Yhdeksän mittaria maapallon kestävyydelle

Typen ja fosforin käyttömäärät pelloille ja päästöt vesiin sekä biologisen monimuotoisuuden väheneminen ovat maapallon kestävyyden mittareita. Näiden mittareiden tiettyjen raja-arvojen ylittäminen uhkaa ihmiskunnan elämää maapallolla. Nämä ovat esimerkkejä 28 kansainvälisesti tunnetun tutkijan esittämistä yhdeksästä maapallon kestävyyden mittarista.

Tutkimusta johtivat  Tukholman kestävyyden tutkimuslaitoksen tutkijat apunaan useiden muiden tutkimuslaitosten tutkijoita. Tutkijaryhmä esittää yhdeksän mittaria ja reunaehtoa ihmisen toiminnalle, joiden avulla maapallon kestävyyttä voidaan mitata.

Seitsemälle mittarille tutkijat ovat määrittäneet raja-arvot, joita ei tulisi ylittää: ilmaston muutos, ympäristön kemiallinen saastuminen, otsonikerroksen oheneminen, valtamerien happamoituminen, makean veden riittävyys sekä muutokset maan käytössä.

Tutkijat toteavat, että ihmisen toimintojen on pysyttävä annettujen rajojen sisällä, jotta vältettäisiin vakavat ympäristömuutokset. Kolmelle mittarille asetetut raja-arvot on kuitenkin jo ylitetty.
 
Ilmastonmuutoksessa ja ihmisen aikaansaamassa typen ja fosforin kierrossa sekä biodiversiteetin köyhtymisessä nämä raja-arvot on jo selvästi ylitetty. Samalla on ylitetty maapallon kestävyyden rajat. Turvallisten rajojen sisäpuolelle olisi palattava pikimmiten. Useita muitakin raja-arvoja ollaan lähestymässä huolestuttavaa vauhtia.

Lähde:
A safe operating space for humanity.  Rockström ym 2009.
Nature 461, 472-475 (24 September 2009) doi:10.1038/461472a;

Tiedeartikkeli, haastatteluja ja runsaasti tausta-aineistoja
Stockholms Resilience Centre

Teksti: Jukka Rajala