Antibioottiresistenssin seurantaraportti julkaistu EU:ssa

Ruokamyrkytyksiä Euroopassa aiheuttavat bakteerit, salmonella ja kampylobakteeri, osoittautuivat usein vastustuskykyisiksi usealle antibiootille. Antibioottiresistenssin esiintyvyys eläimistä ja elintarvikkeista eristetyissä bakteereissa vastasi vuoden 2010 kartoituksessa edellisvuosia. Pohjoismaissa eläimistä eristetyillä bakteereilla tavataan antibioottiresistenssiä selvästi harvemmin kuin Euroopassa keskimäärin. Tiedot käyvät ilmi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSAn ja Euroopan tautikeskus ECDC:n toisesta yhteisraportista.

Seurantatiedot ihmistä, eläimistä ja elintarvikkeista
Raporttiin on koottu vuoden 2010 seurantatiedot ihmisistä, eläimistä ja elintarvikkeista peräisin olevilla tautia aiheuttavilla salmonella- ja kampylobakteereilla, sekä eläimistä ja elintarvikkeista eristetyillä indikaattoribakteereilla esiintyvästä antibioottiresistenssistä. Indikaattoribakteereina käytettyjen suolistoperäisten Escherichia coli – ja enterokokkibakteerien resistenssi kuvaa välillisesti eläinten antibioottihoitojen yleisyyttä ja tasoa. Indikaattoribakteerit voivat myös toimia resistenssitekijöiden varastona tautia aiheuttaville bakteereille.

Resistenssi yleistä
Raportissa on myös tietoa eläimistä ja elintarvikkeista eristetyistä metisilliinille resistenteistä Staphylococcus aureus (MRSA) -bakteereista. Antibioottiresistenssi oli eläimistä ja elintarvikkeista eristetyillä salmonella-, kampylo- ja indikaattoribakteerikannoilla vuonna 2010 aiempien vuosien tapaan jäsenmaissa verraten tavallista. Raportissa kiinnitetään erityistä huomiota näiden bakteerien siprofloksasiini resistenssin yleisyyteen, varsinkin siipikarjasta eristetyillä kannoilla. Siprofloksasiini kuuluu fluorokinoloneihin, jotka ovat ihmisten lääkinnässä tärkeä lääkeryhmä.

Siprofloksasiini- ja tetrasykliiniresistenssi oli siipikarjasta eristetyillä Campylobacter jejuni -kannoilla Pohjoismaita lukuun ottamatta EU:ssa varsin yleistä (yli 50 % kannoista).

Yksittäisten maitten tuloksia verrattaessa on kuitenkin huomioitava, etteivät seuranta- ja raportointijärjestelmät ole edelleenkään täysin yhteneviä.

Suomen tilanne
Suomessa siipikarjan kampylobakteereista resistenssiä löytyi kuitenkin vain hyvin satunnaisesti.

Suomesta salmonellan osalta raportti käsittää naudoista vuonna 2010 tehdyt kolmetoista eristystä, joista kymmenen oli serotyyppiä S. Typhimurium. Kotimaassa sioista vuonna 2010 eristetyistä Campylobacter coli -kannoista oli 26 prosenttia resistenttejä siprofloksasiinille. Näiden siprofloksasiinille resistenttien Campylobacter coli -kantojen osuus on vuosina 2004, 2007 ja 2010 tehtyjen seurantatutkimusten mukaan Suomessa noussut. Suomessa indikaattoribakteereita tutkitaan vuosittain vaihtuvilta eläinlajeilta (nauta, sika, broileri). Vuoden 2010 tiedot koskevat sioista tehtyjä eristyksiä. Kaikilla kolmella indikaattoribakteerilla merkittävin resistenssi kohdistui tetrasykliineihin.

MRSA:n esiintymisestä raportoivat vain jotkin jäsenmaista.

Bakteerihavaintoja ilmoitettiin useista eri eläinlajeista kuten sioista, siipikarjasta, naudoista, koirista ja hevosista sekä joissain eläinperäisissä elintarvikkeissa. MRSA -bakteerin esiintymistä suomalaisissa terveissä sioissa kartoitettiin vuosina 2009 – 2010, jolloin MRSA -löydös tehtiin 15 prosentilla tiloista.

Lisätietoa antibioottiresistenssi seurannasta eläimistä ja elintarvikkeista eristetyillä bakteereilla Suomessa on koottu internetsivulle

www.zoonoosikeskus.fi

Eviran tiedote

Lue myös EFSA-ECDC tiedote (englanniksi)

EFSA-ECDC raportti 2012 kokonaisuudessaan vuoden 2010 tilanteesta (englanniksi)
The European Union Summary Report on antimicrobial resistance in zoonotic and indicator bacteria from humans, animals and food in 2010

EFSA-ECDC raportti 2015 kokonaisuudessaan vuoden 2013 tilanteesta (englanniksi)
The European Union Summary Report on antimicrobial resistance in zoonotic and indicator bacteria from humans, animals and food in 2013

 

Tulosta