‘Alkutuotantomuuta’ arkisto

Luomulypsykarjan hoitoympäristö ja terveydenhoito

Heli Ahonen Juvan Muumaasta kertoi LuomuTIETOverkolle keväällä 2011 Juvan Muumaan karjanhoidosta, ja siinä erityisesti hoitoympäristöstä ja terveydenhoidosta. Muumaa on kolmen tilan yhteisnavetta, jossa vastuualueita on jaettu. Helillä ja miehellään Heikki Teittisellä on vastuullaan karja. Lue lisää »

Apilan ja nurmipalkokasvien taudit

Apilassa ja muissa viherlannoitukseen käytettävissä palkokasveissa on melko vähän niille itselleen haitallisia tauteja.  Asko Hannukkala MTT:ltä teki LuomuTIETOverkolle tietokortin näistä taudeista ja niiden hallinnasta. Lue lisää »

Luomuperunan taudit ja niiden hallinta

Taudit ja niiden hallinta ovat yksi perunan luomuviljelyn haasteista. Perunalla on monia vaarallisia kasvitauteja ja tuholaisia, joiden leviäminen maasta toi-seen halutaan estää. Näitä vaarallisia kasvintuhoojia ovat esimerkiksi vaalea rengasmätä, tumma rengasmätä, peruna-ankeroiset ja koloradonkuoriainen.
Asko Hannukkala MTT:ltä teki LuomuTIETOverkolle tietokortin perunan taudeista  ja niiden hallinnasta.
 
 
 

A I Virtasen typpikotovarainen viljelyjärjestelmä

A I Virtanen kehitti typpikotovaraista viljelyjärjestelmää Sipoossa sijaitsevalla Joensuun 38 hehtaarin tilallaan vuodesta 1933 lähtien. Kemian Nobel-palkinnon saannin perusteena erityisesti mainittu rehunsäilöntämenetelmän kehittäminen liittyi kiinteästi koko tilan typpiomavaraisuuden tavoitteluun.

Typpiomavaraisuuden hän jakoi kahteen osaan: omavaraiseen valkuaisruokintaan ja omavaraiseen typpilannoitukseen. Omavaraisessa typpilannoituksessa on omavaraisen typenhankinnan lisäksi tärkeää kotoisten lannoitteiden typen hyväksikäyttö. Täydellistä typpiomavaraisuutta helpompaa on vain jommankumman osa-alueen typpiomavaraisuus. Lue lisää »

Luomusikojen ruokinta

Kirsi Partanen kertoi LuomuTIETOverkolle luomusikojen ruokinnasta ja eri rehujen ominaisuuksista sekä ruokinnan suunnittelusta.

Luomusikojen ruokinnan on perustuttava ensisijaisesti omalla tilalla tuotettuihin rehuihin. Sikojen tulee saada karkearehua päivittäin ja porsaiden tulee saada emän maitoa 40 päivän ikään saakka. Käytännössä aminohapposuositusten täyttäminen voi olla varsin haasteellista, mutta niistä voidaan hiukan tinkiä. Lue lisää »

Vihantahernelajikkeiden tilavertailu

Tilakokeessa verrattiin kolmea uutta vihantarehuhernelajiketta kasvukaudella 2011. Kasvustohavainnot on nyt julkaistu valokuva-albumissa. Lue lisää »

Yrttien luomuviljely

Yrtit ovat kiinnostaneet Suomessa pitkään. Muuttuvassa toimintaympäristössä yrtit on nähty hyvänä mahdollisuutena. Yrttiviljelyn ansiokkaasta edistämistyöstään juuri eläkkeelle jäänyt Bertalan Galambosi kertoi LuomuTIETOverkolle tietojaan ja kokemuksiaan aiheesta. Tutkija Bertalan Galambosi on tehnyt pitkän ja erittäin ansioituneen tutkijanuran yrttitutkimuksen ja yrttiviljelyn kehittäjänä maassamme.
Lue lisää »

Kimalaiskannat vähentyneet voimakkaasti Pohjois-Amerikassa

Yhdysvaltalaistutkijat ovat vahvistaneet useiden kimalaislajien kantojen pienentyneen dramaattisesti viimeisten 20 vuoden aikana. Ensimmäinen Yhdysvallat laajasti kattava tutkimus osoitti, että neljä lajia on harvinaistunut huolestuttavasti tai puuttuu kokonaan aiemmilta esiintymisalueiltaan. Tutkijoiden mukaan taantuvien kimalaislajien geneettinen monimuotoisuus on alempi ja myös loistartunnat ovat niissä yleisempiä kuin vakailla lajeilla. Mitään varmaa syytä kantojen romahtamiselle ei voitu osoittaa. Lue lisää »

Peltomaan lierot

Peltomaan lierot vaikuttavat suuresti maan viljelyominaisuuksiin. Tietopaketin PP-muodossa lierojen merkityksestä maan viljavuudelle on laatinut erikoistutkija Visa Nuutinen MTT:ltä.

Oppimateriaalipaketissa esitellään lierot osana maan eliöyhteisöä, annetaan tärkeimpien lierolajien tuntomerkit, ja käydään läpi lierojen monipuolinen merkitys maan kasvukunnolle. Lue lisää »

Seleeniä luomunaudoille

Seleeni on eläimille ja ihmisille välttämätön hivenravinne. Seleeniä on Suomen maaperässä niukalti ja seleenistä tuleekin puutetta korkeatuottoisissa karjoissa.
Luomukarjataloutta laajasti tutkinut lehtori Eeva Kuusela Joensuun yliopistosta on paneutunut  luomunautakarjan seleenin saannin turvaamiseen.

LuomuTIETOverkolle tekemässään PP-esityksessä Kuusela käy seikkaperäisesti läpi sekä seleenin merkitystä kotieläimille että nautojen seleeninsaannin turvaamista luomukotieläintuotannossa. Lue lisää »