Antibioottiresistenssi yleistyy elintarvikkeissa Saksassa

Lukuisat ihmiselle haitalliset bakteerit ovat kehittäneet resistenssin antibiooteille. Seurauksena on, että lääkkeet menettävät tehonsa. Sairausajat pitenevät. Toisinaan sairauksista tulee hengenvaarallisia. Antibioottiresistenssin laajuudesta Saksan elintarvikeketjussa laajan tutkimuksen teki Saksan liittovaltion riskientutkimuslaitos (Bundesinstitut für Risikobewertung (BfR).

Tutkimuksen mukaan vuosina 2000-2009 ennenkaikkea broilerit, kanat, ankat sekä lihavasikat voivat sisältää sellaisia taudinaiheuttajia, jotka ovat resistenttejä pitkään käytetyille antibiooteille kuten streptomysiinille ja tetrasykliinille. Tutkimuksessa löytyi resistenssiä WHO:n mukaan kaikkein tärkeimpinäkin pidetyille antibiootteille. Siipikarjan lihasta löydetystä salmonellasta 60-85 % oli resistenttiä fluorinoloneenille.

Siipikarjan ja vasikan lihasta löydetyt Escherichia Coli ja Cambylo-bakteereissa resistenssi oli yhtä yleisestä. Resistenssiä löytyy nyt myös uusimmille laajavaikutteisille antibiooteillekin.

Ongelmallista on, että resistenssi leviää bakteereilta toisille myös yli lajirajojen. Seurauksena on, että lääkkeet tehoavat yhä heikommin sairauksien hoidossa.

Saksan riskientutkimuslaitos vaatii, että antibioottien käyttö ihmisille ja eläimille tulee rajoittaa vain kaikkein välttämättömimpiin tapauksiin. Tähän on Saksan liittohallitus hyväksynyt saksalaisen antibioottiresistenssistrategian.

Lähde:
Deutsche Antibiotika-Resistenzsituation in der Lebensmittelkette –DARLink. 2010. Andreas Schroeter und Annemarie Käsbohrer. BfR 12/2010

Wissenschaftliche Bewertung der Ergebnisse des Resistenzmonitorings nach dem Zoonosen-Stichprobenplan 2009. Stellungsaufnahme Nr 047/2010 des BfR

Teksti: Jukka Rajala

Tulosta