‘Alkutuotantotutkimus’ arkisto

Luomusikojen ruokinta

Kirsi Partanen kertoi LuomuTIETOverkolle luomusikojen ruokinnasta ja eri rehujen ominaisuuksista sekä ruokinnan suunnittelusta.

Luomusikojen ruokinnan¬†on perustuttava ensisijaisesti omalla tilalla tuotettuihin rehuihin. Sikojen tulee saada karkearehua p√§ivitt√§in ja porsaiden tulee saada em√§n maitoa 40 p√§iv√§n ik√§√§n saakka. K√§yt√§nn√∂ss√§ aminohapposuositusten t√§ytt√§minen voi olla varsin haasteellista, mutta niist√§ voidaan hiukan tinki√§. Lue lis√§√§ »

Karkearehut lisäävät sikojen aktiivisuutta ja vähentävät aggressiivista käyttäytymistä

Luonnonmukaisessa tuotannossa sikojen tulisi saada toteuttaa lajinmukaisia k√§ytt√§ytymistarpeitaan, joihin kuuluu ymp√§rist√∂n tutkiminen ja ruuan etsiminen tonkimalla. Luomussa sioilla tulee olla mahdollisuus ulkoilla, ja ulkoilualueet lis√§√§v√§t sikojen mahdollisuuksia toteuttaa tonkimistarvettaan. Sikojen on my√∂s saatava p√§ivitt√§in karkearehua vapaasti. Siat voivat sulattaa osan karkearehujen kuidusta paksusuolen mikrobik√§ymisen avulla. Karkearehuilla on my√∂s positiivinen vaikutus sikojen hyvinvointiin. Ne lis√§√§v√§t sikojen motivaatiota tutkia ymp√§rist√∂√§√§n ja sy√∂d√§ saamiansa karkearehuja. Lue lis√§√§ »

Tuotantoympäristö vaikuttaa emakoiden emo-ominaisuuksiin

Emakon porsastuotos on keskeinen porsastuotannon taloudellisuuteen vaikuttava tekij√§ niin luonnonmukaisessa kuin tavanomaisessa tuotannossa. Luomutuotannossa porsaiden on saatava ime√§ emakon maitoa v√§hint√§√§n 40 p√§iv√§n ik√§√§n saakka, kun tavanomaisessa tuotannossa porsaat vieroitetaan nuorempina, 4 ‚Äď 5 viikon i√§ss√§. Ruotsissa luomuemakot ovat porsaidensa kanssa omissa karsinoissaan kahden viikon ajan porsimisesta. Sen j√§lkeen emakko porsaineen saa olla ryhm√§karsinassa muiden imett√§vien emakoiden ja n√§iden porsaiden kanssa. Lue lis√§√§ »

Lajikkeilla ja pinnanmuodoilla selvä vaikutus luonnonmukaisesti viljeltyyn tyrniin

Filosofian lisensiaatti Merja Hein√§aho on Joensuun yliopistossa tarkastettavassa biologian alaan kuuluvassa v√§it√∂skirjassaan selvitt√§nyt erilaisten luonnonmukaisten lannoitteiden, kateaineiden ja maapohjan pinnanmuotojen vaikutuksia kotimaisten tyrnilajikkeiden kasvuun, satoon, sadon laatuun sek√§ lehtikemiaan. Tutkimus on ensimm√§inen kotimaisilla lajikkeilla tehty tutkimus. V√§it√∂ksen p√§√§asiallinen tarkoitus oli kartuttaa luomuviljelyn harjoittajien sek√§ aiheesta kiinnostuneiden tiet√§myst√§. Lis√§ksi tuloksilla pyrit√§√§n lis√§√§m√§√§n Suomen oloihin hyvin soveltuvien kotimaisten tyrnilajikkeiden markkina-arvoa. Lue lis√§√§ »

Puna-apilan kukkasato lääketeollisuudelle

Puna-apila rohdoskasvina: Puna-apilan kukkien voimakas meden maku ja ravinnerikkaat lehdet ovat tehneet apiloista suosittuja teen- ja leivonnaisten raaka-aineita. Puna- ja valkoapilat ovat kauppayrttej√§ (Hakala, ym. 1985, Moisio, ym. 2006). Virallisesti rohdoksina k√§ytet√§√§n kukkia (Trifolii flos), jotka sis√§lt√§v√§t flavonoideja, saponiineja, hiilihydraatteja ja isoflavonoideja. Isoflavonoidien joukosta t√§rkeimm√§t yhdisteet ovat biochanin A, daidzein, formononetin ja genistein. Lue lis√§√§ »

