‘Alkutuotantotutkimus’ arkisto

Luomun kestävyysjulkaisu vauhdittaa keskustelua

Asumisen ja liikkumisen lis√§ksi ruoka on yksi suurimmista ymp√§rist√∂n kuormittajista ihmisten arkip√§iv√§n el√§m√§ss√§. Se tiedostetaan jo, ett√§ maataloutemme ei ole kest√§v√§ll√§ pohjalla, vaan kuluttaa luonnonvaroja ja aiheuttaa ymp√§ris¬¨t√∂haittoja. Siit√§, miten ja mihin suuntaan maataloutta tulisi kehitt√§√§, ei kuitenkaan olla yksimielisi√§. Luomun√§k√∂kulmaa keskusteluun tuo Marja Nuoran laatima keskustelupaperi Luomu ja kest√§v√§ kehitys. Lue lis√§√§ »

Peltomaan lierot

Peltomaan lierot vaikuttavat suuresti maan viljelyominaisuuksiin. Tietopaketin PP-muodossa lierojen merkityksestä maan viljavuudelle on laatinut erikoistutkija Visa Nuutinen MTT:ltä.

Oppimateriaalipaketissa esitell√§√§n lierot osana maan eli√∂yhteis√∂√§, annetaan t√§rkeimpien lierolajien tuntomerkit, ja k√§yd√§√§n l√§pi lierojen monipuolinen merkitys maan kasvukunnolle. Lue lis√§√§ »

Tutkimukset kertovat luomun vahvuuksista

Turvallisuus, ekologisuus, eettisyys ja terveellisyys ovat luomun valtteja. Monien mielestä luomu myös maistuu tavanomaista paremmalle, mutta tämä on jäänyt tutkimukselta todistamatta.

Jaakko Nuutila tutki luomun ylivoimatekij√∂it√§. H√§n on k√§ynyt l√§pi suuren joukon viime vuosina tehtyj√§ luomuun liittyvi√§ tutkimuksia. Tutkimuksista selvi√§√§ mit√§ ominaisuuksia kuluttajat liitt√§v√§t luomuun. N√§iden ominaisuuksien tunnistamisen j√§lkeen Nuutila on selvitt√§nyt, mit√§ tutkimukset kertovat niiden toteutumisesta luomussa. Lue lis√§√§ »

Seleeniä luomunaudoille

Seleeni on eläimille ja ihmisille välttämätön hivenravinne. Seleeniä on Suomen maaperässä niukalti ja seleenistä tuleekin puutetta korkeatuottoisissa karjoissa.
Luomukarjataloutta laajasti tutkinut lehtori Eeva Kuusela Joensuun yliopistosta on paneutunut  luomunautakarjan seleenin saannin turvaamiseen.

LuomuTIETOverkolle tekem√§ss√§√§n PP-esityksess√§¬†Kuusela k√§y seikkaper√§isesti l√§pi sek√§ seleenin merkityst√§ kotiel√§imille ett√§ nautojen seleeninsaannin turvaamista luomukotiel√§intuotannossa. Lue lis√§√§ »

Eläinaineksen merkitys sikojen luomutuotannossa

Luonnonmukaisessa tuotannossa k√§ytet√§√§n p√§√§asiassa samoja sikarotuja ja ‚Äďlinjoja kuin tavanomaisessa tuotannossa. EU:n luonnonmukaisen tuotannon s√§√§d√∂ksiss√§ kehotetaan kuitenkin suosimaan alkuper√§isi√§ el√§inrotuja. Tuottajan n√§k√∂kulmasta alkuper√§isrodut eiv√§t v√§ltt√§m√§tt√§ ole houkuttelevia, koska niiden tuotantotulokset, kuten taloudellisesti t√§rke√§ rehuhy√∂tysuhde ja ruhon lihakkuus j√§√§v√§t usein huonommiksi verrattuna jalostettuihin sikalinjoihin. Lue lis√§√§ »

Ihmisvirtsa ja puuntuhka soveltuvat hyvin punajuuren lannoitteeksi

Kuopion yliopiston tutkimuksessa todettiin, että ihmisvirtsa ja puuntuhka soveltuvat hyvin punajuuren lannoitteeksi. Niiden käyttö kasvatti punajuurisatoa jopa enemmän kuin väkilannoitus. Lisäksi punajuurten laatu oli yhtä hyvä kuin väkilannoitettujen kasvien.

