa. Pitoisuudet ovat matalia, mutta otettujen aminohappojen tilalle vapautuu jatkuvasti uusia maan eloperäisen aineksen hajotessa.

Kasvit voivat ottaa aminohappoina olevaa typpeä yhtä paljon kuin kivennäistyppeäkin samoissa pitoisuuksissa. Juurten kyky ottaa aminohappoja on yhtä suuri kuin pieneliöstön kyky ottaa maasta aminohappoina esiintyvää typpeä.

Tutkimuksessa selvitettiin myös kasvien aminohappojen ottomekanismeja.  Juurissa on tiettyjä kuljetukseen erikoistuneita valkuaisaineita, jotka vastaavat aminohappojen otosta.  Kaksi erityyppistä valkuaisainetta vastaa valtaosin aminohappojen otosta. Toinen ottaa happamia ja neutraaleja aminohappoja, toinen ottaa emäksisiä.

Kasvit voivat myös sopeutua maassa vallitseviin olosuhteisiin. Kun tarjolla on runsaammin aminohappoja, kasvit aktivoituvat ottamaan niitä tehokkaammin.

Tutkimus osoittaa, että typen kierto maassa ja kasveissa on monimutkaisempaa kuin aikaisemmin on tunnettu. Aminohappojen otto voi olla peltoviljelyssäkin niin suurta, että se tulisi ottaa käytännön viljelyssä huomioon. Oppikirjatekstejä onkin tarpeen päivittää ravinteidenoton osalta.

Lähde:
Jämtgård, Sandra (2010) The occurrence of amino acids in agricultural soil and their uptake by plants. Doctoral diss. Dept. of Agricultural Research for Northern Sweden, SLU. Acta Universitatis agriculturae Sueciae vol. 2010:27.

Teksti: Jukka Rajala