Emakoiden kiimaan tuleminen ja tiineyttäminen imetysaikana

Luonnonmukaisessa tuotannossa emakoiden porsastuotos, vieroitettuja porsaita emakkoa ja vuotta kohti, on pienempi kuin tavanomaisessa tuotannossa. T√§m√§ johtuu osittain luomutuotannossa vaadittavasta pidemm√§st√§, v√§hint√§√§n 40 p√§iv√§√§ kest√§v√§st√§ imetysajasta. Pidempi imetysaika pienent√§√§ emakon vuodessa tuottamien pahnueiden lukum√§√§r√§√§. Pitk√§ll√§ imetysajalla voi olla ep√§suoriakin vaikutuksia. Imetysaikana kiimassa ollut emakko ei tule kiimaan viikon sis√§ll√§ vieroituksesta, vaan normaalin kiimakierron mukaisesti noin kolmen viikon kuluttua edellisest√§ kiimasta. Lue lis√§√§ »

Tarja Cronberg esittää Luomuinstituuttia Mikkeliin

Tkt, KTT Tarja Cronberg esittää Luomuinstituutin perustamista Mikkeliin. Cronbergin mielestä Luomuinstituutti syntyy, kun Mikkelissä jo nyt olemassa olevat luomutoiminnot kootaan sopimuksella yhdeksi instituuttikokonaisuudeksi.

Cronberg toteaa, että Luomuinstituuttia tarvitaan lujittamaan Suomen kansainvälistä brändiä. Lisäksi sitä tarvitaan välittömästi myös tukemaan luomun kokonaisvaltaista kehittämistä elintarviketuotannossamme.

Lue lis√§√§ »

Monimuotoisuudesta viljelijälle hyötyä

РLuonnoneliöt voivat toimia viljelijän apulaisina muun muassa pölyttäjinä ja tuholaistorjunnassa. Tutkimuksen avulla on selvitetty, miten voidaan luoda hyvät edellytykset luonnon eliöille, kertoo tutkija Anne Piirainen.
Maatilan monimuotoisuustekij√∂ist√§ k√§ytet√§√§n nimityst√§ ekologinen infrastruktuuri – ekologinen rakenne. Saksankielisess√§ osassa Keski-Eurooppa ekologisen infrastruktuurin edist√§miseen on useita tukimuotoja. My√∂s Suomen ymp√§rist√∂tukien piirist√§ on mahdollista koostaa ekologisen infrastruktuurin parantamiseksi sopivat kokonaisuudet. Lue lis√§√§ »

Suorakylvö ei aina maanmuokkausta parempi maan hiilitaseen kannalta

Suorakylv√∂n etuina tavanomaisiin maanmuokkausk√§yt√§nt√∂ihin verrattuna on pidetty mm. maaper√§n ja vesist√∂jen suojelemista sek√§ hiilen varastoitumista maaper√§√§n. Ohiolaistutkijoiden mukaan suorakylv√∂n tehokkuus hiilidioksidin sitomisen kannalta riippuu kuitenkin huomattavasti ymp√§rist√∂olosuhteista. Vaikka suorakylv√∂ yleens√§ lis√§√§ maan pintakerroksen hiilipitoisuutta, voi hiilen m√§√§r√§ syvemm√§ll√§ maaper√§ss√§ v√§henty√§. Maaper√§n kokonaishiilivarasto ei siten v√§ltt√§m√§tt√§ muutu suuresti suorakylv√∂√∂n siirtymisen my√∂t√§. Lue lis√§√§ »

Luomutuotanto vähentää vesistöjen rehevöitymisriskiä

Luonnonmukainen maataloustuotanto vähentää selvästi vesistöjä rehevöittävien typpi- ja fosforipäästöjen riskiä tavanomaiseen tuotantoon verrattuna.  Näihin tuloksiin on tultu tilakohtaisten ravinnetaseiden perusteella laajaan tila-aineistoon perustuvassa tutkimuksessa, jonka tekivät Ruotsin maatalousyliopiston kestävän maatalouden laitoksen tutkijat.

Lue lis√§√§ »