‘kasvinsuojelu’ arkisto

Apilan ja nurmipalkokasvien taudit

Apilassa ja muissa viherlannoitukseen k√§ytett√§viss√§ palkokasveissa on melko v√§h√§n niille itselleen haitallisia tauteja. ¬†Asko Hannukkala MTT:lt√§ teki LuomuTIETOverkolle tietokortin n√§ist√§ taudeista ja niiden hallinnasta. Lue lis√§√§ »

Monimuotoisuudesta viljelijälle hyötyä

РLuonnoneliöt voivat toimia viljelijän apulaisina muun muassa pölyttäjinä ja tuholaistorjunnassa. Tutkimuksen avulla on selvitetty, miten voidaan luoda hyvät edellytykset luonnon eliöille, kertoo tutkija Anne Piirainen.
Maatilan monimuotoisuustekij√∂ist√§ k√§ytet√§√§n nimityst√§ ekologinen infrastruktuuri – ekologinen rakenne. Saksankielisess√§ osassa Keski-Eurooppa ekologisen infrastruktuurin edist√§miseen on useita tukimuotoja. My√∂s Suomen ymp√§rist√∂tukien piirist√§ on mahdollista koostaa ekologisen infrastruktuurin parantamiseksi sopivat kokonaisuudet. Lue lis√§√§ »

Luomuviljely lisää monimuotoisuutta ja tuholaisten luontaisia vihollisia

Luonnonmukainen viljely lis√§√§ peltojen monimuotoisuutta ja tehostaa luontaista tuholaistorjuntaa. Luomupelloilla kasvilajien ja p√∂lytt√§jien m√§√§r√§t ovat moninkertaisia tavanomaisiin peltoihin verrattuna. My√∂s kirvojen luonnollisia saalistajia on enemm√§n ja kirvoja selv√§sti v√§hemm√§n tavanomaisiin peltoihin verrattuna. T√§m√§ osoittaa luonnonmukaisesti viljeltyjen peltojen huomattavasti suurempaa biologisen tuholaistorjunnan potentiaalia. Tavanomaisilla pelloilla torjunta-aineiden k√§ytt√∂ laski kirvam√§√§ri√§ lyhytaikaisesti, mutta kasvukauden lopussa kirvoja oli jopa enemm√§n hy√∂nteisten torjunta-aineilla k√§sitellyill√§ pelloilla. N√§m√§ tulokset on saatu¬†saksalaisissa yliopistoissa tehdyss√§¬†EU:n rahoittamassa tutkimuksessa. Lue lis√§√§ »

Rikkakasvit torjutaan leikaten kasvustosta

Rikkakasvileikkuri CombCut toimii t√§ysin uudella, patentoidulla tavalla, joka hy√∂dynt√§√§ rikkakasvien ja viljelykasvien fyysisi√§ eroja kuten korren/varren paksuuseroja. Kun koneella ajetaan kasvustossa niin ter√§v√§t veitset kampaavat paksuvartiset rikkakasvit viilt√§en poikki. Ohuet viljelykasvien varret ja lehdet liukuvat veitsien ohi katkeamatta. Luomuviljelij√§ Jonas Carlsson Etel√§-Ruotsista on kehitt√§nyt koneen ja sit√§ ovat testanneet SLU:n tekniikan laitoksen tutkijat. Lue lis√§√§ »

Kevätviljapeltojen rikkakasvillisuuden muutokset

Suomessa on seurattu kev√§tviljapeltojen rikkakasvillisuuden muutoksia laajoin kartoituksin jo 1960-luvulta l√§htien. Luonnonmukaisen viljelyn yleistyess√§ 1990-luvulla kartoituksiin (1997‚Äď1999) otettiin mukaan edustava otos luomutiloja, joiden rikkakasvillisuutta vertailtiin tavanomaisesti viljeltyihin tiloihin. Useat 1990-luvulla tutkitut luomutilat olivat olleet luomuviljelyss√§ vasta lyhyen aikaa. Vuosina 2007‚Äď2009 kartoitus toistettiin samoilla peltolohkoilla tavoitteena tutkia luomuviljelyn pitk√§aikaisvaikutuksia rikkakasvilajiston monimuotoisuuteen ja toisaalta rikkakasviongelmiin. Tutkimus on osa Maatalouden ymp√§rist√∂tuen vaikutusten seuranta (MYTVAS) -projektia. Kartoitus tehtiin 14 tutkimusalueella, 283 maatilalla, 595 pellolla, joista 72 oli luomupeltoja. Lue lis√§√§ »

Marjojen harmaahomeen torjunta biologisesti mehiläisten avulla

VekotinMehiläisten levittämä biologinen torjunta-valmiste suojaa mansikan ja vadelman harmaahomeelta yhtä hyvin kuin kemiallinen torjunta, kertoo professori Heikki Hokkanen Helsingin yliopistosta. Marjojen harmaahomeen torjunta biologisesti mehiläisten avulla onkin osoittautunut hyvin kilpailukykyiseksi menetelmäksi nelivuotisissa käytännön ko
keissa. Menetelmä sopii sekä tavanomaiseen että luomumarjanviljelyyn.

Nelivuotisen seurantajakson aikana mehil√§isten avulla saatiin jopa suurempia mansikkasatoja kuin kemiallisella torjunnalla. Prestop-Mix-nimell√§ myyt√§v√§ biologinen mikrobivalmiste on teknisesti helppoa k√§ytt√§√§, vaatii v√§h√§n ty√∂t√§ ja selke√§sti halvempaa kuin kemiallinen. Lue lis√§√§ »