Viljelykasvit sietävät luomussa enemmän rikkakasveja Rodale-instituutin tutkimus

Luonnonmukaisesti viljellen maissi ja soija sietävät huomattavasti enemmän rikkakasveja kuin tavanomaisessa viljelyssä. Lajike-erot voivat myös olla suuria. Osa lajikkeista näyttää ehkäisevän rikkakasvien kasvua ja eräät toiset lajikkeet pystyvät kilpailemaan rikkakasvien kanssa paljon heikkoja kilpailijoita paremmin.  Näin osoittavat Rodale-instituutissa Pennsylvaniassa tehdyt tutkimukset ja käytännön viljelykokemukset.

Rodale-instituutin pelloilla on jatkunut 25 vuoden ajan laaja viljelyjärjestelmätutkimus, jossa havaittiin, että luomukoeruuduilla rikkakasvien satoa alentava vaikutus oli pienempi kuin tavanomaisesti viljelyillä ruuduilla. Luomumaissilla rikkakasvien massa sai olla neljästä kuuteen kertainen tavanomaiseen verrattuna ja silti saatiin samansuuruiset sadot. Myöhemmin rikkakasvien merkitystä eri viljelymenetelmissä lähdettiin tutkimaan tarkemmin.

Keskeisiä kysymyksiä
1.Voidaanko saada suurempia satoja, jos rikkakasveja olisi vähemmän?
2.Voidaan löytää lajikkeita, jotka sietävät suurempia rikkakasvimääriä?

Rodale-instituutissa on tehty tutkimuksia soija- ja maissilajikkeiden kilpailukyvystä rikkakasveja vastaan luomuviljelyssä vuosina 2003 ja 2004. Rikkakasvit torjuttiin kummallakin kasvilla 3-5 toistetulla riviväliharauksella. Satoja verrattiin koejäseniin, joissa harausten lisäksi myös rivit pidettiin rikkakasvittomina kitkemällä.

Maissilajikkeiden välillä todettiin sääsuhteiltaan epäedullisena vuonna 2003 suuria eroja lajikkeiden kyvyssä kilpailla rikkakasvien kanssa. Satotaso oli alle keskitason. Rikkakasvittomina pidetyistä koejäsenistä saatiin lajikkeesta riippuen 8-60 prosenttia suurempia satoja pelkkään riviväliharaukseen verrattuna. Olosuhteiltaan edullisena vuonna 2004 satotaso oli korkea ja satoero rikkakasvittomien ja rikkakasvillisten koejäsenten välillä oli korkeintaan neljännes.

 

Iowa 3006 PR -soijalajike pärjää luomussa hyvin rikkakasveja vastaan.

Iowa 3006 PR -soijalajike pärjää luomussa hyvin rikkakasveja vastaan.

Soijalajikkeilla epäedullisena vuonna 2003 satoeroa oli 7-50 prosenttia. Edullisena vuonna 2004 satoerot olivat merkityksettömiä. Selvästi muita soijalajikkeita paremmin pärjäsi kumpanakin vuonna Iowa 3006 -lajike. Se osoittautui erityisen kilpailukykyiseksi lajikkeeksi luomuviljelyssä.

Maissilla rikkakasvien massa oli kumpanakin vuonna noin 2000 kg ka/ha. Eri lajikkeiden sadot kuitenkin vaihtelivat suuresti riippumatta rikkakasvipaineesta. Maissisadot olivat vuonna 2004 paljon suurempia, vaikka rikkakasveja oli yhtä paljon kuin vuonna 2003.

Soijalla rikkakasveja oli pelkällä harauksilla n 1500 kg ka/ha vuonna 2003, jolloin sadonalennukset olivat tyypillisesti n 35 %. Vuonna 2004 rikkakasveja oli noin 300 kg ka/ha, joka ei alentanut satoa millään lajikkeella.

Johtopäätelmät

  • Nämä alustavat tutkimukset osoittavat, että rikkakasvien torjuntakynnys voi vaihdella suuresti kasvista ja myös lajikkeesta riippuen.
  • Taloudellinen tulos vaihtelee lajikkeen kilpailukyvyn mukaan.
  • Lajikkeen kyvyllä kilpailla rikkakasvien kanssa on suurempi merkitys epäedullisissa olosuhteissa kuin edullisissa kasvuolosuhteissa.
  • Lajike-erot rikkakasvien siedossa voivat olla suuria. Eräät lajikkeet sietävät hyvin suuria rikkakasvimääriä ja toiset lajikkeet vaativat erittäin puhtaan pellon.
  • Luomuviljelyssä kilpailykykyisellä lajikkeella on suurempi merkitys rikkakasvien hallinnassa kuin tavanomaissa viljelyssä.

http://www.newfarm.org/depts/NFfield_trials/0705/weeds.shtml

Lajike-erot- tutkimus osoittaa huomattavia eroja lajikkeiden välillä kahden vuoden koetulokset
http://www.newfarm.org/depts/weeds/features/0905/weeds_rs.shtml

Teksti: Jukka Rajala