‘Alkutuotantotutkimus’ arkisto

Turvekuivikkeen käyttö vähentää ammoniakkipäästöjä

Kuiviketurpeen erinomainen nesteensitomiskyky pit√§√§ el√§inten makuualustat kuivana ja hyv√§n ravinteiden sitomiskykyns√§ ansiosta turvekuivikelanta on ravinnepitoisuudeltaan ylivoimaista sek√§ helposti k√§sitelt√§v√§√§. Turve sitoo tehokkaasti ammoniakkia, joten el√§inten kasvatustilojen sis√§ilma ja elinymp√§rist√∂ on terveellisempi niin el√§imille kuin ihmisillekin. Lis√§ksi turpeen k√§ytt√∂ kuivikkeena v√§hent√§√§ merkitt√§v√§sti maatalouden typpip√§√§st√∂j√§. Kuiviketurpeen hy√∂dyt selvi√§v√§t ruotsalaisselvityksest√§, jossa tehtiin yhteenveto olemassa olevasta tutkimustiedosta kuiviketurpeen k√§yt√∂st√§, tekniikoista, eduista ja haitoista sek√§ verrattiin sit√§ muihin yleisesti k√§ytettyihin kuivikemateriaaleihin kuten olkeen, sahanpuruihin ja kutterinlastuihin. Lue lis√§√§ »

Luomuosaamista kootaan verkkoon

Suomesta l√∂ytyy kymmeni√§ luomun asiantuntijoita, jotka haluavat jakaa osaamistaan viljelij√∂ille ja muille kiinnostuneille. Kasvava m√§√§r√§ t√§t√§ tiet√§myst√§ l√∂ytyy nyt LuomuTIETOverkon sivuilta. Lue lis√§√§ »

Luomuvalvonta siirtymässä satelliittiaikaan?

Euroopan Avaruusvirasto (ESA) on mukana hankkeessa, jossa kehitet√§√§n luomupeltojen satelliittivalvontaa kuvaustekniikan avulla, kertoo SpaceRef. V√§√§r√§v√§rikuvaustekniikan avulla pystyt√§√§n jo tunnistamaan monia tekij√∂it√§, joiden perusteella luomukasvusto voidaan erottaa tavanomaisesta. Mittareita ovat mm valon eri v√§rien heijastuminen kasveista, satoennusteet ja kasvustojen tiheydet. Alustavissa tutkimuksissa on k√§ytetty viidest√§ eri satelliitista otettuja valokuvia. Lue lis√§√§ »

Luonnonvarojen kulutus ylitti tänä vuonna luonnon kantokyvyn 27.9.2011

Syyskuun 27. p√§iv√§st√§¬†alkaen ihmiskunta el√§√§ yli varojensa, kuluttaen luonnonvaroja ja p√§√§st√§en ilmakeh√§√§n hiilidioksidia enemm√§n kuin maapallo pystyy vuodessa tuottamaan ja sitomaan. Laskelma perustuu yhdysvaltalaisen Global Footprint Networkin mittauksiin. Lue lis√§√§ »

Yrttien luomuviljely

Yrtit ovat kiinnostaneet Suomessa pitkään. Muuttuvassa toimintaympäristössä yrtit on nähty hyvänä mahdollisuutena. Yrttiviljelyn ansiokkaasta edistämistyöstään juuri eläkkeelle jäänyt Bertalan Galambosi kertoi LuomuTIETOverkolle tietojaan ja kokemuksiaan aiheesta. Tutkija Bertalan Galambosi on tehnyt pitkän ja erittäin ansioituneen tutkijanuran yrttitutkimuksen ja yrttiviljelyn kehittäjänä maassamme.
Lue lis√§√§ »