Ihmisvirtsa sis√§lt√§√§ runsaasti typpe√§, fosforia ja kaliumia. Lis√§ksi n√§m√§ aineet ovat kasvien helposti hy√∂dynnett√§v√§ss√§ muodossa. Puhdas virtsa sis√§lt√§√§ hyvin v√§h√§n suolistomikrobeja. Puuntuhka sis√§lt√§√§ fosforia, kaliumia, kalsiumia ja magnesiumia. Virtsan ja puuntuhkan yhdistetty√§ k√§ytt√∂√§ ruokakasvien lannoittamisessa on tutkittu vasta v√§h√§n. Kuopion yliopiston tutkimuksessa ¬†arvioitiin virtsa- ja tuhkalannoituksen vaikutuksia punajuurisadon m√§√§r√§√§n ja sen laatuun. Kemiallista ja mikrobiologista laatua tutkittiin mittaamalla mikrobien ja ravinteiden pitoisuuksia punajuurissa. Lis√§ksi lannoituksen vaikutusta makuominaisuuksiin tutkittiin aistinvaraisesti. Lue lis√§√§ »

Kevätviljapeltojen rikkakasvillisuuden muutokset

Suomessa on seurattu kev√§tviljapeltojen rikkakasvillisuuden muutoksia laajoin kartoituksin jo 1960-luvulta l√§htien. Luonnonmukaisen viljelyn yleistyess√§ 1990-luvulla kartoituksiin (1997‚Äď1999) otettiin mukaan edustava otos luomutiloja, joiden rikkakasvillisuutta vertailtiin tavanomaisesti viljeltyihin tiloihin. Useat 1990-luvulla tutkitut luomutilat olivat olleet luomuviljelyss√§ vasta lyhyen aikaa. Vuosina 2007‚Äď2009 kartoitus toistettiin samoilla peltolohkoilla tavoitteena tutkia luomuviljelyn pitk√§aikaisvaikutuksia rikkakasvilajiston monimuotoisuuteen ja toisaalta rikkakasviongelmiin. Tutkimus on osa Maatalouden ymp√§rist√∂tuen vaikutusten seuranta (MYTVAS) -projektia. Kartoitus tehtiin 14 tutkimusalueella, 283 maatilalla, 595 pellolla, joista 72 oli luomupeltoja. Lue lis√§√§ »

Luomuviljely säästää energiaa

Viljelyn suurin energiasyöppö ovat keinolannoitteet. Tästä syystä luomuviljely pärjää energiansäästössä hyvin. Erään tutkimuksen mukaan luomu käyttää lähes puolet tavanomaista vähemmän energiaa Suomessa tuotettua ruiskiloa kohti (Sinkkonen 2001). Energiaa voidaan säästä muualtakin kuin lannoitteista ja myös energiantuotannossa on monia mahdollisuuksia.
Tutkija ja luomuviljelij√§ Timo L√∂tj√∂nen MTT:lt√§ j√§sensi LuomuTIETOverkolle luomutilojen energiank√§ytt√∂√§ ja ‚Äďtuotantoa. H√§n tarkasteli sek√§ nykyist√§ tilannetta ett√§ tuotannon kehitt√§misen mahdollisuuksia.
Lue lis√§√§ »

Energiakustannusten säästö viljankuivauksessa

Poltto√∂ljyn litrahinta on parin viime vuoden aikana vaihdellut 45 ja 85 sentin v√§lill√§ (alv. 0 %). Polttoaine muodostaa merkitt√§v√§n osan viljankuivauksen muuttuvista kustannuksista. Puintikosteudeltaan 21 % viljassa 10 sentin muutos √∂ljyn hinnassa muuttaa kuivauskustannusta n. 1,3 ‚ā¨/t. Vaikka √∂ljyn hinta on laman my√∂t√§ asettunut siedett√§v√§lle tasolle, todenn√§k√∂inen kehityssuunta √∂ljyn ja muunkin energian hinnalle on nouseva. Viljankuivauksessa energian s√§√§st√∂keinoja on lukuisia, joita yhdistelem√§ll√§ voidaan kuivauslaskussa s√§√§st√§√§ merkitt√§v√§sti. My√∂s kotimaisten polttoaineiden k√§ytt√∂ on entist√§ kannattavampaa. Lue lis√§√§ »

Ruokohelpin ja oljen lämmityskäyttö mahdollista myös omalla tilalla

Ruokohelpi on eniten viljelty bioenergiakasvi maassamme, sen viljelyala on hiukan alle 20 000 ha. Tavallisesti sit√§ viljell√§√§n suurten voimalaitosten polttoaineeksi, joissa helpi poltetaan muiden polttoaineiden seassa, jolloin saadaan kaukol√§mp√∂√§ ja s√§hk√∂√§. Koko tuotantoketjun energiahy√∂tysuhde on varsin hyv√§: vain alle 10 % poltossa vapautuvasta energiasta kuluu kasvuston perustamiseen, lannoituksiin, korjuuseen, kuljetuksiin ja k√§sittelyyn voimalaitoksella. Lue lis√§√§ »