‘ravinnehuolto’ arkisto

Palkokasvit ilmastonmuutoksen hillitsijöinä sekä biopolttoaineiden raaka-aineena

Palkokasvien kyky sitoa typpe√§ v√§hent√§√§ fossiilisista energial√§hteist√§ per√§isin olevia hiilidioksidip√§√§st√∂j√§ ja¬†tuottaa pienempi√§ ilokaasu- eli dityppioksidip√§√§st√∂j√§ verrattuna teollisesti valmistetulla typell√§ lannoitettuihin viljely- ja laidunj√§rjestelmiin. Palkokasvit my√∂s nopeuttavat hiilen varastoitumista maaper√§√§n. Useiden erilaisten ekosysteemipalvelujen tarjoamisen lis√§ksi palkokasvit voivat toimia arvokkaina raaka-aineina biojalostamoille korvaten raaka√∂ljyyn perustuvia materiaaleja. Lue lis√§√§ »

Luomuviljelyssä samat sadot kannattavammin 13-vuotisessa tutkimuksessa Iowassa

Luomuviljelyssä voidaan saada samanlaisia satotasoja soijan ja maissinviljelyyn painottuvissa viljelykierroissa kuin tavanomaisessakin viljelyssä ja paljon kannattavammin. Tämä ilmenee 13- vuotta kestäneestä vertailututkimuksesta Iowan valtionyliopiston koetilalla.

 

 

 

.

Lue lis√§√§ »

Luomututkimusta maamikrobeista aluetalouteen

Suomalaisten luomututkimusten laajennettuja tiivistelmiä löytyy runsaasti MTT:n koostejulkaistusta kansantajuisesti ja helppolukuisesti kirjoitettuna.
Julkaisun aihepiirej√§ ovat; kasvinviljely, kotiel√§intuotanto, luomuelintarvikkeiden laatu,¬† luomu- ja l√§hiruoka kulutusvalintana, luomu ja ymp√§rist√∂vaikutukset, luomumaatilojen kannattavuus. Lue lis√§√§ »

Kahdeksan syytä fosforivarojen käytön uudelleenarvioimiseksi globaalissa elintarvikejärjestelmässä

Kuten öljyn ja muiden luonnonvarojen, taloudellisesti käytettävissä olevien fosforivarojen tuotantotaso tulee saavuttamaan huippunsa, minkä jälkeen seuraa tuotannon jyrkkä lasku ja siitä aiheutuva  kysynnän ja tarjonnan välisen eron kasvu. Tuotannonalan tietoihin perustuvien analyysien mukaan maailmanlaajuinen fosforintuotannon huippu saavutetaan vuoden 2040 paikkeilla.

Lue lis√§√§ »

Maan reservikalium ja nurmien kaliumlannoitus

Apilanurmen_niitto1Kalium on t√§rke√§ nurmien sadonmuodostuksen kannalta. Perinteisesti kaliumlannoitus on perustunut viljavuusanalyysin kaliumlukuun (mg K/l maata). Reservikalium selitti kaliumlannoituksella saatua nurmien satovastetta selv√§sti paremmin kuin viljavuuskalium. Nurmialueella tulisi suosia maan reservi-kaliumanalyysi√§ etenkin, jos rehun kaliumpitoisuus on korkea. Lue lis√§√§ »

50 prosenttia luomuun vuoteen 2030 mennessä?

Maabrändityöryhmä asetti tavoitteeksi nostaa Suomen luomuviljelyalan puoleen koko viljelyalasta vuoteen 2030 mennessä. MTT:n tuoreen Luomu 50 -raportin mukaan tämä edellyttäisi luomuviljelyn lisääntymistä kymmenen prosentin vuosivauhdilla. Tehokas luomutuotanto ja ravinnetalous vaatisivat myös kasvin- ja kotieläintuotannon kiinteämpää vuorovaikutusta.

Luomuviljely on saavuttanut Suomessa jo varsin vankan jalansijan ja tuotantopinta-ala on noin kahdeksan prosenttia kokonaisviljelyalasta. Luomutuotteiden markkinaosuus on kuitenkin vain prosentin luokkaa, mik√§ viittaa siihen, ett√§ tuotantoketju ei toimi ongelmitta. Lue lis√§√§ »

Alus- ja kerääjäkasvit parantavat maata

Alus- ja ker√§√§j√§kasveilla tuodaan peltoon typpe√§, sidotaan sit√§¬†ja parannetaan maan rakennetta. Luomup√§iv√§ss√§¬†Hannu K√§nk√§nen MTT:lt√§ kertoi n√§ist√§ mahdollisuuksista ja niiden k√§yt√∂st√§ Suomessa. Esitys on nyt katseltavissa ja kuunneltavissa verkkoluentona. Lue lis√§√§ »

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet hyödyksi

Aluskasvi kasvaa yhdess√§ tuotantokasvin kanssa mutta jatkaa kasvuaan t√§m√§n korjuun j√§lkeen. Ihanteellinen aluskasvi kasvaa aluksi hitaasti, h√§iriten mahdollisimman v√§h√§n p√§√§kasvin kasvua. P√§√§kasvin korjuun j√§lkeen aluskasvin tulisi hy√∂dynt√§√§ valo, vesi ja vapaat ravinteet tehokkaasti eli kasvaa voimakkaasti. Ker√§√§j√§kasvin teht√§v√§ on ker√§t√§ maasta ravinteita, etenkin mineraalityppe√§, ja est√§√§ siten huuhtoutumista. Lue lis√§√§ »

JaloJäte

Elintarviketjussa on runsaasti vajaahyödynnettyjä jätteitä ja sivuvirtoja. Toisaalta energian ja lannoitteiden hinnat nousevat ja yritykset kohtaavat yhteiskuntavastuuseen ja ympäristönsuojeluun liittyviä velvoitteita. Helena Kahiluoto MTT:ltä kertoi luomupäivässä millaisia ratkaisuja JaloJäte -hanke on hakenut tähän tilanteeseen.

Lue lis√§√§ »

A I Virtasen typpikotovarainen viljelyjärjestelmä

A I Virtanen kehitti typpikotovaraista viljelyjärjestelmää Sipoossa sijaitsevalla Joensuun 38 hehtaarin tilallaan vuodesta 1933 lähtien. Kemian Nobel-palkinnon saannin perusteena erityisesti mainittu rehunsäilöntämenetelmän kehittäminen liittyi kiinteästi koko tilan typpiomavaraisuuden tavoitteluun.

Typpiomavaraisuuden h√§n jakoi kahteen osaan: omavaraiseen valkuaisruokintaan ja omavaraiseen typpilannoitukseen. Omavaraisessa typpilannoituksessa on omavaraisen typenhankinnan lis√§ksi t√§rke√§√§ kotoisten lannoitteiden typen hyv√§ksik√§ytt√∂. T√§ydellist√§ typpiomavaraisuutta helpompaa on vain jommankumman osa-alueen typpiomavaraisuus. Lue lis√§√§ »