‘diaesitykset’ arkisto

Peltomaan lierot

Peltomaan lierot vaikuttavat suuresti maan viljelyominaisuuksiin. Tietopaketin PP-muodossa lierojen merkityksestä maan viljavuudelle on laatinut erikoistutkija Visa Nuutinen MTT:ltä.

Oppimateriaalipaketissa esitellään lierot osana maan eliöyhteisöä, annetaan tärkeimpien lierolajien tuntomerkit, ja käydään läpi lierojen monipuolinen merkitys maan kasvukunnolle. Lue lisää »

Seleeniä luomunaudoille

Seleeni on eläimille ja ihmisille välttämätön hivenravinne. Seleeniä on Suomen maaperässä niukalti ja seleenistä tuleekin puutetta korkeatuottoisissa karjoissa.
Luomukarjataloutta laajasti tutkinut lehtori Eeva Kuusela Joensuun yliopistosta on paneutunut  luomunautakarjan seleenin saannin turvaamiseen.

LuomuTIETOverkolle tekemässään PP-esityksessä Kuusela käy seikkaperäisesti läpi sekä seleenin merkitystä kotieläimille että nautojen seleeninsaannin turvaamista luomukotieläintuotannossa. Lue lisää »

Kokemuksia hukkakauran torjunnasta

HukkakauraHukkakaura on viljatiloilla melko yleinen rikkakasvi, jonka torjunta on lakisääteistä. Luomuviljelijä Magnus Selenius kertoo kokemuksiaan hukkakauran torjunnasta luomuviljelyn näkökulmasta LuomuTIETOverkolle laatimassaan dia-esityksessä. Lue lisää »

Omavarainen valkuaisruokinta kiinnostaa viljelijöitä

Valkuaisruokinnan omavaraistaminen ja kustannusten säästäminen kiinnostaa maidon- ja naudanlihan tuottajia. Tehoa omavaraiseen valkuaisruokintaan – kurssit vetivät salit täyteen Uudessakaupungissa 16-17.2.2011 ja Kuopiossa 21-22.2.2011. Noin 200 maidon- ja naudanlihan tuottajaa sai tuhdit paketit uutta ajateltavaa valkuaisrehujen viljelyyn ulkomaisten ja kotimaisten alustusten välityksellä. Kurssit järjesti omavaraisen valkuaisruokinnan teemaryhmä, MTT, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin LuomuTIETOverkko-hanke sekä Older Grupp Virosta. Lue lisää »

Huomio elintarvikehuollon varmuuteen

Omavarainen valkuaishuolto karjatiloilla on tärkeä ja ajankohtainen aihe, sanoi Tehoa omavaraiseen valkuaisruokintaan -kurssit avannut emeritusprofessori Esko Poutiainen. Aihe on vanhastaan hänelle tuttu, koska valkuaisomavaraisuutta tutkittiin paljon 1970-luvulla mm Sitran rahoittamissa projekteissa. Nykyisin globaali näkökulma on syytä liittää omavaraisuuteen entistä tiiviimmin. Lue lisää »

Palkokasvitutkimusta Suomessa

Palkokasvien tutkimuksista Suomessa alustuksen Tehoa omavarainen valkuaisruokinta-kurssille oli valmistellut erikoistutkija Arja Nykänen MTT:ltä. Eniten on tutkittu puna-apilan viljelyä. Lajikekokeita on jatkuvasti eri koeasemilla. Suositeltavin puna-apilalajike on koetulosten mukaan Betty. Uusia lajikkeita voi piankin tulla viljelyyn – ainakin Etelä-Suomeen. Lue lisää »

Maan kasvukunto omavaraisen valkuaistuotannon perusta

Maan tasapainoinen kasvukunto on omavaraiseen valkuaishuollon perusta, sanoi erikoissuunnittelija Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista. Runsaasti valkuaista tuottavat kasvit vaativat hyväkuntoisen maan menestyäkseen.

Erityisen haasteellista on nykyisin tilakokojen kasvaessa ylläpitää maan rakenne hyvänä. Apilat, mailanen ja herne vaativat kuitenkin menestyäkseen hyvin ojitetut lohkot ja hyvärakenteisen maan. Myös maan läpäisevyyden tulee olla kunnossa. Lue lisää »

Karkearehun laatu tasapainoisen ruokinnan avain- ruokintatietoutta Saksasta

Karkearehun laatu on tasapainoisen ruokinnan avain ja se pitkälti ratkaisee maidontuotannon kannattavuuden. Tasapainoisen ruokinnan tietoutta Saksasta kurssille toi tri Leonhard Raab Schaumann GmbH:stä. Maidontuotannon kannattavuus riippuu ennen kaikkea ruokinnasta, tuotoksesta ja lehmien terveydestä. Ruokinnan tulisi olla tasapainoista, perusrehun laatu on ratkaiseva. Saksasta löytyy runsaasti esimerkillisiä maitotiloja, joissa tuotosta on nostettu karkearehun laatuun panostamalla. Lue lisää »

Tehoa omavaraiseen valkuaisruokintaan kurssimateriaalit

Tehoa omavaraiseen valkuaisruokintaan – kurssit järjestettiin Uudessa kaupungissa 16-17.2.2011 ja Kuopiossa 21-22.2.2011.

Kurssin materiaalit Lue lisää »

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon

Maan kasvukuntoa voidaan selvittää tarkastelemalla maata aistinvaraisesti pellolla. Lapiolla kaivetaan peltomaasta näyte, josta tehdään erilaisia havaintoja.

Seuraavassa diaesityksessä havainnollistetaan erilaisia kasvukuntoon vaikuttavia tekijöitä valokuvien avulla.

Maanäytteet otettiin ja havainnot tehtiin kahdella etelä-savolaisella lypsykarjatilalla säilörehunurmista kesäkuun alussa vuonna 2010. Lue lisää »