Alueellinen yhteistyö luomuviljelijäryhmässä edistää luomuviljelyä

Yhteisty√∂ luomuviljelij√§ryhm√§ss√§ edist√§√§ luomuviljely√§ kartuttamalla tietoja ja taitoja, tehostamalla viljelykiertojen hyv√§ksik√§ytt√∂√§ ja varmistamalla luomurehujen ja ravinteiden saatavuutta. N√§in todetaan H√§meen ammattikorkeakouluopiskelija Erkki Aron tekem√§ss√§ opinn√§ytety√∂ss√§ (ylempi AMK). Lue lis√§√§ »

Luomuviljely päihittää tavanomaisen 30-vuotisessa tutkimuksessa

Luomuviljelyn vahvuutena ovat hyvät sadot, maan viljavuuden paraneminen, tuoteturvallisuus ja ympäristönhoito sekä taloudellinen kilpailukyky. Näihin tuloksiin on tultu 30 vuotta jatkuneessa luomuviljelyä ja tavanomaista viljelyä vertailevassa tutkimuksessa Rodale-instituutissa Pennsylvaniassa.

 

 

.

Lue lis√§√§ »

Luomuviljely lisää monimuotoisuutta ja tuholaisten luontaisia vihollisia

Luonnonmukainen viljely lis√§√§ peltojen monimuotoisuutta ja tehostaa luontaista tuholaistorjuntaa. Luomupelloilla kasvilajien ja p√∂lytt√§jien m√§√§r√§t ovat moninkertaisia tavanomaisiin peltoihin verrattuna. My√∂s kirvojen luonnollisia saalistajia on enemm√§n ja kirvoja selv√§sti v√§hemm√§n tavanomaisiin peltoihin verrattuna. T√§m√§ osoittaa luonnonmukaisesti viljeltyjen peltojen huomattavasti suurempaa biologisen tuholaistorjunnan potentiaalia. Tavanomaisilla pelloilla torjunta-aineiden k√§ytt√∂ laski kirvam√§√§ri√§ lyhytaikaisesti, mutta kasvukauden lopussa kirvoja oli jopa enemm√§n hy√∂nteisten torjunta-aineilla k√§sitellyill√§ pelloilla. N√§m√§ tulokset on saatu¬†saksalaisissa yliopistoissa tehdyss√§¬†EU:n rahoittamassa tutkimuksessa. Lue lis√§√§ »

Luomuun siirtyminen lisää kasvi- ja perhoslajien määrää

Ruotsalaistutkimuksen mukaan luomuviljelyyn siirtymisell√§ on v√§lit√∂n vaikutus peltoalueiden lajiston monimuotoisuuteen. Viljelytavan muutoksen pitk√§n aikav√§lin vaikutuksia tutkittiin maatiloilla, joilla oli viljelty luonnonmukaisesti jopa 25 vuotta. Kasvien ja perhosten lajirunsaus oli noin 20 prosenttia¬†suurempi luomutiloilla ja perhosten lukum√§√§r√§t olivat noin 60 prosenttia¬†suurempia tavanomaisiin tiloihin verrattuna. Kasvi- ja perhoslajien runsastuminen tapahtui v√§litt√∂m√§sti luomuviljelyyn siirtymisen j√§lkeen. Perhosten yksil√∂m√§√§r√§ kasvoi v√§hitellen ja kaksinkertaistui 25 vuoden kuluessa. Lue lis√§√§ »

Kimalaiskannat vähentyneet voimakkaasti Pohjois-Amerikassa

Yhdysvaltalaistutkijat ovat vahvistaneet useiden kimalaislajien kantojen pienentyneen dramaattisesti viimeisten 20 vuoden aikana. Ensimm√§inen Yhdysvallat laajasti kattava tutkimus osoitti, ett√§ nelj√§ lajia on harvinaistunut huolestuttavasti tai puuttuu kokonaan aiemmilta esiintymisalueiltaan. Tutkijoiden mukaan taantuvien kimalaislajien geneettinen monimuotoisuus on alempi ja my√∂s loistartunnat ovat niiss√§ yleisempi√§ kuin vakailla lajeilla. Mit√§√§n varmaa syyt√§ kantojen romahtamiselle ei voitu osoittaa. Lue lis√§√§ »